Haluaisitko museoon, uimaan, treenaamaan tai leffaan yöllä? Helsinki aikoo palkata yöluotsin kehittämään pääkaupungin yöelämää

Yöllä voi tehdä muutakin kuin mennä klubeille. Tuoreessa selvityksessä pohditaan, miten Helsingin yöelämää voisi kehittää.

yöelämä
Helsinki Allas vetää turisteja sekä paikallisia.
Helsinki Allas on suosittu myös myöhään illalla.Helsingin kaupunki

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) näkee Helsingin yöelämässä potentaalia, jota ei ole vielä hyödynnetty.

Yle kertoi maaliskuussa 2018 Razmyarin suunnitelmista saada kaupungille yöpormestari.

Razmyar ottaa mallia New Yorkin, Lontoon, Berliinin ja Amsterdamin kaltaisista kaupungeista, joissa yöpormestarit kehittävät yöelämää ja hakevat ratkaisuja sen haasteisiin yhdessä kaupungin, asukkaiden ja yritysten kanssa.

Razmyar kertoi selvityksen julkistamistilaisuudessa, että Helsinki palkkaa oman, yöelämästä vastaavan henkilön.

– Hänet palkataan ensi syksynä yöluotsinimikkeellä. Helsingillä on jo yritysluotseja ja kaupunkiluotseja, tässä on hyvä jatkumo. Ihminen, joka tunnistaa ja kokoaa yhteen eri toimijoita ja haluaa kehittää Helsingistä hauskemman ja monipuolisemman kaupungin.

Razmyarin mukaan kaupungin johtoryhmässä ei ole varmaan koskaan ollut sellaista asiaa, josta olisimme olleeet yhtä yksimielisiä kuin yöelämän kehittämisestä.

Helsinki yövalaistuksessa 5.12.
Öisen Helsingin valoja.Yle

Nousevat trendit: oma rytmi, elämykset, yksilöllinen ruokavalio

Selvitykseen on haastateltu palveluntuottajia muun muassa kaupan alalta, festivaali- ja elokuvatoiminnasta, musiikkiklubeilta, hotelli- ja ravintola-alalta, liikunta- ja liikennepalveluista, esittävän taiteen alalta sekä museoista ja gallerioista. Nämä keskustelivat yhteisissä työpajoissa yön trendeistä.

Näkemykset eivät olleet täysin yksimielisiä, mutta esille tuli joitakin orastavia tai nousevia trendejä, kuten elämänrytmin murtautuminen perinteisen virka-ajan ulkopuolelle. Ihmiset haluavat määrittää itse omia työaikojaan ja elää omassa tahdissaan.

Kulutustottumuksien osalta palveluntuottajat olivat havainneet, että kaupunkilaiset haluavat elämyksiä ja palveluita, kun taas materian omistamisen merkitys vähenee.

Yöelämässä toiminta keskittyy juuri elämyksiin ja palveluihin, mutta alkoholin käyttö on muuttunut siten, että sitä nautitaan enemmän kodeissa. Asiakkaat saapuvat aiempaa myöhemmin ravintoloihin. Perinteiset yökerhot nähtiin laskevana trendinä palveluntuottajien keskuudessa.

Ruokaravintoloissa puolestaan nousevia trendejä ovat kotimaisuus, yksilölliset ruokavaliot ja erityisruokavalioiden yleistyminen.

Salaatti
Kaisa Siren / AOP

Yöelämä houkuttelevaksi keskittämällä

Helsingissä on jo useita ruokakauppoja, jotka pitävät ovensa auki ympäri vuorokauden. Selvitykseen osallistuneet kaupan alan toimijat ovat havainneet, että palveluille on tarvetta myös yöaikaan, etenkin aamuvarhaisella ja alkuillasta. Ruokaostoksia tehdään aamuyöllä matkalla kotiin tai ennen töihin lähtöä.

