Hallinto-oikeus pitää Otavamedian rekkarallia Norjan kautta arvonlisäveron kiertämisenä – Verottaja joutunee käsittelemään omat ratkaisunsa uudelleen

Hallinto-oikeus on päättänyt Otavamediaa koskevasta tapauksesta. Myös Sanoma Media Finlandin arvonlisäveroja käsitellään verotuksen oikaisulautakunnassa.

Sanoma- ja aikakauslehdet
Aikakauslehtiä pöydällä.
Aikakauslehtien tilausmäärät ovat vähentyneet digitalisaation paineissa. Kuvan lehdillä ei ole tekemistä tapausten kanssa. Kuvituskuva.Ismo Pekkarinen / AOP

Hallinto-oikeus on päättänyt, että verottajan on otettava uudelleen käsittelyyn Otavamedian arvonlisäverokohtelu muutama vuosi sitten, kun yhtiö kierrätti Suomeen tilattuja aikakauslehtiä Norjan kautta.

Mistä tässä lehtien kierrättämisessä oikein on kyse? Lue siitä lisää tästä jutusta:

Aikakauslehtiä rahdataan rekalla Norjaan ja takaisin – Syynä verojen välttely

Hallinto-oikeus pitää kustantajan toimintaa arvonlisäveron (alv) kiertämisenä ja vaatii palauttamaan asian uudelleen verottajan käsiteltäväksi.

Valittaja eli veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö piti kustantajan menettelyä keinotekoisena eikä katso sillä olleen liiketaloudellisia perusteita, vaan kyse oli veroedun saamisesta.

Verottaja ei ole tähän mennessä perinyt arvonlisäveroa, jos aikakauslehtiä on kierrätetty Norjan kautta, koska tilanne on ollut epäselvä. Norja on EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolinen maa.

Hallinto-oikeus on verotusta koskevissa asioissa toinen valitusaste. Asia on ensin käsitelty verotuksen oikaisulautakunnassa.

Oikeuden päätös koskee Otavamedian Suomessa painettuja aikakauslehtiä, jotka kuljetettiin Norjaan käsiteltäväksi ja sieltä takaisin Suomeen vuonna 2015.

Otavamedia aikoo valittaa päätöksestä

Hallinto-oikeuden julkisuuteen annetusta päätöksestä ei käy ilmi, kuinka suuresta verohyödystä on ollut kyse.

Kustantaja aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Otavamediassa vuonna 2016 aloittanut toimitusjohtaja Timo Kopra on lyhytsanainen.

– Lopetimme toiminnan Norjasta vuonna 2015. Kyseessä olevassa asiassa olemme hakeneet muutoksenhakulupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tässä kohtaa emme kommentoi enempää, sanoo Kopra Ylelle.

Kustantajan mukaan kyse ei ole veronkierrosta, vaan se katsoo saaneensa vain saman kilpailuedun kuin EU:n ulkopuoliset kustantajat.

Otavan vastauksessa oikeudelle sanotaan, että myydyt aikakauslehdet on valmistettu Suomessa kirjapainossa ja viety tämän jälkeen Norjaan. Myynti ei ole ollut verollista, koska lehtien kuljetus tilaajille alkoi fyysisesti Norjasta. Yhtiö on lain sallimissa rajoissa valinnut itselleen edullisimman tavan. Tähän oli liiketaloudelliset syyt.

Norjan maahantuonnin yhteydessä Norjan tullille on maksettu arvonlisäverot. Tämän jälkeen osa lehdistä on otettu jälkipostitettaviksi ja osa jätetty yhtiön alihankkijoiden toimesta toimitettavaksi suoraan tilaajille Norjasta Suomeen. Yhtiö sai Norjassa maahantuonnista maksetut alvit ja muut Norjassa syntyneiden kustannusten alvit takaisin.

Otavamedian mukaan lehden tilaajan ei ole tarvinnut tehdä lehdestä tullausilmoista eikä maksaa maahantuonnista veroa, koska yksittäisen lehden maahantuonnin arvo on alle 22 euroa.

