Hallitusohjelman kirjaukset ennakoivat muutoksia poronhoidon tukiin – Korvaako ympäristötuki eläinperusteisen tuen?

Poroväki kokoontui Rovaniemelle keskustelemaan poronhoidon ajankohtaisista asiosta vuosittaiseen Poroparlamenttiin.

poronhoito
Eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio näkee porotukien uudistamisen hyvänä mahdollisuutena uudistaa elinkeinoa. Vesa Toppari / Yle

Rovaniemelle kokoontunut poroväki sai tuoreet terveiset uuden hallituksen aikeista poronhoidon suhteen. Paliskuntain yhdistyksen vuosittaisessa edustajakokouksessa eli Poroparlamentissa torstaina puhunut maa- ja metsätalousministeriön kansiapäällikkö Jaana Husu-Kallio iloitsi tuoreen hallitusohjelman (siirryt toiseen palveluun) sisällöstä, sillä se sisältää useita poronhoitoa koskevia kirjauksia.

Hallitusohjelmassa poronhoito on sisällytetty osaksi maataloutta omana kappaleenaan. Hallituksen tavoitteena on edistää aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta. Painopiste on porotalouden tukijärjestelmän kehittämisessä ja porotalouden investointitukien turvaamisessa. Hallituksen tavoitteena on myös edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona. Lisäksi halutaan puuttua porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välisiin ristiriitoihin ja uudistaa porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä.

– Hallitusohjelma luo hyvän pohjan sille, että katsotaan vähän avarammalla tavalla nykyistä voimassa olevaa tukijärjestelmää ja mietitään, onko mahdollista ottaa ympäristönäkökulma huomioon, toteaa Jaana Husu-Kallio.

– Toivon, että mukaan tulisi uudenlainen tukielementti. Onko se sitten ympäristötuen tai ympäristökorvauksen nimellä, joka koskisi nimenomaan porolaidunten hoitoa ja sitä, miten siihen voitaisiin vaikuttaa, pohtii Husu-Kallio.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö painotti puheenvuorossaan sitä, että tulevaisuudessa porolaidunten tulee olla hyvässä kunnossa. Husu-Kallio viittaa vasta valmistuneeseen Luken porolaiduninventointiin (siirryt toiseen palveluun), jonka tuloksissa suositellaan kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia porolaidunten hoitosuunnitelmia poropaliskuntien laidunten turvaamiseksi.

“Nyt on oikea hetki miettiä, että miten eurot on järkevintä kohdentaa”

Porotaloutta kuten maatalouselinkeinoja tuetaan erilaisilla tukimuodoilla. Porotalouden nykyinen elotukijärjestelmä (siirryt toiseen palveluun) perustuu eläinkohtaiseen tukeen, jota maksetaan eloporojen määrän mukaan. Tuki on 28,50 euroa eloporoa kohden ja tukea voi saada, jos poronhoitajalla tai poroperheellä on vähintään 80 eloporoa. Nykyinen porotukijärjestelmä on ollut käytössä Suomen EU jäsenyyden alusta saakka.

Jaana Husu-Kallion mukaan poronhoidon tukijärjestelmän mahdolliset muutokset liittyvät kiinteästi maatalouspolitiikan uudistamiseen. Uudelle ohjelmakaudelle joudutaan tekemään uudistuksia kaikissa tuotantomuodossa, toteaa Husu-Kallio.

– Nyt on juuri se oikea hetki miettiä myös porotaloudessa, että miten eurot on järkevintä kohdentaa. Aika on muuttunut siitä, mitä se on ollut EU-jäsenyyden alussa. Nyt on hyvät mahdollisuudet uudistaa tätä osana kokonaisuutta.

Poromiesten puheenjohtaja: Paliskunnat voisivat pitäytyä poroluvuissaan suurimman sallitun alapuolella

Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti on tyytyväinen hallitusohjelman poronhoitoa koskeviin kirjauksiin.

Paliskunnat, poronhoito, Jukka Knuuti
Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuutin mielestä porotukijärjestelmää voi tarkastella useasta näkökulmasta. Vesa Toppari / Yle

Tulevissa neuvotteluissa maa- ja metsätalousministeriön kanssa halutaan kuitenkin vielä tarkennuksia hallitusohjelman tavoitteisiin.

– Me tulemme käymään ministeriön kanssa kirjaukset läpi kahdenkeskisissä keskusteluissa. Uudistukset ottavat aikaa, eikä ne tälle vuodelle vielä edes ehdi. Katseemme on kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen ja mielestämme se näyttää tosi lupaavalta, toteaa Knuuti.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön mainitsema ympäristötuki tai ympäristökorvaus herättää heti ajatuksia poromiesten puheenjohtajassa. Tukijärjestelmän muuttaminen heijastuu esimerkiksi poromääriin.

– Siinä tullaan sellaisiin omaehtoisiin ratkaisuihin, kuten suurimman sallitun alittaminen omaehtoisesti paliskunnan hallinnollisilla päätöksillä. Tämä voisi olla yksi tapa lähestyä ympäristökorvausjärjestelmää, pohtii Knuuti.

Porotukijärjestelmän tulevaisuuden lisäksi Poroparlamentissa keskusteltiin myös paliskuntien suurimmista sallituista poroluvuista sekä muista poronhoidon ajankohtaisista asioista. Poroparlamentti on Paliskuntain yhdistyksen vuosittainen edustajakokous ja se jatkuu perjantaihin saakka.