Kaupan ja elokuva-alan toimijat eivät kuitenkaan usko, että puolityhjät liikekeskukset ovat houkuttelevia. Jos yöajan toimintaa keskitettäisiin tiettyyn kaupunginosaan, se voisi olla vilkas ja vetovoimainen. Elokuvateattereissa teemaillat, kuten kulttielokuvien ja sarjojen näytökset voisivat vetää ihmisiä.

Matkailun näkökulmasta ideoitiin, että Suomen vuodenaikojen ympärille voisi kehittää yötapahtumia. Valoisa kesäyö on erikoinen kokemus turisteille. Sitä voisi ihastella vaikka merellisillä kiertoajeluilla.

Helsinki nähtynä mereltä.
Öinen kaupunki mereltä päin.Esko Jämsä / AOP

Vähemmän byrokratiaa

Musiikkiklubien ja festivaalien pyörittäjät näkivät yöajan erityisen tärkeäksi alakulttuurien toiminnalle ja toivoivat, että byrokratia kaupungin suuntaan tapahtumien järjestämisessä helpottuisi.

Tapahtumia voisi olla myös museoissa, kirjastoissa ja uimahalleissa. Alan toimijoiden toiveissa on saada tietty yhteyshenkilö edustamaan kaupunkia, jotta asiointi helpottuisi.

Myös ruokaravintola- ja kahvilayrittäjät haluaisivat nopeuttaa lupaprosessien etenemistä kaupungin virkakoneiston rattaissa.

nainen ja viinilasi
AOP

Treeniä vuorokauden ympäri

Helsingissä pääsee halutessaan treenaamaan vaikka vuorokauden ympäri Fitness24Seven kuntosaleilla.

Lisäksi Midnight Run kerää tuhansia juoksijoita elokuun pimeinä iltatunteina.

Helsingin uimahallit aukeavat kuitenkin vasta aamukuuden jälkeen, kun julkista liikennettä käyttävät työntekijät ovat ehtineet töihin.

– Asiakkaat haluaisivat pitempiä aukioloaikoja, ja kokeiluluontoisesti yöaukioloajat olisivat kivoja, sanoo selvitykseen osallistunut Urheiluhallit Oy:n HR-toimialajohtaja Tarja Toivanen.

Julkinen liikenne asettaa kuitenkin omat rajoituksensa yöaukiololle.

– Ihmiset eivät sitten pääse yöaikaan paikan päälle. Turvallisuus on toinen asia, jos kuljetaan jalan tai pyörällä, niin mikä se Helsingin turvallisuustilanne on sitten yöaikaan, Toivanen pohtii.

Hänen mukaansa jatkuva yöaukiolo tulisi liian kalliiksi henkilöstökustannusten vuoksi. Samaa mieltä olivat monet muutkin selvityksen palveluntuottajat.

Vesipisaroita auton tuulilasissa.
Yöllä liikenne on pitkälti yksityisautoilun ja taksiliikenteen varassa.Esko Jämsä / AOP

Liikenne sujuvaksi yöaikaan

Juuri liikenteen toimivuus yöaikaan oli asia, jonka kaikki palveluntuottajat nostivat esille. Jos liikenne ei toimi, ei kannata satsata resursseja Helsingin yön kehittämiseen.

Liikenteen alan toimijat taas itse näkevät, että Helsingin yöliikenne toimii hyvin. Bussiliikenne kulkee kaikkina viikon päivinä puoli kahteen saakka yöllä. Palveluntuottajien mielestä tämä ei riitä.

Palveluntuottajat uskovat, että Helsingin yön kehittämiseen olisi hyvä palkata sellainen ihminen, joka keskittyisi nimenomaan tähän alueeseen. Hän voisi olla joko työsuhteessa kaupunkiin tai työskennellä ulkopuolisella taholla. Esimerkiksi Amsterdamin yöpormestari toimii itsenäisesti, mutta kaupunki rahoittaa hänen työtään.

Lue myös:

Vilkas yöelämä lisää kaupungin vetovoimaa ja rauhattomuutta – Amsterdamin yöpormestari kertoo, miten häiriötekijät saadaan kuriin