Verottajan oma yksikkö vei asian hallinto-oikeuteen

Verohallinnon alainen veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti hallinto-oikeuteen Otavamedian verokohtelusta. Valittaja vaatii Otavamedialle veronkorotuksia ja viivästysseuraamuksia. Asian uudelleen käsittely riippuu siitä, jääkö hallinto-oikeuden päätös voimaan vai muuttuuko se ylimmässä oikeusasteessa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävä on yksinkertaistettuna pitää huoli siitä että valtio, kunnat, seurakunnat ja Kela saavat niille kuuluvat verot. Oikeudenvalvontayksikkö voi käyttää toiminnassaan itsenäistä harkintavaltaa.

Hallinto-oikeus ei ohjeista päätöksessään verottajaa, miten sen tulee ratkaista yritystä koskeva verotuspäätös. Yrityksessä tehtiin verotarkastus jälkikäteen.

Verohallinto ei kommentoi hallinto-oikeuden päätöstä, koska se ei vielä ole lainvoimainen.

Sanoman arvonlisäverokohtelu verotuksen oikaisulautakunnassa

Toinenkin suuri kustantaja, Sanoma Media Finland, on joutunut verottajan tarkempaan syyniin koskien aikakauslehtien arvonlisäveroa ja lehtien kierrättämistä Norjan kautta. Kyse on niin ikään vuodesta 2015.

Sanoma Media Finlandin (SMF) toimitusjohtaja Pia Kalsta sanoo Ylelle, että yhtiötä koskeva arvonlisävero on käsiteltävänä verotuksen oikaisulautakunnassa.

Asia on edennyt oikaisulautakuntaan myös veronsaajien oikeudenvalvontayksikön aloitteesta. Veroasiamiehet toimivat veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä. Kyse on veropäätösten ensimmäisestä valitusasteesta.

Sanoma Media Finland painattaa aikakauslehtiä sekä Suomessa että useammassa maassa ulkomailla. Ulkomailla painatetaan noin puolet. Ulkomailla eri painolaitoksissa painettujen lehtien jakelun esivalmistelu on keskitetty yhdelle painotaloista riippumattomalle toimijalle Norjassa, mistä ne lähtevät tilaajille Suomeen.

Näistä lehdistä ei ole tarvinnut maksaa arvonlisäveroa, koska ne tulevat EU:n tulli -ja veroalueen ulkopuolelta.

Toiminta on muuttunut huomattavasti vuodesta 2015 ja 2016, jolloin kustantaja kierrätti noin puolet Suomessa painetuista lehdistä Norjan kautta rekoilla takaisin Suomeen. Tuolloin Sanoman aikakauslehdet painettiin pääasiassa Suomessa.

Yritys arvioi jatkuvasti eri vaihtoehtoja aikakauslehtien logistiikkaketjulle. Kyse on kustannustason pitämisestä järkevällä tasolla sekä laadun varmistamisesta, Kalsta kertoo.

Hän kiistää, että kyse olisi tietoisesta arvonlisäveron välttämisestä.

– Tässä on kyse kokonaisratkaisusta, jolla me optimoimme painamisen ja jakelun kokonaisuutta, Kalsta sanoo.

Printtibisneksessä aikakauslehdet ovat entistä kovemmassa kilpailutilanteessa, koska aikakauslehtien volyymien lasku aiheuttaa nousupainetta painamisen ja jakelun yksikköhintoihin.

Onko verottaja ollut yhteydessä Sanoma Mediaan Norjan rekkarallin ja arvonlisäveroasian takia?

– Veroasiamies on valittanut SMF:n vuoden 2015 verotuksen osalta verotuksen oikaisulautakuntaan. Ratkaisua oikaisulautakunnasta ei vielä ole tullut, Kalsta kertoo.

Kalsta ei kommentoi, kuinka suurista arvonlisäveron euromääristä on kyse.

Haluaako verottaja nyt periä maksamattomia arvonlisäveroja myös Sanoma Media Finlandilta?

– Näen tämän niin, että jokainen tapaus on erillinen ja verottaja niitä myös erillisinä tutkii. Tärkeätä on katsoa, mitkä ovat liiketaloudelliset perusteet painamisen ja jakelun kokonaisratkaisuille, Kalsta sanoo.

A-lehdet: Norjan käyttäminen vähentynyt

A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila kertoo, että osa kustannusyhtiön logistiikka- ja tuotantoratkaisuista tehdään edelleen Norjassa.

