Heli Mikkola uupui markkinointialan töihin ja löysi ilon uudesta roolista – "Sijaisvanhempana saan jakaa hoivaa, lämpöä ja välittämistä"

Uuvuttava työtahti markkinointialalla sai turkulaisen Heli Mikkolan miettimään kokonaan uutta ammattia. Hänen haaveenaan oli yhdistää kotona tehtävä työ ja konkreettinen auttamistyö.

Sijaisvanhemmuus
Sijaisvanhemmuus on Heli Mikkolalle sydämen asia
Sijaisvanhemmuus on Heli Mikkolalle sydämen asiaHelena Lappeteläinen / Yle

Kun markkinointialan työt eivät tuoneet turkulaiselle Heli Mikkolalle enää riittävää onnellisuuden tunnetta, oli hänen aika etsiä jotain uutta. Mikkola oli ollut mukana parinkymmenen vuoden ajan paikallisradion hyväntekeväisyyskampanjoissa ja liikuntatapahtuman vastuullisissa johtotehtävissä. Hektinen työrytmi ei kuitenkaan antanut hänelle entiseen tapaan innostusta ja virtaa.

Ajatus sijaisvanhemmuudesta syntyi hänen mielessään yllättävässä paikassa. Mikkola oli tehnyt töitä jälleen aamusta iltaan. Hän istui kampaajalla rättiväsyneenä. Seuraavana päivänä olisi järjestettävä Kuntovitosen tapahtuma, johon osallistuisi tuhansia naisia ympäri Varsinais-Suomea. Voimat riittivät hädin tuskin kampaustuolille.

Hän kuuli väsymyksen läpi kampaajan puhuvan sijaisvanhemmuudesta.

– Kampaaja totesi, että silloin saisi olla kotona, voisi kulkea rauhassa luonnossa ja auttaa kasvavia lapsia. Päässäni syttyi valo.

Mikkola pohti jo mielessään, kuinka heidän rescuekoiransa voisi tukea lapsen selviytymistä. Lisäksi hän oli kasvattanut 19 vuoden aikana kaksi omaa lasta, joten kokemustakin kasvattamisesta oli kertynyt.

Hän tiesi sydämessään, että haluaisi tehdä seuraavaksi juuri tällaistä työtä.

Rescuekoira on osa auttamisen arvomaailmaa
Rescuekoira on osa auttamisen arvomaailmaaHelena Lappeteläinen / Yle

Infoa, tietoa, tiedonjanoa

Mikkola ilmoitti uudesta työsuunnitelmastaan muulle perheelle päästyään kampaajalta kotiin. Sijaisvanhemmuus tiesi perheen tulojen tipahtamista. Toisessa vaakakupissa oli Helin uupumukseen johtava työ.

Vaikka ilmoitus yllätti puolison, ymmärsi hän muutoksen tärkeyden. Perheen kaksi tytärtä olivat juuri muuttaneet pois kotoa, joten talossa oli tilaa uudelle asukkaalle.

Mikkola vei päätökseen Kuntovitosen tapahtuman ja soitti heti tapahtuman jälkeen Nuorten ystävät -yhdistykseen (siirryt toiseen palveluun). Hän ilmoittautui puolisonsa kanssa seuraavalle yhdistyksen järjestämälle kurssille.

Jo muutaman kuukauden kuluttua pariskunta sai lisätietoa sijaisvanhemmuuden (siirryt toiseen palveluun) haasteista ja vastuista. Työjako pariskunnalle oli alusta asti selvää. Sijaisvanhemmuus olisi pääasiassa Helin työ, jota puoliso tukisi.

Kotimaisen luomuruuan tarjoaminen nuorelle on Heli Mikkolan mielestä tärkeää
Kotimaisen luomuruuan tarjoaminen nuorelle on Heli Mikkolan mielestä tärkeää Helena Lappeteläinen / Yle

Kukahan meille muuttaa?

Suomessa sijoitetaan perheisiin vuosittain tuhansia lapsia ja nuoria. Sijaisvanhempaa tarvitaan siinä vaiheessa, kun lapsi on huostaanoton (siirryt toiseen palveluun) vuoksi laitoksessa.

Sosiaaliviranomaiset ottavat yhteyden järjestöihin, joilla on yhteydet koulutettuihin sijaisperheisiin. Kunnat, erilaiset yksiköt ja järjestöt etsivät jatkuvasti uusia sijaisperheitä.

Nuorten ystävistä otettiin yhteyttä Mikkolaan. Pariskunnalle esitettiin muutamia perustietoja tytöstä, joka tarvitsisi uuden kodin. He saivat harkita rauhassa sitä, sopiiko teini-ikäinen nuori perheeseen.

Kumpikin tiesi, että huostaanotetulla lapsella on aina traumoja, joista seuraa oireiluja. Niiden käsitteleminen voi olla sijaisvanhemmille todella haastavaa. Toisaalta esiin saattaa nousta positiivisia asioita, joita ei olisi voinut ikinä odottaa.

Päätös Mikkolan perheelle oli lopulta selkeä.

– Tiesimme hyvin nopeasti, että tämän nuoren haluamme kotiimme.

