1. yle.fi
  2. Uutiset

Vertaa itse: 6 kuvaparia paljastaa, millainen Helsinki on nyt ja tulevaisuudessa – Kriitikot pelkäävät, että jotain arvokasta katoaa

Purkaminen tulee lisääntymään Helsingissä, sillä hallinto-oikeus kielsi kaupunkia rakentamasta valtaväylien varsille. Tässä kuusi esimerkkiä purettavista kohteista.

Helsinki
Kerrostaloa puretaan helsingin keskustassa.
Purkamisen odotetaan lisääntyvän Helsingissä tulevina vuosina. Jarno Kuusinen / AOP

1. Asuntola, Kaarlenkatu 7, Kallio

Kaarlenkadun asuntola, Kaarlenkatu 7.
Kaarlenkatu 7
Kaarlenkatu 7 nyt ja tulevaisuudessa. Kuva 1: Ronnie Holmberg / Yle. Kuva 2: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Mitä nyt: Rakennuksessa on ollut ainakin asuntola ja aiemmin hotelli Fenno.

Mitä tulee: Rakennus puretaan, ja paikalle nousee uusi asuinkerrostalo. Talon kivijalkaan tulee myymälä- ja ravintolatiloja.

Miksi muutos: Aloite uuden talon rakentamisesta lähti talon nykyiseltä omistajalta. Kaupunki katsoi, että kaavamuutos voidaan tehdä, sillä se tukee kaupungin nykyistä strategiaa rakentaa lisää asuntoja jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään.

Missä vaiheessa suunnittelu: Lautakunta hyväksyi kaavamuutoksen toukokuussa. Asia ei mene kaupunginhallitukseen eikä -valtuustoon, koska kaupunki katsoo, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ei ole suuri eikä kaupunkikuva tule rakennuksen purkamisesta muuttumaan.

Voiko suunnitelma vielä muuttua: Helsingin kaupungin asemakaavapalvelun eteläisen yksikön päällikkö Janne Prokkola arvioi, että Kaarlenkatu 7:n kaavassa ei ole odotettavissa mitään ihmeellistä.

– Asiasta ei ole esitetty huomautuksia aikaisemmissa vaiheissa, joten pidän epätodennäköisenä, että tästä valitettaisiin.

Uuden asemakaavan puitteissa suunnitelmat voivat kuitenkin muuttua.

– Mutta me toivomme ja oletamme, että suunnittelijat tekevät uudesta rakennuksen yhtä hienon kuin on tähän asti esitelty, Prokkola sanoo.

2. Korkeakoulu, Topeliuksenkatu 16, Töölö

Topeliuksen katu pohjoisesta.
Töölön korkeakoulu
Topeliuksenkatu pohjoisesta. Kuva 1: Joonas Koivisto / Yle. Kuva 2: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.

Mitä nyt: Rakennus on ollut tyhjillään useita vuosia. Paikalla toimi aikoinaan ruotsinkielinen korkeakoulu, jolle rakennus tehtiin 1960-luvulla. Lisäsiipi 80-luvulla. Rakennuksen yhteydessä on muurin suojaama maisema-arkkitehti Måns Ginmanin suunnittelema puutarha.

Mitä tulee: Koulu puretaan kokonaan. Paikalle on suunniteltu seitsenkerroksinen asuinkerrostalo, liikehuoneistoja katutasoon ja sisäpihalle kaksi asuinrakennusta.

Miksi: Talo on rakennettu vuonna 1964 ruotsinkielisen korkeakoulun, Svenska social- och kommunalhögskolanin käyttöön. Sen on suunnitellut arkkitehti Erik Kråkström.

Kaupungin ja omistajan mukaan uutta käyttöä on ollut vaikeaa, jopa mahdotonta löytää. Omistajan mielestä paikka olisi ollut hankala kunnostaa.

– Paikka on niin selkeästi suunniteltu kouluksi ja niin pieni, että sille ei löytynyt uutta käyttöä, Janne Prokkola Helsingin kaupungilta sanoo.

Rakennuksesta käytiin keskusteluja myös Museoviraston kanssa, mutta riittäviä perusteita suojeluun ei löydetty.

– Totesimme, että vaikka rakennuksessa on hienoja sisätiloja, ne eivät ole niin merkittäviä, että niitä pitäisi väkisin suojella.

Missä vaiheessa suunnittelu: Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen toukokuussa.

Voiko suunnittelu muuttua: Tapauksesta on jätetty muistutuksia ja mielipiteitä kaupungille. Prokkola sanoo, että hän ei ihmettelisi, jos päätöksestä valitettaisiin.

3. Teollisuusalue, Työnjohtajankatu, Herttoniemi

Herttoniemen teollisuusalue ilmasta.
Havainnekuva Työnjohtajankatu 1 ja 3
Työnjohtajankatu nyt ja tulevaisuudessa. Kuva 1: Ronnie Holmberg / Yle. Kuva 2: Playa Arkkitehdit Oy

Mitä nyt: Alueella on vanhoja teollisuusrakennuksia. Muun muassa entinen GW Sohlbergin tehdas, jossa on valmistettu viimeksi peltipurkkeja. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa.

Mitä tulee: Uusia asuntoja noin 3 500 asukkaalle, mutta myös muun muassa liikehuoneistoja. Asuintaloista tulee 8–16-kerroksisia.

Helsingin asemakaavapalvelun itäisen alueyksikön arkkitehti Mikko Näveri sanoo, että alue todettiin paikaksi, jonne korkea rakentaminen sopii.

– Tämä on Herttoniemen keskustaa, ja keskustamaiseen rakentamiseen sopii mielestämme korkeampi rakentaminen.

– Nykyistä korkeammalla rakentamisella saadaan enemmän asukkaita ja käytettyä aluetta tehokkaasti. Samalla saadaan kaupunkimaista siluettia ja näkyvää kaupunkimaista rakentamista. Kaupunki-imagea korkeuden kautta.

Samaan hengenvetoon Näveri muistuttaa, että nykyisessä Helsingin kielenkäytössä tämä uusi Herttoniemen keskusta ei itse asiassa ole edes korkeaa rakentamista.

– Helsingin kielenkäytössä korkeita rakennuksia ovat nykyään tyypillisesti yli 16-kerroksiset rakennukset.

Miksi muutos: Tonttien yksityinen omistaja halusi muuttaa aluetta. Kaupungin nykyisessä yleiskaavassa alue on keskustatoiminta-aluetta. Edellisessaä kaavassa alue oli työpaikkatoiminta-aluetta.

Nyt asuntojen kaavoittaminen oli siis mahdollista. Kaupunki pyrkii uudella kaavalla muuttamaan ja kehittämään Herttoniemen keskustaa.

Missä vaiheessa suunnittelu: Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen toukokuussa. Oletettavaa on, että kaava tulee lainvoimaiseksi.

Näverin mukaan ei ole näköpiirissä, että kaavasta valitettaisiin. Kun kaava tulee lainvoimaiseksi, omistajat voivat alkaa rakentaa.

Voiko suunnittelu vielä muuttua: Ei ole oletettavaa. Kaavaehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Ensimmäiset hankkeet käynnistyvät välittömästi, kun kaava on lainvoimainen. Purkamisen voi aloittaa vaikka heti, sillä alue ei ole suojeltu.

4. Virastotalo, Siltasaarenkatu, Kallio

Näkymä Helsingin Pitkältäsillalta kohti Kallion kirkkoa.
Havainnekuva Lyyra-keskuksesta
Näkymä Helsingin Ympyrätalolta kohti Kallion kirkkoa nyt ja tulevaisuudessa. Kuva 1: Joonas Koivisto / Yle. Kuva 2: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit.

Mitä nyt: Tontilla on Helsingin kaupungin virastorakennuksia. Rakennukset ovat noin 30 vuotta vanhoja. Ne valmistuivat samaan aikaan Hakaniemen metroaseman kanssa.

Mitä tulee: Helsingin ylioppilaskunta HYY rakentaa tontille tutkija-asuntoja, hotellin sekä toimitilaa start up -yrityksille. Uusiin rakennuksiin tulee myös liiketilaa ensimmäisiin kerroksiin ja metron lippuhalli.

Miksi muutos: Rakennus on jäänyt tarpeettomaksi Helsingin kaupungille, koska kaupunkiympäristötoimialan yhteinen talo rakennetaan Sörnäisiin.

Kaupunki järjesti kilpailun tontin tulevaisuudesta, ja kilpailun voitti HYY omalla ehdotuksellaan. Ehdotukseen kuuluu nykyisten rakennusten purkaminen.

Missä vaiheessa suunnittelu: Kaavan tarkistettu ehdotus on menossa lautakuntaan huomenna tiistaina. Syksyllä tarkistetun kaavan on määrä mennä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon hyväksyttäväksi.

Voiko suunnitelma muuttua: Asemakaavasta vastaava arkkitehti Perttu Pulkka sanoo, että kaikki on mahdollista, sillä täydennysrakennuskohteet herättävät aina kiinnostusta alueen asukkaissa. Eikä tämä kaava ole ollut poikkeus.

Pulkan mukaan keskustelua on herättänyt erityisesti se, että tontti ollaan rakentamassa aiempaa tiiviimmin.

– Nykyinen on väljästi rakennettu. Uudessa suunnitelmassa pyritään hyödyntämään koko tontti.

Suunnitelmaa on jo hiottu naapurien kuulemisten pohjalta. Lautakuntaan on menossa tarkistettu ehdotus. Siinä tulevia rakennuksen osia on osittain muun muassa madallettu.

Nykyisten rakennusten purkamisen pitäisi alkaa aikaisintaan vuonna 2020. Uusien rakennusten rakentaminen kestää ainakin pari vuotta.

– Tässä tapauksessa voi kestää vähän pidempään, koska kohde on haastava, sillä se on jo olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Lisäksi alapuolella on metro, Pulkka sanoo.

5. Sairaala, Topeliuksenkatu 5, Töölö

Töölön sairaala ilmasta.
Havainnekuva Töölön sairaala
Töölön sairaala-alue nyt ja tulevaisuudessa. Kuva 1: Ronnie Holmberg / Yle. Kuva 2: Sarc Arkkitehtitoimisto.

Mitä nyt: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin sairaala.

Mitä tulee: Uusi asuinkortteli, enimmillään kahdeksankerroksinen. Katutasossa kivijalassa liiketilaa.

Sairaalan vanha osuus on suojeltu, eikä sitä pureta. Mutta nykyisen sairaalan 1950–60-luvun laajennusosaa ei ole suojeltu ja se puretaan.

Lisäksi purku- ja rakennustöissä palautetaan niin sanottu Punaisen Ristin kuja. Se on jalankululle tarkoitettu katu, joka kulkee Topeliuksenkadulta Töölönkadulle vanhan sairaalan edustalta.

Miksi: Hanke lähti Husin toimesta liikkeelle. Sairaalan purkaminen ja muuttaminen asunnoiksi oli Helsingin tavoitteiden mukainen, joten kaupunki lähti sitä edistämään. Tällä hetkellä Töölön sairaalan omistaa vakuutusyhtiö Veritas.

Missä vaiheessa suunnittelu: Valtuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen viime vuoden lopussa. Siitä ei valitettu, eli kaava on nyt lainvoimainen.

Seuraavaksi Veritas hakee purkuluvat.

Sairaalan toiminta jatkuu Töölössä vuoteen 2023 asti. Sen jälkeen se puretaan ja rakennetaan uudet asuintalot.

Voiko suunnittelu vielä muuttua: Kaavan puitteissa rakennuttaja voi rakentaa myös vähemmän, esimerkiksi tekemällä matalamman rakennuksen. Mutta Helsingin kaupungin asemakaavoituksen arkkitehti Tommi Suvanto ei usko, että näin käy, sillä aluksi lupaa haetttiin vielä korkeammille ja isommille rakennuksille.

– Lopulliseen kaavaan uusia rakennuksia pienennettiin. Uskon, että rakennuttaja rakentaa hyväksytyn kaavan puitteissa.

6. Seurakuntatalo, Vanamotie 13, Marjaniemi

Marjaniemen seurakuntatalo.
havainnepiirustus vanamontie 14
Marjaniemen seurakuntatalon tontti muuttuu. Kuva 1: Ronnie Holmberg / Yle. Kuva2: Arkkitehtuuritoimisto Juha Ristola Oy.

Mitä nyt: Paikalla on puinen, vuonna 1975 rakennettu seurakuntalo. Rakennus on yksikerroksinen ja jo käytöstä poistettu. Se sijaitsee keskellä pientaloaluetta.

Mitä tulee: Vanha seurakuntatalo puretaan. Tilalle saa rakentaa useita pientaloja.

Miksi näin: Seurakuntayhtymällä ei ollut enää käyttöä rakennukselle. He hakivat kaavan muutosta.

Missä vaiheessa suunnittelu: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen toukokuussa.

– Voimassa oleva kaava oli kirkollinen kaava. Jotta asuntoja voidaan rakentaa, pitää tehdä asemakaava, kertoo arkkitehti Mikko Näveri Helsingin kaupungilta.

Kaava tuli valtuuston päätettäväksi Näverin mukaan siksi, että prosessi lähti käyntiin jo joitain vuosia sitten. Silloin Helsingissä ei ollut mahdollista, että kaavamuutos hyväksyttäisiin vain lautakunnassa.

Ennen kaikki kaavamuutokset hyväksyttiin valtuustossa. Nykyään ei-niin-merkittäviksi katsotut kaavamuutokset hyväksytään lautakunnassa, eivätkä ne tule valtuustoon asti.

Voiko suunnittelu vielä muuttua: Kaava on menossa nähtäville. Näverin mukaan ei ole näköpiirissä, että siitä valitettaisiin.

Mitä sinä ajattelet siitä, että Helsingissä puretaan kovalla tohinalla vanhaa? Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla tänään maanantaina kello 22 asti.

Lue myös:

Milloin Helsinki on valmis? Animaatio näyttää minne kaupunkia rakennetaan (28.7.2017)

Lue seuraavaksi