Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin

Poliitikoilla on viimeinen hetki osoittaa, että vanhoista ihmisistä välitetään, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

vanhukset
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Viime keväisen kohun ja puolueiden lupausten jälkeen hallitus ei voinut olla esittämättä parannuksia vanhojen ihmisten hoivaan ja hoitoon.

Eikä yhtään liian aikaisin, sanoo pitkän linjan vanhustutkija, professori Marja Vaarama. Hänen mukaansa hallitus toisensa jälkeen on leikannut vanhoilta ihmisiltä ja palvelut on päästetty rapautumaan.

Professori Vaarama sanoo, että Rinteen hallituksen päätökset ovat käännekohta 1990-luvun lamasta lähteneelle politiikalle. Hänen mukaansa nyt on otettu ensimmäiset merkittävät askeleet toiseen suuntaan. Pitkään rapautunutta ei voi korjata kerralla, mutta jostain pitää aloittaa, hän muistuttaa.

Uuden hallituksen tahtotila herättää toiveita. Mutta realiteetit ovat kovat.

Myös gerontologian professori Marja Jylhä sanoo, että hallitusohjelmassa on paljon vanhojen ihmisten kannalta tärkeitä ja hyviä asioita. Sen periaatteet ja suunta on ikääntyvän yhteiskunnan kannalta oikea.

Hänen mukaansa hallitusohjelman ongelma on se, että siitä ei käy selvästi ilmi, miten tavoitteet turvallisesta ja tarpeen mukaisesta hoidosta toteutuvat. Kotihoidon parantamisesta puhutaan vain yleisluonteisesti ja ympärivuorokautisen hoidon lisäämisestä ei lainkaan.

Hallitusohjelma on lupausten luettelo

Hallitus lupaa (siirryt toiseen palveluun)sekä ylätason suunnitelmia että konkreettisempia toimenpiteitä.

Tässä muutama ylätason ehdotus:

1. Laaditaan ikäohjelma yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa.

2. Muistisairauksien ennaltaehkäisy nostetaan muiden kansansairauksien rinnalle.

3. Ikäihmisten ravitsemus otetaan kehittämisen ja valvonnan osaksi.

Tässä konkreettisempia ehdotuksia:

4. Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto.

5. Vanhuspalvelulaki päivitetään.

6. Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Henkilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain. Käynnistetään kehittämisohjelma, jolla rahoitetaan polkua kohti uskottavaa ja vanhusten riittävän hoivan turvaavaa mitoitusta.

7. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua.

8. Kehitetään omaishoitoa.

Miten hyvät aikeet muuttuvat käytännöksi?

Lista sisältää kovin erilaisia asioita. Listan alkupään toimenpiteet ovat sinällään tärkeitä, mutta varsin yleisluonteisia.

Hallitusohjelma pakottaa kysymään, milloin ikäohjelma, joka on pitkän aikavälin varautumista vanhenevaan Suomeen, muuttuu arjen toimenpiteiksi?

Sama koskee muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja ikäihmisten ravitsemuksen kehittämistä. Juhlapuheet tai hyväntahtoinen edistäminen eivät riitä. Milloin ja koska niistä tulee tavoitteellista ja organisoitua toimintaa, jonka vaikuttavuutta mitataan?

Vanhusasiavaltuutettu tulee vihdoin

Yleislääketieteen emeritaprofessori (siirryt toiseen palveluun) Sirkka-Liisa Kivelä esitti vanhusasiamiestä jo vuonna 2006. Sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään selvityksessä hän kirjoitti, että “vanhusten turvallisuuden ja hyvän vanhustenhoidon edistäminen edellyttää vanhusasiamiehen toimiston perustamista maahamme”.

Jos mitään ei tapahdu – tai liian vähän – kuka enää uskoo, että poliitikot välittävät vanhoista ihmisistä ja heidän asioidensa parantamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan, että vanhusasiavaltuutettu voisi olla virassa 2021. Silloin Kivelän ehdotuksesta olisi kulunut jo 15 vuotta.

Aika pitkä aika.

Hallituoshjelmassa rahaa vanhusasiavaltuutetun tehtävään ja toimistoon on varattu puoli miljoonaa vuodessa.

Hoitajamitoituksen nosto ei toteudu kaikissa hoivakodeissa tällä hallituskaudella

Viime keväisen kohun ja puolueiden lupausten jälkeen 0,7 hoitajamitoitus oli pakko kirjata hallitusohjelmaan. Kyse on politiikan uskottavuudesta.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on.

Pitkään rapautunutta ei voi korjata kerralla, mutta jostain pitää aloittaa.

Professori Marja Vaarama.

Hoitajamitoituksen nosto on helpommin sanottu kuin tehty. Kyse on sekä hoitajapulasta että rahasta.

THL:n laskelmien mukaan mitoituksen nostamiseen tarvittaisiin lisää rahaa vajaat 200 miljoonaa vuodessa. Mutta hallitusohjelma lupaa, että hallituskauden päättyessä mitoituksen nostamiseen on käytössä 70 miljoonaa vuodessa. Sen lisäksi aikaisempina vuosina on käytössä jonkin verran kehittämisrahaa.

