Kiinan imagonrakennus nielee paljon rahaa ja pehmeä voima ulottuu opiskelijoista pandoihin – länsimaita on kuitenkin vaikea hurmata

Kiina käy voimakasta kamppailua maailman johtajuudesta myös mielikuvien tasolla. 

Kiina
Alec Su (toinen vasemmalta) vierailulla Kenian Nairobissa maaliskuussa 2010.
Kiinan pehmeä voima on tuottanut tulosta Afrikassa, jossa Kiinaan suhtaudutaan myönteisemmin kuin muualla maailmassa. Kuvassa filmitähti Alec Su jakamassa koulutarvikkeita Kiinan rahoittaman koulun oppilaille Matharen slummissa Keniassa. AOP

Pyrkiessään maailman mahtivaltioksi Kiina on laittanut yhä enemmän paukkuja niin sanottuun soft poweriin, pehmeään voimaan.

Pehmeää voimaa on kaikki se, jolla Kiina pyrkii rakentamaan imagoaan ja lisäämään viehätysvoimaansa ulkomailla. Sitä ovat opiskelijavaihto, Kiinan ulkomaille suunnatut mediat, avustusprojektit Afrikassa, mutta myös kungfu-elokuvat ja Ähtärin pandat.

On arvioitu, että Kiina käyttää pehmeään voimaan vuosittain useiden miljardien tai jopa kymmenen miljardin dollarin arvosta varoja. Tarkan luvun tietävät vain Kiinan johtajat.

Pyry-panda Ähtärin eläinpuistossa.
Ähtärin pandat Pyry (kuvassa) ja Lumi ovat Kiinan pehmeää voimaa. Kiina on vuokrannut pandoja 25 maan eläintarhoihin. Pandadiplomatiallaan Kiina pyrkii luomaan itsestään myönteistä mielikuvaa. Mirva Ekman / Yle

Kiinan pehmeän voiman vaikutuksia on hankala mitata. Selvää on, ettei Kiina ole länsimaissa onnistunut vaikuttamisessaan kovin hyvin.

– Jos Kiinan soft power -pyrkimykset määritellään mediakeskeisiksi, niin voi todeta, ettei Kiinan läntisessä mediakuvassa ole viime vuosina havaittu merkittävää muutosta. Tämä siis Kiinan huomattavista rahallisista panostuksista huolimatta, sanoo tutkija Jukka Aukia.

Shanghaissa Fudanin yliopistossa stipendiaattina oleva Turun yliopiston tutkijatohtori Aukia on tehnyt väitöskirjansa Kiinan pehmeästä voimasta.

Kiina ei tunnusta uskottavuusongelmaa

Länsimaissa positiivisen Kiina-kuvan rakentaminen on vaikeaa, koska esimerkiksi ihmisoikeusrikokset, opposition tukahduttaminen ja ruokakriisit ovat hyvin ihmisten tiedossa ja mielissä.

Tätä uskottavuusongelmaa Kiina ei näytä pyrkivänkään ratkaisemaan, Jukka Aukia sanoo.

– Oikeastaan päinvastoin, Kiinan keskushallinto on viime vuosina lisännyt kotimaisen kulttuuriteollisuuden valvontaa ja sensurointia. Samalla sen pitäisi tuottaa pehmeän voiman tuotteita, jotka otettaisiin kansainvälisesti hyvin vastaan. Tässä on ristiriita, jota ei yksinkertaisesti haluta tai pystytä näkemään, Aukia sanoo sähköpostihaastattelussa.

Mies kävelee Huawei logon ohi
Matkapuhelinjätti Huaweihin kohdistuvat vakoiluepäilyt koettelevat Kiinan mainetta. AOP

Juuri nyt Kiinan julkisuuskuvaa länsimaissa koettelee rankasti matkapuhelinjätti Huaweihin kohdistuvat vakoiluepäilyt.

– Vakoilusyytökset totta kai vahingoittavat Kiinan mainetta. Toisaalta tilanne antaa Kiinan johdolle mahdollisuuden syyttää länttä tekopyhyydestä ja Kiina-fobiasta. Näitä tilaisuuksia jätetään harvemmin käyttämättä.

