Suurin osa Suomen uimavesistä luokitellaan joko erinomaiseksi tai hyväksi: "Turvallisin mielin voi lähteä uimakauteen"

Sinileväkukintojen riski on kesällä Suomen merialueilla huomattava, mutta sää ratkaisee lopullisen levätilanteen

Uimavesi
Lapsia uimassa.
Tyler Heung, Edward Kilmer ja William Kilmer uivat meressä Helsingin Lauttasaaressa viime vuoden heinäkuussa. Silloin vedessä ei ollut sinilevää.Jari Kovalainen / Yle

Yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa hyvälaatuisia, selviää Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportista. Yli 90 prosenttia uimavesistä luokiteltiin laadultaan joko erinomaiseksi tai hyväksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tyydyttävään luokkaan kuuluvia uimarantoja oli noin kaksi prosenttia.

Vain yksi uimaranta luokiteltiin huonoksi. THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheuksen mukaan kyseinen ranta sijaitsee Lohjalla.

Kokonaisuutena Zacheus pitää tulosta hyvänä.

– Turvallisin mielin voi lähteä lähiaikoina käynnistyvään uimakauteen, hän toteaa.

Zacheus kertoo, että raportissa seurataan EU-direktiivin ja Suomen lainsäädännön mukaisesti kahta mikrobia. Ne kuvastavat jätevesipäästöjä, jotka ovat yleisimpiä uimaveden laadun ongelmien aiheuttajia.

Raportti perustuu uimakausien 2015–2018 seurantaan.

Suomen uimavesien mikrobiologinen laatu on raportin mukaan säilynyt ennallaan tai parantunut hivenen. Zacheus sanoo, että viime vuosina joidenkin yksittäisten uimarantojen veden laatua on onnistuttu parantamaan. Laatua voidaan kohentaa esimerkiksi estämällä jätevesien pääsy uimarannalle ja edistämällä veden vaihtuvuutta.

Zacheus muistuttaa kuitenkin, ettei uimavesi edes hyvälaatuisena kelpaa juotavaksi.

Vesi on parasta sisämaassa

Viime kesänä Suomessa oli 301 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 76 rannikolla.

– Uimavesistä ympäri Suomen seurataan samoja bakteereita. Voi sanoa, että sisämaan järvissä on vielä parempaa uimavettä kuin rannikkoseudulla. Se johtuu osin siitä, että rannikon vesille on annettu tiukemmat laatuvaatimukset. Mielestäni molemmissa vesissä on yhtä turvallista uida.

Zacheuksen mukaan Suomi on eurooppalaisittain mitattuna keskikastia uimavesien kunnon suhteen.

Raporttiin on koottu yhteensä yli 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset. Uimarantojen tiedot löytyvät Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta.

Kaksi uimaria ui Väinölänniemen uimatornista kuvattuna.
Suomi on eurooppalaisittain mitattuna keskikastia uimavesien kunnon suhteen.Markus Sjöberg / Yle

Sinilevätilannetta kannattaa seurata tiedotteista ja omin silmin

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on viime vuosien tasoa. Sinilevälauttojen muodostumisriski on huomattava Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Riski on kohtalainen Saaristomerellä ja kaakkoisella Selkämerellä. Muualla Selkämerellä ja Perämerellä riski on vähäinen.

Sinileväkukintojen riskiarvio perustuu edellisen talven typpi- ja fosforimääriin ja ravinnepitoisuuksien kehittymiseen kevään aikana. Lopullisen levätilanteen ratkaisevat kuitenkin kesän sääolot.

Sinilevä viihtyy lämpimässä vedessä ja tarvitsee kasvuunsa runsaasti valoa. Sinilevien kasvu on hidasta, joten runsas leväkukinta vaatii parin viikon suotuisia olosuhteita.

– Tämä kesäkuun alussa annettu riskiennuste pystyy kyllä varsin hyvin kertomaan potentiaalisista sinileväkukinta-alueista, mutta todellista levätilannetta on syytä seurata viikkotiedotteista ja omin silmin, toteaa ryhmäpäällikkö Harri Kuosa Sykestä tiedotteessa.

Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueella ajoittuu yleensä heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun.