Itä-Suomessa otetaan huostaan enemmän lapsia kuin Länsi-Suomessa – tutkimusprofessori: "Jokaisen numeron takana on lapsi"

Huostaanottojen määrä on suurin koko tilastohistorian aikana. Itä-Suomessa otetaan huostaan suhteellisesti eniten lapsia.

huostaanotto
lapsi leikkii muovailuvahalla
AOP

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan huostassa olevia lapsia on valtakunnallisesti eniten suhteessa väestöön Etelä-Savossa, Kainuussa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Näiden maakuntien lapsista oli viime vuonna huostassa 1,3 prosenttia suhteutettuna vastaavan ikäiseen (0–17 v.) väestöön.

Samaan aikaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla osuus oli 0,6 prosenttia ja Pohjanmaalla 0,5 prosenttia. Ahvenanmaalla prosenttiosuus oli vain 0,4.

– Jo vuosikaudet Itä-Suomen luvut ovat olleet sijoitettujen osalta suurempia kuin Länsi-Suomessa. Se on ihmetyttänyt. Se liittyy varmaankin paikkatarjontaan, toimintakulttuuriin ja kulttuuriin sekä arvoihin ylipäätään, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä.

Vuoden 2018 aikana oli 10 861 lasta huostassa ja vuoden viimeisenä päivänä koko maassa huostassa oli 9 533 lasta, joista noin yli puolet oli perhehoidossa.

Kaiken kaikkiaan koko maassa viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 18 544. Se on ennätysmäärä: Koko tilastohistorian aikana eli vuodesta 1991 alkaen ei ole kirjattu tällaisia lukuja kuin viime vuosien aikana.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä on jatkuvasti kasvanut 1990-luvulta lähtien, mikä on huolestuttava piirre kehityksessä, sanoo Heino.

Huostaanotto tarkoittaa käytännössä, että viranomaiset päättävät, missä lapsi asuu. Lain kriteerit huostaanotolle löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Palvelujen räätälöinti olisi tärkeää

THL:n tutkimusprofessorin Tarja Heinon mielestä tilastot kertovat, että vaikeassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen riittävän aikaisin ei ole onnistunut tai käytetyt keinot eivät ole kaikkien perheiden kohdalla olleet sopivia.

– Yksi ratkaisu ei sovi kaikille. On hyvä, että meillä on palveluita, jotka on kohdennettu ihan tiettyyn asiaan. Jos on jokin tietty, yksi pulma, siihen on yksi ratkaisu ja paikka, joka osaa pulmassa auttaa. Jos ongelmat ovat kietoutuneet yhteen ja matkan varrella vaikeudet kasaantuneet, silloin tarvitaan henkilökohtaista, räätälöityä perhekohtaista tukipakettia, sanoo tutkimusprofessori Heino THL:stä.

Heino muistuttaa, että tutkimusten mukaan tuen tulee olla pitkäjänteistä ja intensiivistä, jotta sillä on vaikutusta.

– Pitää olla kantavat, luottamukselliset suhteet, ja niiden pitää pysyä prosessin vaikeimman ajan ja sen yli.

Syitä lastensuojelun tarpeen kasvulle Suomessa on useita. Heinon mukaan perheiden tai yksilöiden syyllistäminen tilanteestaan ei auta, sillä taustalla on usein monia yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Meidän yhteiskunnassa on tietynlainen jännitteisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta, työttömyydestä ja ylivelkaantumisesta. Suuri osa niistä perheistä, joista puhutaan sijoitettujen kohdalla, ovat köyhiä. Tilanne on voinut kehittyä sairastumisesta, onnettomuudesta, mistä tahansa, että talous ja hermot kiristyvät ja lasten tarpeet jäävät vähemmälle, kertoo Heino.

Tutkimustietoa tarvittaisiin lastensuojelun tavoittavuudesta

Tutkimusprofessori Tarja Heino peräänkuuluttaa tutkimustietoa lastensuojelun kehittämiseksi perheiden yksilölliset tarpeet huomioiden.

– Ihan ehdottomasti olisi tarkan pysähtymisen paikka. Jokaisen numeron takana on lapsi ja lapsen elämäntilanne. Meillä on jo pitkään raportoitu, että kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lapset ovat eriarvoisia sen mukaan, minkälaisiin palvelukokonaisuuksiin ja työntekijätilanteisiin lapset vaikeuksissaan törmäävät.

Heinon mielestä olisi tärkeää, että myös tutkimustyössä päästäisiin riittävän lähelle perheitä.

– Jokainen tilanne pitäisi käydä tutkien läpi ja oppia siitä, niiden ihmisten kanssa, jotka siihen ovat kytkeytyneet. Ei riitä, että meillä on tilastoja, vaan tarvitaan kokemuksia, yhteistä erittelyä ja pohdintaa niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa.

Lue lisää aiheesta:

Itä-Suomi kärjessä lastensuojelutilastoissa – Palvelujohtaja: "Tieto ei kulje entiseen malliin"