– Tällä hetkellä osuus on aika pieni. Parista kymmenestä aikakauslehden nimikkeestä kolmessa on osa toiminnasta Norjassa. Siellä tapahtuu lähinnä jälkikäsittelyä kuten osoitteistusta, liitteistystä ja postitusta Ala-Laurila sanoo.

Hänen mukaansa Norjan käyttäminen on vähentynyt "huomattavasti", sillä joka vuosi yritys arvioi tuotantoprosessin kokonaisuutta ja katsoo, missä se on kustannustehokkainta ja painolaatu parhainta. A-lehtiä paintetaan Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

Ala-Laurila kiittelee sitä, että digitaalisten julkaisujen ja lehtien irtonumeromyynnin vero on saatu alennettua 24 prosentista 10 prosenttiin. Muutos tuo mediatuotteille Suomessa yhteensä lähes 30 miljoonan euron alv-veron kevennyksen.

Ala-Laurilan mielestä verokantaa pitäisi vielä alentaa ja auttaa näin luotettavaa kotimaista mediaa pärjäämään paremmin kansainvälisessä kilpailussa.

Valtio tukki Ahvenanmaan ja Manner-Suomen reitin

Palautetaan mieliin vielä syitä kohutun Norjan rekkarallin taustalla.

Yle kertoi isossa jutussaan kolme vuotta sitten, että lehtien kuljettamisesta Norjaan oli tullut rutiinninomaista toimintaa. Järjestelyllä pyrittiin välttämään arvonlisäveroa Suomessa.

Suuret lehtikustantajat Otavamedia, Sanoma Media Finland ja A-lehdet hoitivat lehtien lähettämisen alkuun Ahvenanmaalta, joka ei kuulu EU:n veroalueeseen. Kun lehdet postitettiin Ahvenanmaalta takaisin Suomeen, se katsottiin maahantuonniksi, mistä ei tarvinnut maksaa arvonlisäveroa, jos vero jäi alle viiden euron yksittäisen aikakauslehden kohdalla.

Valtio puuttui toimintaan ja lopetti lehtien tuomisen Ahvenanmaan kautta vuonna 2015 lakimuutoksella. Verotuotot valtiolle eivät silti nousseet, vaan ne jäivät noin 15 miljoonaan euroon.

Aikakauslehdiltä perityt alv-tulot valtiolle ovat edelleen pienentyneet. Vuonna 2016 alv-tulot valtiolle olivat 17 miljoonaa euroa, sitten ne laskivat 15 miljoonaan ja viime vuonna valtio peri aikakauslehdiltä alveja 13 miljoonaa euroa, kerrotaan valtiovarainministeriöstä.

Norjan tullin tilastoista löytyi yllätys

Kesällä 2015 aikakauslehtien verovapaa reitti siirtyi Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliltä Norjaan. Tuolloin aikakauslehtiä vietiin Norjaan yllättäen 16, 5 miljoonalla eurolla. Tiedot löytyivät Norjan tullin tilastoista.

Aikakauslehtien kuljettamisesta Norjaan alkoi tulla rutiininomaista toimintaa. Yksittäinen kustantaja osti norjalaiselta yrittäjältä palvelupaketin, joka sisälsi osoitteistusta, pakkaamista ja jakelua. Näin vältettiin arvonlisäveron maksaminen.

Sanoma Media Finlandin lehdistä suurin osa kiersi Norjan kautta vielä kolmisen vuotta sitten. A-lehtien aikakauslehdistä noin puolet kierrätettiin tuolloin Norjan kautta.

Otavamedia kertoi kolme vuotta sitten, että se oli kokeillut lehtien lähettämistä Norjan kautta, mutta ei kokenut sitä liiketaloudellisesti järkeväksi.

Verovapaus pienissä lähetyksissä muuttuu pian

Uusi EU-direktiivi poistaa pienten lähetysten verovapauden vuoden 2021 alusta. Kaikki kolmansista maista tulevat EU:hun tulevat pienet lähetykset ovat sen jälkeen verollisia.

Veroa maksetaan kulloisenkin tuotteen verokannan mukainen määrä. Sähköisiin julkaisuihin, lehtien irtonumeromyyntiin ja kirjoihin sovelletaan alennettua verokantaa, joka on 10 prosenttia.