Päätöksen vahvistumisen jälkeen he saivat tavata tytön ensimmäistä kertaa.

Aluksi kahvittelua julkisilla paikoilla

Pariskunta kohtasi uuteen kotiin sijoitettavan nuoren ensimmäistä kertaa kahvilassa. Tilanteessa oli mukana kaupungin sosiaaliviranomainen. Tapaaminen sujui jouhevasti, joten he näkivät uudelleen julkisilla paikoilla.

Lopulta Mikkola pyysi tyttöä kylään heille kotiin. Seuraava luonnollinen vaihe oli, että tyttö muutti Mikkolan tyttären entiseen makuuhuoneeseen. Muutos oli suurempi kuin Mikkola osasi odottaa.

– Koko perhedynamiikka muuttui ihan täydellisesti. Sitä oli vaikeaa kuvitella ennakkoon.

Tasapainoilua oli erityisesti siinä, miten sovittaa erilaiset ajatusmaailmat yhteen. Omille lapsille käytetyt kasvatusmetodit eivät toimineetkaan sijoitettuun lapseen sellaisenaan, vaan heidän piti rakentaa nuoren kanssa omanlaiset, rakkaudella raamitetut rajat.

Kiitosta sijaisvanhemmuudesta saa harvemmin lapselta itseltään. Sitä kertyy sijaisvanhemmille seuraamalla nuoren kehitystä päivä päivältä.

Pariskunta koki voimakkaan onnellisuuden tunteen ensimmäisen sijaislapsen jo muuttaessa omaan kotiin, jolloin hän kiitti erikseen Heliä ja Tommia kaikesta tuesta.

Pariskunnalla on nyt toinen sijaislapsi, jonka tukena he saavat olla.

– Haluamme tarjota laitoksen sijaan kodin, jossa nuori voi eheytyä, kertoo Heli.

Heli Mikkola ja Tommi Sundqvist auttavat nyt toista kotioloihin sijoitettavaa nuorta
Heli Mikkola ja Tommi Sundqvist auttavat nyt toista kotioloihin sijoitettavaa nuortaHelena Lappeteläinen / Yle

Töitä tehdään sydämellä

Harva ryhtyy sijaisvanhemmaksi rahan takia. Työ on matalapalkkaista ja edut ovat vähäisiä. Lapsista maksettavat palkat vaihtelevat järjestö- ja kaupunkikohtaisesti. Yhdestä lapsesta voi saada keskimäärin 1 500 euroa.

Tommi kokee, että nimenomaan pieni palkka kuvastaa työn arvostuksen puutetta.

– Työ on ympärivuorokautisesti sitovaa. Palkallista vuosilomaa on 24 päivää. Lomaa voi pitää, jos nuoren kunto sen sallii. Kun sijoitusaika päättyy, niin tippuu ansiosidonnaisten sijaan Kelan päivärahoille.

Huutava puute sijaisvanhemmista voisi Mikkolan mukaan korjaantua, jos palkkaus ja edut olisivat kunnossa. Hän itse pystyi hyppäämään epävarmaan taloudelliseen tilanteeseen ainoastaan sen takia, että oli maksanut markkinointialan ansioillaan asuntolainaa riittävän pitkään.

Kiitos tulee edistysaskeleista

Pariskunta etsi tasapainoa sijaisvanhemmuuden rooleissa, kunnes he päätyivät selvään jakoon. Jos Helin pitää hengähtää, niin puoliso ottaa vanhemmuudessa vetovastuun. Kumpikin on oppinut uudenlaisen vanhemmuuden myötä joustamaan.

Heli huolehtii kodista, auttaa nuorta koulunkäynnissä ja kiertää erilaisissa lapseen liittyvissä palavereissa. Tommi vie nuorta erilaisiin harrastuksiin.

Nyt Mikkola kokee tekevänsä konkreettista auttamistyötä, joka tuntuu hyvältä jokaisessa kehon solussa.

– Minulle on tärkeää tehdä konkreettisesti jotain hyvää. Sijaisvanhempana saan jakaa hoivaa, lämpöä ja välittämistä.

Hektinen elämäntilanne sai hänet miettimään muutosta, joka tukisi omaa hyvinvointia. Uudessa ammatissa Mikkola on saanut tukea myös nuoren hyvinvointia.

– Olemme antaneet nuorelle eväitä aikuisuuteen, jotta hänen elämänsä kantaisi.

Katso, millaista sijaislapsiperheen arki on:

Kaikki perhemuodot ovat yhtä tärkeitä.

Lue myös:

Uusperheen ratkaisu: kolme asuntoa samassa kerrostalossa - "Kun tunteet kuumenivat, kummallakin oli mahdollisuus mennä oman katon alle"

Elokuvateatterin portaille Kiinassa hylätty poika sai perheen Siuntiosta: "Seitsemän vuoden lapsettomuuden jälkeen sain kokea äitiyden"

Syntyvyys laskee, mutta sateenkaariperheissä lapsia toivotaan heteropareja hartaammin – naispari sai kaksoset mutta haaveilee vielä kolmannesta vauvasta