Eurooppa-kirjeenvaihtaja Petri Raivio: Miksi suomalaisen on niin vaikea napata EU-parlamentissa huippupaikka?

Kirjeenvaihtaja ihmettelee Eurooppa-kirjeessä meppivallan matematiikkaa.

Euroopan parlamentti
Petri Raivio
Eurooppa-kirjeen tekijänä tänään kirjeenvaihtaja Petri Raivio.Petri Raivio, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Maailmassa on virhe, jonka paljasti minulle SDP:n uudelleen valittu euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri keskiviikkoisessa aamukahvitilaisuudessa Euroopan parlamentissa Brysselissä.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Parlamentti on tärkeä paikka, jossa päätetään isosta osasta suomalaisiakin koskevista laeista. Siksi virhekin on tärkeä.

Virhe on se, että pienen maan edustajan on liki mahdotonta päästä parlamentin tärkeimmille päättäjän paikoille. Syy on matemaattis-valtiotieteellinen.

Kumpula-Natrin mukaan esimerkiksi SDP:n kahden hengen delegaatiolla on eurooppalaisessa S&D-ryhmässä noin 2,4 pistettä. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea delegaation koko.

Ryhmän puheenjohtajan paikkaan vaadittaisiin kuusi pistettä, ja varapuheenjohtajaksi viisi. Paikat menevät isompien maiden delegaatioille, koska niillä on enemmän pisteitä.

Samasta syystä myös tärkeät valiokuntien puheenjohtajan tehtävät ovat käytännössä pienen maan meppien ulottumattomissa. Sama periaate on käytössä muissakin ryhmissä.

Esimerkiksi päättyvällä kaudella ainoa pohjoismainen valiokunnan puheenjohtaja oli Ruotsin Cecilia Wikström. Hänkin veti vetoomusvaliokuntaa, jolla ei ole käytännössä sananvaltaa lainsäädäntöön.

– Kun ei ole pisteitä, puheenjohtajapaikkoja ei tule, Kumpula-Natri sanoi.

Hänen mukaansa parasta mitä hän itse voi havitella on koordinaattorin tehtävä. Valiokunnan koordinaattori puhuu poliittisen ryhmänsä puolesta valiokunnassa.

Miksi tämä on ongelma? Parlamentin edustavuuden takia. Parlamentti on olemassa, jotta kansalaiset tulisivat EU:ssa edustetuiksi suoraan, ohi kansallisten parlamenttien.

Suomalainen meppi edustaa yhtä arvokasta äänestäjäjoukkoa kuin saksalainen tai italialainen. Pienten maiden edustajien automaattinen takamatka sotii periaatetta vastaan, koska he eivät kuitenkaan edusta parlamentissa maataan vaan äänestäjiään.

Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, etteikö pienen maan mepillä voisi olla silti valtaa. Votewatch-järjestön selvityksen mukaan suomalaismepit olivat viime kaudella selvästi vaikutusvaltaisempia kuin parlamentaarikot keskimäärin.

Pisteiden puute ei ollut Kumpula-Natrin ainoa murhe keskiviikkona. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli edellisenä päivänä ilmoittanut, että Suomen seuraava komissaari on Jutta Urpilainen.

Kumpula-Natri vahvisti olleensa ehdolla tehtävään ja käyneensä Rinteen puheilla Säätytalolla, tosin takaovesta välttääkseen toimittajat. Hän kiisti olevansa pettynyt, mutta sanoi että vaalikampanjan jälkeen takki on tyhjä.

– Paljon olisi voinut tapahtua jos olisi mennyt toisin, Kumpula-Natri sanoi Rinteen ratkaisusta.

Pöydän toisella puolella istui SDP:n uusi euroedustaja Eero Heinäluoma, joka oli hänkin havitellut komissaarin paikkaa.

– No hard feelings, Heinäluoma luonnehti tunnelmiaan, ja sanoi, ettei ollut lähtenyt eurovaaleihin ehdolle päästäkseen komissaariksi.

