Koillisväylän merikaapelin rakennussuunnitelmat nytkähtivät eteenpäin – asennusvaihe voi alkaa jo kolmen vuoden päästä

Venäjän alueella kulkeva tietokaapeli on herättänyt huolta tietoturvasta.

Koillisväylä
Cinia Oyn ja Megafonin johtajat allekirjoittivat aiesopimuksen.
Cinia Oyn ja Megafonin johtajat allekirjoittivat aiesopimuksen.Kerstin Kronvall / Yle

PIETARI Aiesopimus Koillisväylän merikaapelin rakentamisesta on allekirjoitettu Pietarin talousfoorumissa. Aiesopimus suomalaisen Cinia Oyn ja venäläisen Megafonin välillä tarkoittaa Cimian toimitusjohtajan Ari-Jussi Knaapilan mukaan sitä, että nyt perustetaan hankekehitysyhtiö, jonka tehtävänä on viedä hanketta eteenpäin.

Tässä vaiheessa toimintaa on rinnakkain kolmella suunnalla. Viranomaisilta pitää saada tarvittavat luvat, ja asiakkaita ja rakennusurakoitsija pitää löytää.

– Ensimmäinen tehtävämme on tutkia merenpohja ja päättää tietokaapelin lopullisesta reitistä, sanoo Ari-Jussi Knaapila.

Tähän työhön tarvitaan luvat Venäjän, Norjan ja Japanin merialueella.

Kaapeli on Knaapilan mukaan vastaus huippunopean tiedonsiirron suurelle kysynnälle.

Ari-Jussi Knaapila uskoo merikaapelin toteutumiseen.
Ari-Jussi Knaapila uskoo merikaapelin toteutumiseen.Kerstin Kronvall / Yle

Tietoturva herättänyt kysymyksiä

Tietoa Aasian ja Euroopan välillä siirtävä kaapeli on tarkoitus vetää Jäämeren pohjaan seuraten suurin piirtein Venäjän pohjoista rannikkoa.

Projektin kokonaishinta on noin 700 miljoonan euroa, ja Knaapilan optimistisen arvion mukaan rakentaminen voi olla mahdollista aloittaa jo kolmen vuoden päästä.

Cinia Oyn hallituksen jäsen Esko Aho pitää tärkeänä, että Suomi on mukana juuri nyt, eli kaapelin suunnitteluvaiheessa. On tärkeää seurata, missä kaapeli tulee maihin Euroopassa.

– Jos se tulee Kirkkoniemeen Norjaan, se antaa mahdollisuuksia investoida myös Suomen tietoverkkoon, ja yhdistää tietovirta jo olemassa olevaan Saksan merikaapeliin, Aho sanoo.

Hanketta on ajoittain kritisoitu siksi, että tietoturvan pelätään heikentyvän, kun kaapeli kulkee Venäjän alueella. Tälle pelolle Ari-Jussi Knaapila viittaa kintaalla.

– Ei tämä tuo yhtään lisää turvattomuutta verrattuna kolmeensataan olemassa olevaan merikaapeliin, hän sanoo.