Taantuman pelko painaa euriborkorkoja uudestaan laskuun – Euroopan keskuspankin työkalupakki taantuman torjunnassa on lähes tyhjä

Yhdysvalloissa sen sijaan elvytysvaraa löytyy ohjauskorkoja laskemalla.

Euribor
Euroopan keskuspankki
Euroopan keskuspankin neuvoston ei odoteta tekevän muutoksia rahapoliittisiin päätöksiin torstain kokouksessaan.Mauritz Antin / EPA

Lyhyet markkinakorot eli euriborkorot ovat olleet laskussa reilun kuukauden. Suomalaisten asuntolainoissaan käyttämä 12 kuukauden euribor on painunut reilussa kuukaudessa vain vajaan kahden korkopisteen päähän kaikkien aikojen alimmasta tasostaan.

Vuoden euriborin alin noteeraus tehtiin 18. joulukuuta 2017, jolloin korko pysähtyi pitkän laskun jälkeen -0,194 prosenttiin. Siitä lähtien korko on hiljalleen noussut paranevan talouskehityksen avustamana, kunnes nyt keväällä korkokäyrä kääntyi uudestaan jyrkkään laskuun.

Reilun puolentoista vuoden aikana syntynyt nousu on pyyhkiytynyt pois noin kuukaudessa.

12 kuukauden Euribor (ylempi käyrä) on palannut nopeasti lähelle alinta tasoaan pitkään jatkuneen nousun jälkeen.
12 kuukauden Euribor (ylempi käyrä) on palannut nopeasti lähelle alinta tasoaan pitkään jatkuneen nousun jälkeen.Aapo Parviainen / Yle

– Korkojen lasku on seurausta Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin huhtikuussa kertomasta vihjauksesta ohjauskoron alentamiselle, jos tarvetta on. Vihjaus oli tulkittavissa rivien välistä, mutta markkinat ennustavat koron alentamista nyt 50 prosentin todennäköisyydellä, Nordea Marketsin pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Kuviosta näkee, että varsinkin 12 kuukauden euribor on laskenut voimakkaasti. Lyhyempi, kolmen kuukauden euribor on ollut liikkeissään paljon maltillisempi.

Jonkin verran markkinakorot ovat painuneet senkin vuoksi, että euriborkoron laskentatapaa ollaan uudistamassa ja vuoden loppuun asetettu määräaika lähestyy koko ajan.

Euriborkorkojen nykyisiä liikkeitä seuratessa on tietenkin otettava huomioon se, että kyseessä on lopulta marginaalisista muutoksista eli prosenttiyksikön kymmenyksistä ja sadasosista.

Fed aloittanee koronlaskut jo kesällä

Pitkään jatkuneen verkkaisen nousun kääntyminen uuteen laskuun on kuitenkin viesti talouden epävarmuuden lisääntymisestä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

– Euroalueella ollaan eletty epävarmuudessa jo pitkään, mutta Yhdysvalloissa pelot taantumasta ovat kärjistyneet vasta viime aikoina. Kauppasodan kärjistyminen heikot talousluvut ovat pelkojen taustalla ja nämä pelot heijastuvat markkinakorkoihin, von Gerich sanoo.

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) arvellaankin laskevan ohjauskorkoaan jo tänä kesänä.

– Taantuman pelko on Fedille perinteinen syy laskea korkoa. Tällöin puhuttaisiin parista ennakoivasta ohjauskoron alentamisesta. Nyt kuitenkin Yhdysvaltain rahamarkkinoiden reaktiot ovat olleet niin voimakkaita, että odotuksissa on pidempi ohjauskoron alentamisten jakso, von Gerich toteaa.

Yhdysvaltain keskuspankin päätös aloittaa koronlaskut asettaisivat Euroopan keskuspankin tukalaan tilanteeseen.

Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko on nyt 2,5 prosenttia. Koronlaskuille on siis hyvin tilaa.

EKP on ahtaalla

EKP:n ohjauskorko on tasan nolla ja pankkien keskuspankkiin tekemien talletusten korko on -0,4 prosenttia. Korkojen laskemiselle ei siis ole oikeastaan lainkaan tilaa.

– Olen ollut pitkään huolissani siitä, mitä EKP tekee seuraavassa taantumassa, kun hyvinäkään aikoina ei päästä inflaatiotavoitteeseen (noin 2%) eikä rahapolitiikkaa ole ehditty normalisoida ollenkaan. EKP:n uskottavuus vaihtoehtovaluuttana dollarille kärsii, jos EKP:n keinot suojautua seuraavalta taantumalta ovat vähäiset, Jan von Gerich sanoo.

Euroopan keskuspankin neuvosto linjaa euroalueen rahapolitiikkaa torstain kokouksessaan. EKP:n ei uskota vihjaavan korkopolitiikastaan mitään uutta. Todennäköisenä pidetään sitä, että nykyisen nollalinjan kerrotaan jatkuvan ainakin vuoden loppuun.

Jan von Gerich on ollut pitkään huolissaan EKP:n kyvystä toimia, kun seuraava taantuma iskee.
Jan von Gerich on ollut pitkään huolissaan EKP:n kyvystä toimia, kun seuraava taantuma iskee.Yle / Patrik Schauman

– En usko, että EKP haluaa käyttää koronlaskua ennakoivana toimenpiteenä. Sitä varmasti halutaan säästää hankalampiin tilanteisiin. Oletan, että EKP haluaa vielä katsoa, miten euromaiden taloudet kehittyvät lähikuukausina, ennen kuin johtokunta päättää mistään konkreettisemmista toimista, Jan von Gerich sanoo.

Pääjohtajan vaihdoskin vaikuttaa

Jan von Gerich arvioi, että työnsä jättävä pääjohtaja Mario Draghi haluaa johtokunnan olevan päätöksissään yksimielinen, koska hänen todennäköinen seuraajansa istuu myös johtokunnassa. Näin hän olisi sitoutunut jo valmiiksi tehtyihin päätöksiin.

Euroopan keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelma on ollut yksi eniten riitoja herättäneitä tukitoimia johtokunnassa. Massiivista tukiosto-ohjelmaa on vastustettu etenkin Saksassa. Ohjelman laajentaminen entisestään ei varmasti olisi mikään ilmoitusasia EKP:n johtokunnan kokouksessa.

Suomesta Draghin seuraajaksi on veikkailtu Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä ja entistä pääjohtajaa Erkki Liikasta.

Oman lisänsä Euroopan keskuspankin huoliin tuo vielä Ison-Britannian brexit-prosessista aiheutuva epävarmuus. Lisäksi Italia on alkanut keikuttaa jälleen kerran euron uskottavuutta poikkeamalla yhteisistä pelisäännöistä.

Jan von Gerich arvioi keskiviikkona julkaisemassaan kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi), että Italian poliittinen epävarmuus ei ole vielä lähelläkään pahinta tasoaan.

Korj. 5.6. klo 19.25: EKP on ahtaalla -kappaleessa muutettu EKP:n johtokunta EKP:n neuvostoksi. Klo 19:45 vastaava korjaus tehty kuvatekstiin.