Molemmat vakuuttivat, että Urpilainen on hyvä valinta. Suomessa häneen liitetään Suomen vaatimat hätälainojen vakuudet. Brysselin toimittajat muistavat Urpilaisen eurokriisin kuumista vuosista.

Ohi menneestä komissaarin paikasta pettymyksensä kiistävät Kumpula-Natri ja Heinäluoma voivat kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, että pääsivät parlamenttiin sisään.

Vihreiden Alviina Alametsä jäi viimeisenä rannalle. Hän on Suomen ns. brexit-meppi, joka marssii saliin silloin, kun Britannia eroaa.

Jos eroaa. Alametsän kannattaisi ryhtyä kampanjoimaan brexitin puolesta, mutta hän sanoo silti toivovansa, että Britannian ero ei toteudu.

– Se, että minä pääsisin tänne, ei ole merkittävää tässä, sanoi Alametsä. Hänkin oli Brysselissä tutustumassa mahdolliseen tulevaan työpaikkaansa.

Vihreiden ryhmässä on hänen lisäkseen kolme muutakin brexit-meppiä odottamassa Britannian eroa. Toisaalta ryhmästä poistuisi 11 brittiedustajaa, eli saldo jäisi selvästi miinukselle.

Jos ero kuitenkin toteutuu, 26-vuotiaan Alametsän pääsy parlamenttiin laskisi suomalaismeppien keski-ikää selvästi. Hän ei kuitenkaan olisi kaikkien aikojen nuorin suomaisedustaja. Kokoomuksen Piia-Noora Kauppi valittiin parlamenttiin 24-vuotiaana vuonna 1999.

#SOMESSA: Iso EU-maa ei saa toimia kuin pieni

twiitti07062019.jpg
Twitter

Ranskan Eurooppa-asioiden valtiosihteeri kertoi Twitterissä, että Ranska haluaa EU-parlamenttiin oman "Ranskan joukkueen" (siirryt toiseen palveluun). Amélie de Monchalin kertoi aikovansa tavata yhdessä pääministeri Edouard Philippen kanssa kaikki Ranskan 79 meppiä ja keskustella heidän kanssaan Ranskalle tärkeistä EU-asioista.

Tieto herätti ranskalaisten twitteristien kauhistuksen: parlamenttihan on kansalaisten, ei hallitusten edustaja! Eivät hallitukset saa käyttää valtaa meppien kautta!

Tässä asiassa ison jäsenmaan hallituksen rooli on arkaluontoisempi kuin pienten maiden. Suomalaiset mepit tapaavat säännöllisesti, kerran kuukaudessa, Suomen komissaaria vanhan käytännön mukaan.

Myös hallitukseen keskusteluyhteydet ovat suorat, EU-edustajat kertovat Ylelle. Ison maan kiinnostus meppien tekemisiin tulkitaan helpommin painostukseksi.

#FAKTA: Suomi tavoittelee Euroopan suurinta tutkimusinvestointitasoa

tutkimusmenot.png
Joel Kanerva / Yle, lähde Eurostat

Suomen uuden hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee peräti neljän prosentin tutkimusinvestointitasoa (siirryt toiseen palveluun) bruttokansantuotteesta. Tämä palauttaisi Suomen tutkimusinvestointien kärkeen Euroopassa.

Vuodesta 2015 lähtien Suomi ei ole enää ollut ykkönen, vaan kärjessä on Ruotsi. (siirryt toiseen palveluun)Vuonna 2017 tutkimusinvestointien määrä oli 2,76 % bruttokansantuotteesta. Kuluneen vuosikymmenen aikana investoinnit olivat korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin niiden taso kohosi 3,75 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Investointien määrää mitataan TKI-rahoituksena, jossa lasketaan tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta.

Jutta Urpilainen
Jutta UrpilainenJarno Kuusinen / AOP

Älä missaa näitä: Urpilainen siirtyy komissaariksi ja Tanska otti askeleen vasemmalle

Viikon suuri kotimaan EU-uutinen oli se, että Jutta Urpilainen on Suomen komissariehdokas. Tästä jutusta voit lukea hänen taustoistaan. Kreikan talouskriisi toi Suomelle ja valtiovarainministeri Urpilaiselle maineen tiukan talouskurin ajajana. SDP:n puheenjohtajuus ja ministeriys ovat silti kovaa valuuttaa EU:n tehtäväpörssissä. Haastattelussa Urpilainen kertoo myös perheen ja komissaarityön yhdistämisestä.

Tanska siirtyi vaaleissa vasemmalle, mutta pysyykö Pohjoismaiden ankarin rajapolitiikka? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm analysoi asiaa ja vastasi lukijoiden kysymyksiin tässä artikkelissa. Vasemmistoblokki sai enemmistön kansankäräjien edustajapaikoista, mutta hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Kauppapoliittiset keinot kehittyvien maiden auttamiseen ovat melko rajalliset. Jo nyt köyhimmät maat ovat nauttineet vuosikymmeniä täydestä tullivapaudesta. Näin sanoo entinen suurlähettiläs Antti Kuosmanen Brysselin koneen haastattelussa. Kehittyvien maiden talouden kehityksen suhteen tärkeää on, että maan poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä tukee sitä, että maahan kannattaa ja uskaltaa investoida ja maan luonnolliset vahvuudet hyväksikäytetään ja ympäristöä ei samalla tuhota.

Toisaalta Kuosmanen muistuttaa, että kun EU:ssa puhutaan ympäristön huomioonottamista Kiinasta tuotavan tuotannon suhteen, niin kaikkien kehittyvien maiden suhteen siitä ei keskustella. Tämä saattaa merkitä sitä, että Kiinankin suhteen kyse on oman tuotannon suojaamisesta, joka ei ole enää kilpailukykyistä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Britannian-vierailun aikaan on hyvä pohtia, mistä hänen suosionsa kumpuaa. Länsi-Virginiassa sijaitseva McDowellin piirikunta kuuluu Yhdysvaltain köyhimpiin. Silti siellä äänestettiin upporikasta Trumpia enemmän kuin missään muualla. Ulkolinjan Pertti Pesonen kierteli suljettujen hiilikaivosten piirikuntaa kesällä 2017. Tuloksena yhä ajankohtainen dokumenttiohjelma #Trumpland.

Ensi viikolla: Noviisiministereille lentävä lähtö Eurooppaan

Suomessa on uusi hallitus, jonka ministerit saavat lentävän lähdön EU-ympyröihin. Tätä kirjoitettaessa on hyvin todennäköistä, että sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on ensimmäinen uuden hallituksen ministeri, joka osallistuu EU:n neuvoston kokoukseen. Sisäministerit ovat koolla tänään perjantaina Luxemburgissa.

Ensi viikolla suurherttuakunta tulee tutuksi myös työministeri Timo Harakalle (sd.), peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.). Tiukimpaan paikkaan joutuu valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Euroryhmän kokouksessa torstaina pitäisi pohjustaa isoja ratkaisuja esimerkiksi euroalueen budjetista, johon Suomen edellinen hallitus suhtautui nihkeästi.

Brysselissä puolestaan jatkuvat vaalien jälkeiset neuvottelut europuolueiden välillä huippunimityksistä ja ensi kauden ohjelmasta. EU-myönteistä enemmistöä tavoittelevissa neuvotteluissa ovat mukana neljä tämän hetken suurinta ryhmää eli keskustaoikeiston EPP, sosiaalidemokraattien S&D, liberaalien Alde ja vihreät.

Uutta suuntaa haetaan myös Lontoossa, jossa konservatiivien puheenjohtajakisa pääsee kunnolla käyntiin pääministeri Theresa Mayn eron jälkeen. The Daily Telegraph -lehden entinen Brysselin-kirjeenvaihtaja Boris Johnson on vahvoilla Britannian seuraavaksi pääministeriksi. Näistäkin hommista voi ponnistaa pitkälle!

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).