Kiia Innanmaa, 22, stressasi ennen kaikesta, kunnes luennoitsijan sanat pysäyttivät – nämä parikymmentä oiretta voivat kertoa stressistä

Entinen stressaaja ja asiantuntijat kertovat, mistä stressin tunnistaa ja kuinka siitä pääsee eroon.

stressi
Kiia Innanmaa
Kiia Innanmaa stressasi ennen pienistäkin asioista, kunnes elämäntapamuutokset ja asennemuutos auttoivat häntä pääsemään eroon stressistä. Kiia Innanmaa

Kun ulkona satoi vettä, siitä tuli iso ongelma. Kiia Innanmaa, 22, alkoi silloin stressata siitä, kuinka pääsee kouluun. Kun pyörän kumi puhkesi, se oli katastrofi.

– Olin pahimmillaan hirveä stressaaja, joka stressasi kaikesta. Pienetkin asiat tuntuivat isoilta.

Innanmaan läheiset alkoivat huomautella, että hän stressasi turhasta.

Lopulta Innanmaa kävi vuosi sitten muissa asioissa kouluterveydenhoitajalla, joka ohjasi lääkärille. Hän sai diagnoosin lievästä masennuksesta ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Stressi oli seurausta monista asioista, joita hän alkoi käsitellä.

Innanmaa ei ole ainut, sillä vuoden 2016 YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan työstressistä (siirryt toiseen palveluun)kärsii puolestaan joka neljännes.

Mehiläisen valtakunnallinen työterveyslääkäri Sirkku Martti kertoo, että tietty positiivinen stressi on hyväksi. Sen avulla ihminen voi jopa onnistua paremmin tehtävässä. Jos stressin oireet jatkuvat, stressi kroonistuu.

– Se alkaa olla terveydellinen riski jopa sairastumiselle.

Helsingin yliopiston tutkija Mika Kivimäen mukaan stressistä kärsivillä on kohonnut riski sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitautiin.

Työstressin yhteys mielenterveyshäiriöihin on 1,5 kertainen.

– Asioiden suurentaminen mielessä vaan lisää stressireaktiota. Tunteiden tukahduttaminen voi olla haitallista.

Näistä fyysisistä oireista tunnistat stressin: Vatsa- ja selkävaivoja, päänsärkyä

Mehiläisen Sirkku Martin mukaan stressi lähtee liikkeelle fyysisistä oireista.

Ne ovat toiminnallisia ja epämääräisiä, kuten:

  • huimaus
  • sydämentykytys
  • pahoinvointi
  • vetämättömyys
  • vatsavaivat, kuten ärtyvä suoli
  • päänsärky
  • niska-hartia jännityskivut
  • selkävaivat
  • painon nousu
  • tihentynyt virtsaamisen tarve
  • hikoilu
  • flunssakierre

Lähde: Duodecim (siirryt toiseen palveluun), Mehiläisen työterveyslääkäri Sirkku Martti

Kiia Innanmaa ei tuntenut nälkää, pyöri sängyssä tuntikausia

Kiia Innanmaahan stressi vaikutti fyysisesti monella tavalla. Hän ei tuntenut nälkää ja saattoi olla vuorokauden syömättä.

Tutkija Mika Kivimäen mukaan on yleistä, että stressaantuneena on vaikeaa pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista.

Kiia Innanmaalla stressi vaikutti myös muistiin, ajantajuun ja uneen. Hän pyöri sängyssä tuntikausia ennen kuin nukahti ja näki painajaisia.

Helsingin yliopiston unitutkija ja psykologian professori Anu-Katriina Pesonen kertoo, että stressin vaikuttaminen uneen on yleistä.

– Jos ihminen on stressaantunut, REM-uni lisääntyy ja syvä uni vähenee. Jos on todella stressaantunut, näkee painajaisunia ja REM-uni on katkonaista.

REM-unen aikana nähdään usein unia. Mitä katkonaisempaa REM-uni on, sitä huonommin se auttaa pääsemään yli negatiivisista tunteista.

Stressi vaikuttaa lisäksi unen homeostaattiseen säätelyyn. Silloin vuorokausirytmin pitäminen on vaikeaa. Krooninen stressi ryhtyy syömään myös aivojen plastisuutta eli muovautuvuutta.

Pesosen mukaa stressaantuneena on hyvä kiinnittää huomiota uneen ja vuorokausirytmin ylläpitämiseen.

– Iltaa kohti rauhoittuminen on tärkeää.

Luennoitsijan sanat pysäyttivät: Illalla nukutaan ja aamulla herätään, kävi mitä kävi

Kiia Innanmaa alkoi hallita omia stressin oireitaan elämäntapamuutosten myötä. Hän vaihtoi opiskelualaa ja löysi sieltä yhteisön, johon tunsi kuuluvansa. Nyt hän opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä ja tiimin johtamista.

