Luonnonvarakeskuksen korjattu laskelma: Hiilinielua kasvatettava 10 prosenttia aiempaan arvioon verrattuna – Metsiä voi hakata 1–2 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin aiemmin arvioitiin

Luvut todennäköisesti vielä muuttuvat komission tarkistuksen jälkeen.

hiilinielut
Avohakkuu
Mikko Savolainen / Yle

Luonnonvarakeskus Luke on korjannut hiilinielujen vertailutasolaskelmassa olleen virheen. Luke kertoi toukokuussa 50 prosentin virheestä uudistuskypsien eli hakattavissa olevien metsien pinta-alassa hiilinielulaskelmassa.

Näistä jutuista voit lukea lisää laskelmien epäselvyyksistä:

Saako vääntö metsähakkuista uuden käänteen hallitusneuvotteluissa? Suomi on laskenut hakkuumetsien alan väärin

Uusi laskelma: Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii – Miten käy sellutehdashankkeiden?

Nyt Luke kertoo, että virheen merkitys hiilinielujen vertailutasoon on noin kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia sekä puutuotteet mukaan luettuna että ilman niitä.

Tarkennettu vertailutaso on siis -38 miljoonaa tonnia co2 ekvivalenttia vuodessa puutuotteet mukaanluettuna ja ilman puutuotteita -31 miljoonaa tonnia.

Kyse on siis siitä, että Suomen metsien hiilinielua on kasvatettava noin 10 prosenttia aiempaan arvioon verrattuna sekä puutuotteiden kanssa että ilman niitä.

– Tämä tarkottaa sitä, että meidän on pakko tehdä toimia maankäyttösektorilla, jotta vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätään nieluja hyvin nopealla aikataululla, sanoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Tämä tarkoittaa Luken mielestä sitä, että sopiva metsien hakkuutaso olisi vuosina 2021–2025 noin 81–82 miljoonaa kuutiota. Joulukuussa Luken kertoma sopiva hakkuutaso olisi 83 miljoonaa kuutiota.

Laskelmat menevät vielä tarkastettavaksi

Luken virhe havaittiin, kun tiedeyhteisö huomasi sen laskelmassa.

– On hyvä, että laskennan tulokset ovat olleet muun tiedeyhteisön arvioitavissa. Näin havaittu metsien luokittelusta johtuva ero oli mahdollista korjata ajoissa. Nyt tehty korjaus lisäsi hiilinielutavoitetta, mutta laskenta ei ole vielä lopullinen Suomen osalta, Lehtonen sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio arvioi aiemmin Ylen jutussa, että EU:n asetuksen mukainen Suomen metsänielujen vertailutaso olisi 12–22 Mt CO2 ekvivalenttia suurempi puutuotteet mukaan luettuna, kuin mitä Suomi esittää. Se vastaisi Soimakallion mukaan 10–18 miljoonaa kuutiota puuta.

Uudessa laskelmassa ihmetystä Soimakalliossa ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen yliopistotutkijassa Tuomo Kalliokoskessa herättää se, että metsien hakkuuintensiteetti näyttäisi nousevan, vaikka hakattavien metsien pinta-ala pysyykin nyt samana.

– Väkisin täytyy olla niin, että hakkuut suhteessa puuston määrään kasvavat, koska muuten hakkuumäärä olisi jossain 70 mijloonan kuution tienoilla, Soimakallio sanoo.

EU:n asetuksen mukaan hakkuuintensiteetti, eli hakkuiden määrä verrattuna puuston määrään, tulisi pitää muuttumattomana metsien kehitysvaiheen huomioiden. Suomen esityksen mukaan hakkuuintensiteetti näyttäisi nousevan merkittävästi.

Keskeisimmistä EU:n metsämaista Suomi on saanut EU:sta eniten huomautuksia nielujen vertailutasolaskelman tarkkuudesta, sekä läpinäkyvyydestä saman verran kuin Puola jo tähän mennessä.

Mahtuuko Kemiin kaavailtu uusi sellutehdas näihin lukuihin?

Luken mukaan sitä ei vielä tiedä.

– Sitä on vaikea arvioida, koska se riippuu siitä, mitä muita päästövähennyksiä pystytään tekemään, poistuuko muuta teollisuutta vai onko Kemin tehdas ainoa, joka lisää puun käyttöä. Pitäisi tietää tarkemmin muut tekijät, Lehtonen sanoo.

Komissio on pyytänyt lisätietoja muun muassa hakkuumäärien tulevasta kehityksestä ja siitä kykeneekö Suomen käyttämä laskentamalli tuottamaan kasvihuonekaasuinventaarion historiallisen kehityksen.

Luken laskelma menee jälleen EU:n komission tarkastettavaksi. Kesä-heinäkuussa komissio pyytänee Suomelta vielä korjauksia. Vuoden lopussa komissio asettaa Suomelle lopullisen hiilinielujen vertailutason.

Sitä odottaa myös Metsäteollisuus ennen kuin sanoo juuta taikka jaata.

– Päällimmäisenä ajatuksena on, että luvut ovat tarkentuneet ja on tärkeä asia, että on yhteisymmärrys, että mitä ne vertailutasot nyt sitten on. Loppuvuosi näyttää miten komissio niihin suhtautuu., sanoo Metsätoellisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

Hillinieluasetus on EU:n ilmastopolitiikan työkalu, joka sitoo metsänielut osaksi unionin ilmastotoimia.

Monitoimikone työssä
Ville Honkonen

Lue myös:

Professori: Suomen hiilinielulaskelma on tehty väärin – hyödyntää EU-järjestelmän heikkouksia

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon

Korjattu juttua 6.6. klo 13.50: Otsikossa luki aiemmin: "Marginaalinen muutos" Se koski kuitenkin ainoastaan sitä, kun laskelmassa muutettiin metsän määritelmä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaiseksi.