Puhe "ilmastotolloista" romautti populistien suosion – Lue kirjeenvaihtaja Dan Ekholmin vastaukset yleisön kysymyksiin

Tanska siirtyi vaaleissa vasemmalle ja ilmastotavoitteet ovat kovia. Mutta maahanmuuttopolitiikka pysyy tiukkana.

Ulkomaat
Mette Frederiksen jakoi ruusuja kannattajilleen Aalborgissa keskiviikkona 5. kesäkuuta.
Mette Frederiksen jakoi ruusuja kannattajilleen Aalborgissa keskiviikkona 5. kesäkuuta.Rene Schutze / Ritzau Scanpix / AFP

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen on Tanskan todennäköinen seuraava pääministeri . Sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolainen Venstre pitivät asemansa, mutta oikeistopopulistisen Kansanpuolueen kannatus romahti.

Dan Ekholm, Eurooppa-kirjeenvaihtaja
Dan Ekholm, Eurooppa-kirjeenvaihtajaJuha Kivioja / Yle

Tässä Tanskan vaaleja Kööpenhaminassa seuraavan Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan Dan Ekholmin vastaukset yleisön kysymyksiin.

Uutinen Tanskan vaalituloksesta löytyy tästä.

Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukaisen yhteenvedon vaaliteemoista voit lukea tästä.

Kommenttipalsta on nyt suljettu.

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikot lisätty kello 1700. Kiitokset kysyjille akviivisuudesta!

Miksi tiukka maahanmuuttopolitiikka?

1. kysymys: – Mikä muutos Tanskassa on ajanut maan harjoittamaan tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa?

Dan Ekholm: –Tanskassa 13,3 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajia tai heidän vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Tästä 4,3 prosenttia on peräisin länsimaista, loput ei-läntisistä maista. ( tilastotietoa tanskaksi https://www.dst.dk/da/Statistik/bagtal/2019/2019-02-18-fakta-om-indvandrere-og-efterkommere-i-danmark (siirryt toiseen palveluun) )

2. kysymys: – Koskeeko Tanskan tiukka maahanmuuttopolitiikka myös muiden Pohjoismaiden asukkaita ja työperäistä maahanmuuttoa?

Dan Ekholm: – Pohjolassa on periaatteessa vapaa liikkuvuus. Mutta niillä tanskalaisilla, jotka ovat menneet naimisiin EU:n ulkopuolelta tulevan kanssa, on ollut ongelmia. Elatusvaatimukset ovat kovat ja henkilön on oltava vähintään 24-vuotias.

– Tanskalaiset yrittivät muutama vuosi sitten rajoittaa ruotsalaisopiskelijoiden tulvaa tanskalaisyliopistojen lääketieteellisiin koulutushaaroihin. Ruotsissa oli helpompaa saada opiskelupaikkaan vaaditut huipputodistukset kuin Tanskassa.

Ottivatko demarit populistien paikan?

3. kysymys: – Ovatko Tanskan sosiaalidemokraatit menneet maahanmuuton suhteen niin populistiselle linjalle, ettei populistipuoluetta enää tarvitakaan?

Dan Ekholm: – Tanskan demarit ovat pitkälti omaksuneet Tanskan kansanpuolueen tiukan linjan ulkomaalaispolitiikassa. Tanskan kansanpuolue yrittää nyt löytää markkinarakoa.

4. kysymys: – Onko mahdollista että ns. punavihreisiin kuuluvat muut puolueet ( Radikaali Venstre, Sosialistinen Kansanpuolue ja Enhedlisten ) osallistuvat hallitukseen yhdessä Sosialidemokraattisen puolueen kanssa, vai muodostavatko Tanskan demarit vähemmistöhallituksen?

Dan Ekholm: – Sosialidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen ilmoitti vaalivalvojaisissa viime yönä, että hän yrittää muodostaa vähemmistöhallituksen.

– Mutta nähtäväksi jää onnistuuko se. Voi hyvin olla, että vasemmistolaiset tukipuolueet vaativat ministerisalkkuja.

5. kysymys: – Kun kolmessa Pohjoismaassa on sosiaalidemokraattinen pääministeri, niin voiko yhteinen arvopohja synnyttää uusia yhteistyömuotoja joillakin sektoreilla?

Dan Ekholm: – Pohjoismaiset sosiaalidemokraatit ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä, sekä hallituksesta että oppositiosta käsin. Heillä oma yhteistyöjärjestö nimeltä SAMAK ( http://samak.info/sprak-languages/tietoa-suomeksi/ (siirryt toiseen palveluun) )

– Saattaa olla, että yhteistyö nyt tiivistyy.

Greta Thunbergin tölviminen kostautui

6. kysymys – 1. Ovatko Tanskan oikeistopopulistit EU:n puitteissa Matteo Salvinin luotsaamassa äärioikeistoryhmässä?

Dan Ekholm: – Kyllä, Tanskan kansanpuolue on liittymässä Italian sisäministerin Matteo Salvinin ryhmään Euroopan parlamentissa.

7. kysymys: – Oliko Putin-myönteiseen Salvinin parlamenttiryhmään siirtyminen keskeinen syy oikeistopopulistien kannatuksen laskuun? Oliko se syy, miksi heidän vaalitulos oli vielä gallupejakin paljon huonompi? Vai oliko syynä "ilmastotollo"-puheet?

Dan Ekholm: – En osaa vastata tähän Salvini-kysymykseen. Tanskassa on puhuttu huomattavasti enemmän sisäpoliittisista syistä.

– Tanskan kansanpuolueen entinen puheenjohtaja ja parlamentin puhemies Pia Kjærsgaard kutsui Greta Thunbergia ja hänen seuraajiaan "ilmastotolloiksi". Tämä kääntyi sanojaa vastaan, kun kaikki julistivat haluavansa olla ”klimatosser” eli ilmastotolloja.

Vihreä viri Tanskassa

3. kysymys: – Onko Tanskassa Suomen Vihreitä vastaavaa ryhmittymää? Ketkä ajavat ilmasto- ja ympäristöasioita kovaäänisimmin?

Dan Ekholm: – -Tanskassa ei ole samanlaista ”puhdasta” vihreätä puoluetta kuin Suomessa. Sosialistinen kansanpuolue SF on vihervasemmistolainen puolue.

– Vuonna 2013 Uffe Elbæk perusti Alternativet-puolueen. Tämä Alternativet ( eli Vaihtoehto) sai vain 3 prosenttia äänistä eilisissä vaaleissa, mikä on 1,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2015 vaaleissa.

– Tällä Alternativet-puolueella on vihreä agenda. Tanskalaiset yleispuolueet ovat yleensäkin aika vihreitä.

Kuningattaren rooli

8. kysymys: – Onko kuninkaallisilla Tanskassa poliittista merkitystä?

Dan Ekholm: – Tanska on edustuksellinen monarkia, jonka perustuslain mukaan kuninkaallisilla ei ole poliittista valtaa.

– Kuningatar Margareeta tosin allekirjoittaa kaikki lait, mutta hänellä ei ole veto-oikeutta.

– Kuningattarella on rooli hallituksen tunnustelu- ja muodostamisvaiheessa, mutta tämä on ainoastaan muodollinen asia. Jos monarkki ei suostuisi nimeämään pääministeriä, jonka parlamentti on päättänyt, kuningatar joutuisi eroamaan. Kuningatar tapaa pääministerin ja ulkoministerin säännöllisesti, jotta hän valtiopäämiehenä olisi perillä maan asioista. ( Asiasta lisää tanskaksi http://kongehuset.dk/monarkiet-i-danmark/Monarkiet-i-dag/monarkiet-i-dag (siirryt toiseen palveluun) )

Kovia ilmastotavoitteita

9. kysymys: – Millä tavalla voidaan odottaa Tanskan ilmastopolitiikan muuttuvan nykyiseen verrattuna?

Dan Ekholm: – Tämä riippuu tietysti siitä, millainen hallituspohja on. Sosialidemokraattisen puolueen johtaja Mette Frederiksen on luvannut kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja uuden sitovan ilmastolain. Kasvihuonekaasujen määrä pitää vähentää vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

– Lentokoneiden kerosiinin pitää olla osittain (15%) valmistettu kestävistä lähteistä. Demarit haluavat istuttaa lisää metsää. Jos pienemmät vasemmistopuolueet tulevat mukaan hallitukseen, lisää toimenpiteitä on luvassa.

12. kysymys: – Kuinka paljon ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen painoarvo tulee lisääntymään verrattuna aiempaan Tanskan hallitukseen? Onko demareiden ja Venstren välillä merkittävää ero tässä asiassa?

Dan Ekholm: – Sitä on vaikea arvioida tässä vaiheessa kun hallitusta ei vielä ole. Sekä keskustaoikeistolainen Venstre, että sosiaalidemokraatit ovat omineet ilmastokysymyksen, mutta eri painotuksin.

– Vaalilupausten perusteella demarit haluavat vähentää torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa. Venstre on vähän varovaisempi tässä asiassa, koska moni maanviljelijä äänestää Venstreä. Torjunta-aineet ovat tietenkin hankalia luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Miksi Venstre on oikea?

10. kysymys: – Miksi keskustaoikeistolaisen puolueen nimi on Venstre ( vasen) ?

Dan Ekholm: – Tämä onkin hyvä kysymys. Se on aika hassua.

– Venstre on liberaalipuolue, joka suurin piirtein vastaa Suomen keskustaa. Kun Tanskan perustuslaki oli astunut voimaan 1849 liberaaleja pidettiin vasemmistolaisina konservatiiveihin verrattuna. Sosialisteja ei vielä ollut Tanskan parlamentissa. Siitä tuo nimitys sitten jäi käyttöön.

– Sen lisäksi on olemassa Radikale Venstre, joka kuulostaa suorastaan kommunistiselta puolueelta. Radikale on kuitenkin sosiaali-liberaali puolue lähellä poliittista keskiviivaa. Mutta se oli aikoinaan radikaalimpi kuin Venstre-puolue.