Innanmaa löysi myös liikunnasta apua stressiin. Lisäksi hän pudotti painoaan 15 kiloa.

Koulussa luennoineella Kimmo Siraisella oli myös käänteentekevä vaikutus. Silloin Innanmaa ymmärsi, että stressin taustalla on oma asenne elämään.

– Sirainen sanoi, että tänään tulee ilta ja silloin mennään nukkumaan. Huomenna tulee aamu ja sitten herätään. Vaikka tapahtuisi jotakin hirveää, silti herätään.

Nainen hyppää ilmaan aurinko takanaan.
– Epäonnistumista ei ole, vaan voi vain onnistua tai oppia, sanoo Kiia Innanmaa. Kuva ei liity tapaukseen. AOP

Näitä ovat stressin psyykkiset oireet: Ärtymystä ja masentuneisuutta

Mehiläisen työterveyslääkäri Sirkku Martin mukaan stressin psyykkisiin oireisiin kuuluu vaikeus hallita omia tunteitaan.

Lisäksi unettomuuskierre, ärtyneisyys, mielialan lasku ja kyynistyminen ovat tyypillisiä. Oireet muistuttavat Martin mukaan depressiota.

Stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat muun muassa:

  • jännittyneisyys
  • ärtymys
  • aggressiot
  • levottomuus
  • ahdistuneisuus
  • masentuneisuus
  • muistiongelmat
  • vaikeus tehdä päätöksiä
  • unen häiriöt

Lähde: Duodecim (siirryt toiseen palveluun)

Kun huomaa kärsivänsä tunnetason psyykkisistä oireista, Sirkku Martti kehottaa pohtimaan, voisiko itselleen olla armollinen. Omien tunteiden tunnistamisesta on hyötyä.

– Se auttaisi monessa tilanteessa. Kukaan ei ole kone.

Työn rinnalla pitää olla vapaa-aikaa. Terveellisten elämäntapojen lisäksi hyvät ihmissuhteet ovat voimavaratekijöitä psyykkisen stressin hallinnassa.

– Meillä on taipumus jäädä oman navan ympärille vatvomaan asioita. Kun ulkopuolinen sanoo asioita, niin asiat asettuvat omiin mittasuhteisiinsa, Sirkku Martti sanoo.

Tietyt persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä stressiin psyykkisellä tasolla. Ylitunnolliset, pedantit, itseltään paljon vaativat sekä ihmiset, jotka eivät osaa sanoa ei ovat alttiimpia stressille kuin muut.

Jos omat keinot eivät riitä, Martti kehottaa hakemaan ajoissa apua.

– Vatvominen ei auta. Jos vatsassa on oire tai muisti pätkii, pitää mennä ajoissa työterveyshuoltoon juttelemaan.

Kiitospäiväkirja auttoi: 120 asiaa vihkoon joka kuukausi

Kiia Innanmaata auttoi stressin hallinnassa myös kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen. Alkuun jopa kolmen asian kirjoittaminen tuntui hankalalta. Hän saattoi laittaa ylös, kuinka tänään paistoi aurinko. Seuraavana päivänä hän kirjoitti saman. Kiitollisuuden aiheita alkoi kuitenkin löytyä enemmän.

– Nyt kirjoitan joka kuukausi 120 asiaa vihkoon. Yleensä käy niin, että tila loppuu kesken.

Tulppaaneita pöydällä
Kiia Innanmaa yrittää löytää kiitollisuuden aihetta pienistäkin asioista. Rafael Ben-Ari / AOP

Innanmaan mukaan ammattikorkeakoulussa on ollut tapana pitää "paska-vartti", jolloin voi viisitoista minuuttia valittaa ärsyttävistä asioista ja sen jälkeen keskitytään opiskeluun.

– Itselle toimii paremmin positiivinen asenne.

Innanmaa jännitti ja stressasi esiintymistä. Sitten hän kokeili laittaa silmät kiinni ja hengittää syvään. Myös meditaatiosta on apua.

Hän stressaa kuitenkin edelleen välillä.

– Silloin yritän ajatella, että tänään oli huono päivä ja huomenna herätään taas uudestaan.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Mitkä asiat sinua stressaavat ja kuinka hallitset stressiä? Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Lue myös:

Vanhemman stressillä voi olla lapseen elinikäiset seuraukset – stressi siirtyy vauvaan jo äidinmaidon kautta

Joka toinen lääketieteen opiskelija kärsii stressistä: "Lääkärin omat mielenterveysongelmat ovat tabu – ajatellaan, että pitää olla parantaja eikä parannettava"

Suomalainen stressitutkimus: Arki saattaakin sotkea työtä – monilla stressitaso laskee työpaikalla

“Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta