Kaavilaismiehen yritysidea syntyi, kun keskustelu metsien hiilinieluista kiihtyi: "40 vuotta vanha koivikko ei ole tuonut minulle senttiäkään"

Vapaaehtoisille hiilensidontamarkkinoille on syntynyt uudenlaista yritystoimintaa, missä kuka tahansa voi kompensoida hiilijalanjälkeään ostamalla metsänomistajilta hiilinielua.

hiilinielut
Kaavilainen yrittäjä Veijo Tirkkonen koivumetsässä.
Hiilinielujen ympärille yritystoimintaa kaavailevalla Veijo Tirkkosella on itsellääkin paljon metsää.Toni Pitkänen / Yle

Pohjois-Savon Kaavilla asuva Veijo Tirkkonen katselee 40 vuotta sitten istutettua koivikkoaan ja huokaa. Tulo metsästä ei kymmenien vuosien aikana ole ollut kummoinen.

– Koko tuona aikana kantorahatulo on ollut noin 600 euroa. Kun vähennetään kustannukset, periaatteessa tuloja ei ole ollut yhtään, kertoo Tirkkonen.

Metsien hoito oli miehelle enemmän harrastus, kunnes keskustelu ilmastonmuutoksesta kiihtyi ja ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista. Syntyi ajatus uudesta yritystoiminnasta.

– Hiilinielulla voisi saada lisää tuloja metsänomistajille. Samalla toiminta elävöittäisi maaseutua ja parantaisi metsienhoitoa.

Tirkkosen ajatus on myydä hiilinielua vapaaehtoisilla markkinoilla yrityksille ja yksityisille, jotka haluavat kompensoida hiilijalanjälkeään. Nämä markkinat ovat yksi osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Metsä toimii hiilinieluna ja näin tasapainottaa päästöjen vaikutusta.

Tirkkonen ei ole ollut bisnesideansa kanssa yksin. Suomeen on viime aikoina syntynyt jo muutamia samankaltaisia yrityksiä ja lisää on tulossa.

Iisalmelainen metsänomistaja Kati Partanen.
Iisalmelainen Kati Partanen omistaa metsää Ylä-Savossa. Hän pitää ajatusta hiilinielukaupasta mielenkiintoisena.Toni Pitkänen / Yle

Ala ottaa vasta ensiaskeleitaan

Vapaaehtoisille hiilinielumarkkinoille etsitään nyt kuumeisesti toimivia keinoja erityisesti metsänomistajan näkökulmasta.

Yksi etsijöistä on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.

– Iso kysymys on muun muassa, mitä tämä edellyttää omistajilta metsien käsittelyssä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Ala on vasta ottamassa ensiaskeleitaan, joten ilmassa on paljon kysymyksiä pelisäännöistä, järjestelmistä ja valtion roolista. Nämä arveluttavat myös iisalmelaista metsänomistaja Kati Partasta, vaikka hän pitääkin hiilinielukauppaa myönteisenä ja mielenkiintoisena.

Hänen mielestään markkinoita luodessa on kiinnitettävä erityistä huomiota juuri järjestelmään, jossa avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Hiilensidontana myydyn palvelun on oltava oikeasti hiilensidontaa ja rahan kohdennuttava siihen.

Hän muistuttaa, että tavoitteena on parantaa metsänhoitoa, jolloin hiilensidonta lisääntyy.

– Todennäköisesti olen myös itse valmis myymään hiilinielua.

Kaavilainen yritystoimintaa käynnistelevä Veijo Tirkkonen sanoo, että kauppa velvoittaa metsänomistajaa antamaan metsän tiedot ja jos hän esimerkiksi myy metsää, hänelle tulee velvotteita.

Jo nyt metsät on rekisteröity eri rekistereihin, joissa niistä on tarkat tilatiedot.

Haasteita uuden alan kehittymiselle tuo se, millaisia kansainvälisiä sopimuksia ja poliittista ohjailua hiilinielun käsittelyyn on tällä hetkellä.

– Markkinoiden luomisessa on otettava huomioon lainsäädäntö, muistuttaa Hakkarainen.

Alkukesän koivumetsää. Kaavilainen Veijo Tirkkonen on harventanut tätä koivumetsää kerran 40 vuoden aikana.
Toni Pitkänen / Yle

Perustuu täysin vapaaehtoisuuteen

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan vielä on hankala arvioida, millaisen tulovirran metsänomistaja hiilinielustaan saa. Hinnan ratkaisee lopulta markkinat.

– Tietysti taustalla on, millä hinnalla metsänomistaja on valmis tekemään tiettyjä asioita ja miten suurta korvausta hän siitä haluaa, Hakkarainen pohtii.

Yritystoimintaa käynnistelevä kaavilainen Veijo Tirkkonen sitoisi hintalappua päästöpörssin hintoihin.

Hakkarainen arvelee, että metsänomistajalle tulevan tuoton on oltava kannustava ja kannattava. Esimerkiksi hän ottaa hakkuukypsän metsän, jonka kasvatusta jatketaan 20 vuotta. Tuolle ajalle pitäisi pystyä arvioimaan kompensaatio siitä, ettei metsää kaadetakaan.

On olemassa paljon yrityksiä, jotka eivät ole päästökaupassa mukana, mutta joiden toiminnasta tulee hiilijalanjälki.

Juha Hakkarainen

Koko hiilinielumarkkinat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa joku taksiautoilija voisi kompensoida yritystoiminnastaan syntyvää hiilijalanjälkeään ostamalla hiilinielua.

– On olemassa paljon yrityksiä, jotka eivät ole päästökaupassa mukana, mutta joiden toiminnasta tulee hiilijalanjälki. Heille tämä olisi hyvä keino kompensoida päästöjä, toteaa Juha Hakkarainen.

Tirkkosen suunnitelmissa tämä olisi mahdollista myös kenelle tahansa yksityishenkilölle.

Iisalmelainen Kati Partanen arvioi, että moni pohtii nyt omia toimiaan ja sitä, mitä voisi arjessaan tehdä toisin. Hiilensidonnan lisääminen voi olla monille myös vaikeaa. Hiilinielukauppa voisi tuoda tähän ratkaisun.

– Nyt on tehtävä poliittisia päätöksiä, jotka vievät oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa alalle on luvassa varmasti paljon uudenlaista yritystoimintaa ja ansaintamahdollisuuksia, uskoo Hakkarainen.

Lisää aiheesta:

Viekö ilmastonmuutos yöunet? Voit hyvittää koko vuoden päästöt omalla hiilinielulla, ja näin pääset alkuun