Rahaakin suurempi ongelma ovat hoitajat. Mitään lähi- tai sairaanhoitajapankkia ei ole. Kotihoidosta hoitajia ei voi ottaa. Ympärivuorokautisen hoidon lisäksi myös kotihoito kärsii hoitajapulasta. Tämän tietää myös hallitus.

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa sitä, että tällä hallituskaudella ei päästää koko maassa 0,7:n mitoitukseen.

Hoitajamitoituksesta säädetään laki ehkä vuonna 2020. Lain valmistelun yhteydessä pitäisi varmistaa myös se, millä aikataululla ja millä rahoilla Rinteen hallitusta seuraava hallitus huolehtii siitä, että hoitajamitoitus täyttyy yhdenvertaisesti koko maassa. Herää epäilys, onnistuuko kaikki tämä?

Omaishoito on ikuisuusprojekti, jota saadaan odotella

Kelan nykyisen pääjohtajan Elli Aaltosen omaishoidon selvitysraportti julkaistiin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2004. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (siirryt toiseen palveluun)puheenjohtaja. Kehittämisohjelmastakin on jo viisi vuotta.

Vaikka parannuksia omaishoitajien asemaan on tehty, vapaapäiviä on esimerkiksi lisätty, kokonaisuudistus antaa odottaa itseään. Edelleenkin omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa.

Jo tällä hetkellä liian moni vanha ihminen pelkää yksin kotona huonolla ruualla, koska muuta asumispaikkaa ei ole.

Hallitusohjelma ei näytä lupaavan muutoksia tähän. Kokonaisuudistusta ei taida syntyä tälläkään hallituskaudella.

Jos vanhusasiavaltuutetun aikaansaamiseen tarvitaan 15 vuotta, omaishoitoon ei riitä sekään.

Hallituskauden päättyessä kotihoidon vahvistamiseen ja omaishoidon kehittämiseen on käytössä lisärahaa 45 miljoona euroa vuodessa ja sen lisäksi aikaisempina vuosina kehittämisrahaa.

Ympärivuorokautista hoitoa pitäisi saada lisää – ymmärretäänkö ongelman suuruus?

Hallitus ei ohjelmassaan nosta missään esiin ympärivuorokautisen hoidon lisäämistä. Professori Marja Jylhä sanoo, että tämä on todellinen ongelma.

Hänen mukaansa vanhojen ihmisen perusoikeuksia ei voi taata, jos ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta pitää parantaa.

Hyvin sairaiden ihmisten määrä kasvaa ja yhä enemmän on heitä, jotka eivät voi asua yksin edes kotihoidon turvin.

Professori Jylhä varoittaa siitä, että jos on tarkoituksena säilyttää hoidon saatavuus edes nykyisellään, tarvitaan muutamia tuhansia uusia hoitopaikkoja vuodessa. Jos taas hoitopaikkoja ei lisätä ollenkaan, hoivakurjuus kasvaa katastrofaalisesti.

Poliitikoilla on viimeinen hetki osoittaa, että vanhoista välitetään

Edellisen hallituksen perintönä istuu jo työryhmä, (siirryt toiseen palveluun) joka pohtii, miten väestön ikääntymisen ongelmia ratkaistaan.

Sen tehtävä on miettiä, mistä asioista pitää säätää laki ja mitkä asiat pitää kirjata laatusuosituksiin. Myös vanhuspalvelulain päivittäminen on sen tehtävä. Aikaa työryhmällä on vuoden 2019 loppuun.

Ryhmä on paljon vartijana ajatellen sitä, mitä jatkossa tapahtuu.

Mahdollista on myös, että uusi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa tehdä muutoksia ryhmän toimeksiantoon ja jäseniin.

Vanhojen ihmisen perusoikeuksia ei voi taata, jos ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta pitää parantaa.

Gerontologian professori Marja Jylhä.

Uuden hallituksen tahtotila herättää toiveita. Mutta realiteetit ovat kovat.

Jo tällä hetkellä liian moni vanha ihminen pelkää yksin kotona huonolla ruualla, koska muuta asumispaikkaa ei ole.

Lisäksi parinkymmenen vuoden päästä 85-vuotiaita ja sitä vanhempia on kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna. Käytännössä se tarkoittaa, että joka vuosi meillä on useampi tuhat yli 85-vuotiasta enemmän. Eivätkä näiden ihmisten viimeiset elinvuodet ole hyväkuntoisempia kuin nyt.

Vanhojen ihmisten palvelut on päästetty monella tavalla rapautumaan. Mikään puolue ei voi vetäytyä vastuusta.

Hallitusohjelman lupaus on suuri ja erittäin kannatettava. Siellä sanotaan: “Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen”.

Jos mitään ei tapahdu – tai liian vähän – kuka enää uskoo, että poliitikot välittävät vanhoista ihmisistä ja heidän asioidensa parantamisesta.

Jutusta voi keskustella tänään perjantaina klo 22:een.

Lue myös:

Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu?

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan