Oikeuskansleri totesi Kaikkosen esteettömäksi puolustusministeriksi – vanhaa rikosta seurannut nuhteettomuus ja äänestäjien luottamus arviointikriteereinä

Oikeuskanslerille on tullut kymmenkunta kantelua ministerien kelpoisuudesta.

hallitukset
Puolustusministeri Antti Kaikkonen uuden hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa Säätytalossa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen uuden hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa Säätytalossa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut, ettei Antti Kaikkosen (kesk.) nimittämiselle puolustusministeriksi ole oikeudellista estettä. Pöysti kertoi STT:lle aiemmin tänään, että Kaikkosesta oli tehty oikeuskanslerinvirastolle kaksi kantelua.

Kaikkonen tuomittiin ehdolliseen vankeuteen vuonna 2013 luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiön vaalirahoitusjutussa.

– Asianomaisen henkilön rikoksesta on kulunut yli viisi vuotta, ja tuona aikana henkilö käytettävissä olevien tietojen mukaan ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin, ja hänen toimintansa on ollut rikollisen teon julkiseksi tulon jälkeen eduskuntavaaleissa kansalaisten arvioitavana, oikeuskanslerinviraston julkaisemassa ratkaisussa todetaan.

Oikeuskanslerinvirastoon on kaikkiaan tullut kymmenkunta kantelua hallituksen ministerien kelpoisuudesta tehtäviinsä. Kanteluita on Kaikkosen lisäksi tehty ainakin pääministeri Antti Rinteestä (sd.), oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonista (r.) ja työministeri Timo Harakasta (sd.).

Perustuslain 60. pykälä edellyttää, että ministerien on oltava "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia". Ratkaisussa otetaan laajemmin kantaa juuri rehellisyysvaatimukseen.

Ratkaisun mukaan rehellisyyttä tulee aina arvioida tapauskohtaisesti, ja poliittisessa toiminnassa epärehellisyyttä osoittavia rikoksia on arvioitava useita muita rikoksia ankarammin.

– Rehellisyysvaatimuksella voidaan ajatella näin pyrittävän estämään epärehellisen henkilön aiheuttama vahinko tärkeille intresseille ja valtioneuvoston toiminnan legitimiteetille. Tarkoituksena ei sen sijaan ole lainsäätäjällä ollut asettaa kansanvallalle tarpeettomia rajoituksia tai ministerin tehtävään nimittämisen kiellon kaltaista lisäseuraamusta rikoksista.

Myös pääministeri Antti Rinne on tuomittu hovioikeudessa vuonna 2018 sakkoihin laittoman lakon järjestämisestä ammattiliitto Pron puheenjohtaja-aikoina vuonna 2011.

Kansan luottamuksella merkitystä rehellisyysarvioinnissa

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro katsoo, että tuomio rikoksesta voi olla este ministeriydelle, jos tuomio on tuore. Eilen julkisuuteen pompanneen Kaikkosen tuomion ja nykypäivän välissä on ollut kuitenkin kahdet vaalit.

– Poliittisessa tehtävässä on kyse on nimenomaan poliittisesta luottamuksesta. Tätä luottamusta on mitattu demokraattisissa vaaleissa, ja sille tulee antaa merkitystä, Lavapuro sanoo oikeuskanslerin tapaan.

Lavapuro soveltaisi äänestäjien osoittamaa luottamusta myös Rinteen tapaukseen. Lavapuro sanoo, että pääministerin kohdalla rehellisyysvaatimusta voidaan korostaa entisestään.

– En kuitenkaan kauhean herkästi lähtisi asettamaan tiukkoja oikeudellisia pidäkkeitä, että mikä tämä rehellisyysvaatimus on. Silloin juristit päättäisivät, kuka voi toimia ministerinä.

Taloudellisista epäselvyyksistä ei taakkaa pääministerille

Rinteen menneisyydestä löytyy myös epäselvyyksiä raha-asioiden hoidossa. Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2014, että Rinne joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi.

Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.

Professori Lavapuro ei usko, että vanhat epäselvyydet asettaisivat esteitä tulevalle pääministeritaipaleelle.

– Mitä kauempana ollaan vakavista rikoksista, sitä hankalampaa on todeta, että henkilö ei täyttäisi perustuslain vaatimusta, Lavapuro sanoo.

Lue lisää:

Uusi hallitus nimitettiin "ensimmäisen koulupäivän tunnelmissa", vanha jätti jäähyväiset – Yle seurasi vallan vaihtumista hetki hetkeltä Antti Rinteen ihmeellinen tie pääministeriksi: vaalitappioita, puolueriitoja ja vakava sairastuminen