Tavoitteena nostaa suosio talouden tasolle

Kiina alkoi kiinnittää enemmän huomiota kulttuurivientiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Pehmeästä voimasta alettiin puhua viimeistään viisi vuotta sitten, kun presidentti Xi Jinping julisti, että Kiinan on luotava itsestään hyvä kertomus ja kommunikoitava paremmin muun maailman kanssa.

– Xi Jinping on usein todennut, että Kiinan tulisi lisätä kansainvälistä suosiotaan vastaamaan maan taloudellista painoarvoa. Xi mainitsee yleensä pehmeän voiman samassa yhteydessä, jossa toivoo Kiinan kertovan paremmin oman tarinansa maailmalle, sanoo tutkija Jukka Aukia.

Xi ja Peng kävelevät punaista mattoa pitkin alas portaita.
Kiinan presidentin Xi Jinpingin vaimo Peng Liyuan on kuuluisa laulaja- ja näyttelijätähti. Hän on herättänyt myönteistä huomiota lännessäkin ja edustaa siten Kiinan pehmeää voimaa. Wu Hong / EPA

Imagon rakentaminen on Kiinalle koko ajan tärkeämpää sen pyrkiessä maailman johtavaksi valtioksi vuoteen 2049 eli Kiinan kansantasavallan 100-vuotispäivään mennessä.

– Kiina haluaa kasvattaa pehmeää voimaa, jotta se pystyy paremmin hyödyntämään kehittyviä talouksia, muokkaamaan kansainvälisen hallinnon normeja ja yleensä kasvattamaan vaikutusvaltaansa, Aukia summaa.

Kiina itse näkee myös uuden silkkitien osana pehmeää voimaansa.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Monissa Afrikan maissa ja esimerkiksi Venäjällä ihmisillä on Kiinasta mielipidekyselyjen mukaan hyvinkin positiivinen käsitys. Yhdysvalloissa, Euroopassa ja useissa Kiinan naapurimaissa suhtautuminen on paljon kriittisempää.

Konfutse-instituutteja on jo yli 500

Näkyvä osa Kiinan pehmeää vaikuttamista on kulttuurivienti. Kiinan kieltä ja kulttuuria edistäviä Konfutse-instituutteja on perustettu vilkkaalla vauhdilla yliopistojen yhteyteen suurimmassa osassa maailman maita.

Nykyisellään Kiinan opetusministeriön alaisuudessa toimivia instituutteja on 548 142 maassa. Yksi niistä toimii Helsingissä.

Mies opettaa Konfutse-instituutissa Pakistanin Islamabadissa 22. toukokuuta 2019.
Kiinan kieltä ja kulttuuria opettavia Konfutse-instituutteja on jo 142 maassa. Kuvassa opiskellaan Pakistanin Islamabadissa. AOP

Verkosto on laajentunut nopeasti, sillä ensimmäinen Konfutse-instituutti perustettiin Etelä-Korean Souliin vuonna 2004.

– Mitä tulee julkiseen diplomatiaan, niin siinä Kiina panostaa erityisesti mediaan ja koulutusvaihtoon, Jukka Aukia toteaa.

Kiina onkin maailman halutuimpia vaihto-opiskelun kohteita, toissa vuonna kolmanneksi suosituin. Kiinassa opiskeli tuolloin yli 440 000 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Kiina myös tukee taloudellisesti joidenkin maiden opiskelijoita.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Vastaavasti kiinalaisia vaihto-opiskelijoita oli ulkomailla toissa vuonna yli 600 000.

– Kiina lähettää kiinan kielen ja kulttuurin opettajia ulkomaille. Kiinaa on myös syytetty kansainvälisten opiskelijajärjestöjen kautta vaikuttamisesta.

Liialliseen vaikuttamiseen on reagoitu muutamissa yliopistoissa. Yhdysvalloissa Chicagossa ja Pennsylvaniassa ja Tukholmassa Konfutse-instituutteja on suljettu, koska niitä on epäilty Kiinan valtion vaikuttamispyrkimyksistä. Yleensä instituuttien hyöty on kuitenkin koettu molemminpuoliseksi.

Kiina kasvattaa mediaverkostoaan

Kiina on kasvattanut mediaverkostoaan vauhdilla. Valtion uutistoimistolla Xinhualla on määrä olla 200 toimistoa ulkomailla ensi vuoteen mennessä.

Kiinan media tekee paljon englanninkielisiä raportteja erityisesti Afrikasta. Valtiontelevision CCTV:n Afrikka-jutuissa kuvissa ovat usein kiinalaiset avustustyöntekijät.

Lännessä Kiinan media mielletään propagandaksi, mutta Jukka Aukia arvioi, että Kiinalla olisi median saralla mahdollisuuksia, jos se alkaisi noudattaa vapaan journalismin pelisääntöjä. Ei tosin ole mitään merkkejä siitä, että näin tapahtuisi.

– Näkisin, että läntisen lehdistön perinteisille toimintatavoille aidon vaihtoehdon tarjoaminen olisi potentiaalinen keino nostaa Kiinan kansainvälistä profiilia. Kuuluvamman äänen antaminen kehittyville maille voisi kiinnostaa globaalia yleisöä, mutta vain jos se tehdään jonkinasteisella vilpittömyydellä. Eli toiminnan pitäisi olla toimittaja- ja uutiskanavalähtöistä eikä ylhäältä alas annettua määräilyä.

Vaurastumisen esimerkki on vahvaa pehmeää voimaa

Kehitysmaissa Kiinan vahvinta pehmeää voimaa on sen esimerkki kansan vaurastumisesta. Satojen miljoonien kiinalaisten nouseminen pois köyhyydestä on Afrikasta katsottuna vaikuttavaa.

Afrikassa Kiinan investoinnit infrastruktuuriin ovat tuoneet suosiota ja Kiinan julkikuva onkin siellä parempi kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi Etiopiassa, Ghanassa ja Malissa kolme neljäsosaa vastaajista on suhtautunut Kiinaan myönteisesti mielipidekyselyissä.

Kiinalaisen lääkintäryhmän jäseniä työssään Botswanassa.
Kiina käyttää paljon rahaa terveydenhuoltoprojekteihin Afrikassa. Kuvassa kiinalaisen lääkintäryhmän jäseniä Botswanassa. AOP

Tutkija Jukka Aukia sanookin, että Kiinan kehittyvistä maista saama tuki on pehmeän voiman voitto. Tavallinen kansa ei kuitenkaan ole Afrikassa aina hyötynyt Kiinan läsnäolosta, mutta eliitti usein sitäkin enemmän.

Kiina on luonut tiiviit suhdeverkostot valtiojohtajiin ja valtionyhtiöiden ympärille.

– Kehittyvissä maissa, joissa poliittinen ja taloudellinen ympäristö on vähemmän ”institutionaalisesti suojattu”, kiinalaiset toimijat pitävät yllä kahdenvälisiä suhteita poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen johtoon. Tämä soft power -lähestyminen on leimallista Kiinan toimille Afrikassa.

Kiinan lähestymistapa Afrikkaan on erilainen kuin länsimaiden. Kiina on perinteisesti korostanut, ettei sillä ole siirtomaaisännän menneisyyttä eikä se halua sekaantua Afrikan maiden sisäisiin asioihin.

Kiina on painottanut Afrikan maiden suvereniteettia eikä se ole asettanut projekteilleen ehtoja vaikkapa demokratian tai ihmisoikeuksien noudattamisen suhteen. Osa tätä ovat lahjoitukset, korottomat lainat ja esimerkiksi maatalouden ja terveydenhuollon koulutusohjelmat.

Kyse ei ole pelkästään luonnonvaroista

Kiina vie Afrikasta eniten luonnonvaroja maailmassa: öljyä, mineraaleja ja raakamateriaaleja. Yhtälailla Afrikan markkinat ovat Kiinalle erittäin tärkeät, se tuo mantereelle eniten kuluttajatuotteita.

Kuvassa puhujanpöntössä Kiinan presidentti Xi Jinping. Hänen takanaan Afrikan maiden johtajia. Taustalla Afrikan maiden lippuja ja keskellä Kiinan lippu.
Lähes kaikkien Afrikan maiden johtajat osallistuivat Kiinan ja Afrikan yhteistyöelimen FOCAC:in huippukokoukseen Pekingissä viime syyskuussa. Madoka Ikegami / EPA

Pehmeä vaikuttaminen on voimakasta Kiinan resurssien tarpeen takia, mutta ei pelkästään sen takia.

– Luonnonvarojen turvaamisen lisäksi Kiina näkee Afrikan halukkaana yhteistyökumppanina muokkaamaan kansainvälistä päätöksentekoa. Siksi sinne suunnataan myös pehmeän voiman resursseja.

Kiina onkin saanut Afrikan valtioilta tukea esimerkiksi YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.

Silti Kiinan julkikuva on Afrikassakin kaukana puhtoisesta. Monissa mantereen maissa Kiinaa syytetään uuskolonialismista ja luonnonvarojen riistämisestä. Usein Kiina tuo rakennusprojekteihin ja vaikkapa kaivoksiin työntekijät Kiinasta, mikä on omiaan lisäämään kritiikkiä.

Pehmeän voiman onnistumisia ovat myös muutamat hittielokuvat

Tutkija Jukka Aukia arvioi, että eräät Kiinan suurimmista onnistumisista pehmeän voiman käytössä länsimaissa löytyvät viihteestä. Pehmeän voiman ja propagandan välinen ero on veteen piirretty viiva.

– Elokuvat Hiipivä tiikeri ja piilotettu lohikäärme ja Hero otettiin lännessä hyvin vastaan. Toisaalta Kiina-tutkijat eivät ole löytäneet yksimielisyyttä siitä, voidaanko niitä pitää Kiinan valtion propagandana vai ei. Ehkä ne siksi voitaisiin luokitella onnistuneiksi kiinalaiseksi pehmeän voiman tuotteiksi.

Aivan kuten Hollywood-elokuvat tarjoavat myönteistä kuvaa Yhdysvalloista, pyrkii Kiina samaan omassa elokuvatuotannossaan.

The Wandering Earth
The Wandering Earth on tuorein kiinalainen menestyselokuva. AOP

Viime vuosina monet kiinalaiset elokuvat ovat menestyneet lännessäkin, mutta yleensä ne eivät tavoita suuria yleisöjä länsimaissa. Aukia toteaa, että samalla kun elokuvien merkitys viihdeteollisuudessa kasvaa, on niillä yhä enemmän painoa myös Kiinan soft power -pyrkimyksissä.

– Viimeisimpää esimerkkiä voi nyt katsella Suomessakin Netflixistä. The Wandering Earth -niminen scifileffa on tuottanut maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonaa dollaria.

Kiinan tavoitteena on vaikuttaa länsimaiden nuoriin elokuvilla, mutta se on vaikeaa.

– Tähän kai pyritään, mutta niin kauan kuin valtio kontrolloi ja sensuroi elokuvateollisuutta, kiinalaiset filmit tuskin saavuttavat sen suurempaa kansainvälistä suosiota.

– Nykyään kotimaisista elokuvista pyritään Kiinassa sensuroimaan länsimaiset arvot, tupakointi, seksuaalivähemmistöt, tatuoinnit ja miesten korvakorut. Näillä eväillä ei voi povata jättimenestystä ainakaan läntisen yleisön parissa.

Lisää aiheesta:

30 vuotta sitten Peking näytti sotatantereelta, mutta nykynuoret eivät tiedä siitä mitään – "En käsitä, miksi vanhemmat eivät puhu asiasta lapsilleen"

Analyysi: Suomi pääsi Kiinan syleilyyn – Pandamaat eivät mesoa ihmisoikeuksista

Kiina havittelee uutta Silkkitietä – tarjolla 890 miljardin investoinnit

Presidentti Niinistö tapasi Kiinan Xin: Illallinen venähti, koska puhuimme pitkään ihmisoikeuskysymyksistä

Aiheesta muualla:

ChinaPower: Is China’s soft power strategy working? (siirryt toiseen palveluun)

Council on Foreign Relations: China’s Big Bet on Soft Power (siirryt toiseen palveluun)

The Financial Times: Confucius Institutes: cultural asset or campus threat? (siirryt toiseen palveluun)