Homekiinteistöt ja huonot verotulot koettelevat kuntataloutta eri puolilla Lappia

Yli puolet Lapin kunnista nuiji miinustuloksen viime vuodelta. Ranualla huonot kiinteistöt toivat miljoonien alijäämän.

kuntatalous
setelinippuja
Lapissa kuntataloudelle haasteita tuo tulevaisuudessa ainakin väestön ikääntyminen, hallinnollisista muutoksista puhumattakaan. Stefan Klein / AOP

Jopa 12 Lapin kuntaa teki viime vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen. Tämä käy ilmi toukokuun lopussa julkaistusta Kuntaliiton ennakkotilastosta. Vielä aiemmin keväällä Kuntaliitto arvioi, että miinusmerkkinen tilinpäätös olisi Lapissa 11 kunnalla. Vuonna 2017 puhuttiin kolmesta kunnasta.

Tämä tulos on saatu tarkastelemalla peruskuntien tilinpäätöksiä, ottamatta konsernituottoja huomioon.

Samaisen ennakkotilaston mukaan koko Suomessa kaksi kolmasosaa kunnista jäi viime vuonna taloudessaan miinukselle. Tämä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

Matkailukunnilla menee hyvin, Rovaniemeä lukuunottamatta

Lapissa vahvimmin on mennyt Utsjoella, Sallassa, Kolarissa, Kittilässä ja Inarissa, kun vuoden 2018 tilinpäätöksen ylijäämä suhteutetaan asukaslukuun.

Kolarissa 1,2 miljoonan euron tuloksen takana on ennen kaikkea suunnitelmallinen taloudenpito.

– Viime vuoden osalta mukana on verotulojen suotuisa kehitys, kertoo Kolarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala.

Kuten Kolarissa, myös Inarissa sekä työllisyys että yritysten tilanne ovat tällä hetkellä mukavalla mallilla. Inarin osalta tämän vahvistaa kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Kurjin vuosi taas on ollut Ranualla, Kemissä, Rovaniemellä ja Savukoskella.

Esimerkiksi Ranualla negatiivinen tilinpäätös johtui omaisuustappioista. Ranuan kirkonkylän koulu ja terveyskeskus jouduttiin ottamaan pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Ylipäätään kunnissa kiinteistöjen paikoitellen huono kunto on ollut keskustelujen aiheena Lapissa, Lapin liiton kunta-asiantuntija Laura Enbuska-Mäki sanoo.

– Hallitusohjelmassa sisäilma-asiat ovat mukana. Kyllä tämä on myös valtakunnallinen ongelma.

Kuntatalouden rahoituksessa vielä kysymysmerkkejä

Kaikkiaan kuntien toimintakulut ovat kasvaneet, eivätkä kunnat aina ole saaneet verotuloja niin paljon kuin etukäteen laskivat. Lisäksi kuntien valtionosuudet ovat osin pienentyneet aiemmasta. Valtiovarainministeriön mukaan lähivuosina veronkorotuspaineita voi olla jopa kahdessa kolmasosassa Suomen kuntia.

Vaikka kuntatalous on Enbuska-Mäen mukaan haastavassa tilanteessa, on pientä positiivista virettäkin luvassa. Lapin kuntien osalta valtionosuusennuste vuodelle 2020 näyttää hyvältä.

– Hallitusohjelmassa näyttää siltä, että vaikka kunnille tulee lisää velvotteita, sen ei pitäisi rokottaa kuntataloutta.

Miljoonan miinusta tehneen Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen näkee, että tulevaisuus on ennusteista huolimatta valtionosuuksien suhteen kysymysmerkkejä täynnä. Hän arvioi, että luvatuista lisävaltionosuuksista saadaan käytännössä vain osa.

– Talouden tasapainoa on vaikea määritellä epävarmuustekijöiden vuoksi. Esimerkiksi maakuntauudistus vie rahoitusta kunnilta, Timo Nousiainen pohtii.

Lue myös:

Kuntaliitto arvioi kuntalouden olevan kriisissä – kaksi kolmasosaa kunnista teki viime vuonna miinusta

Kemin kaupungin talous kyntää syvällä – Torniollakin alijäämäinen vuosi takanaan

Rovaniemen kaupungin talous syöksyy kolmatta vuotta peräkkäin