Moni kaupunki johtaa jätevetensä Suomen suurimpaan järveen – selvitimme, miten se vaikuttaa Saimaan veteen

Myös Lappeenrannan kaupunki voi tulevaisuudessa joutua ohjaamaan jätevedet Saimaaseen. Se on herättänyt huolta ja vastustusta.

Saimaa
Saimaa ilmasta
Lappeenrannan kaupunki voi tulevaisuudessa joutua ohjaamaan jätevedet Saimaaseen. Mikko Savolainen / Yle

Puhdistettu jätevesi on Lappeenrannassa virrannut vuosikymmeniä Rakkolanjokeen. Sieltä vesi jatkaa Haapajärveen ja laskee Viipurinlahteen Venäjälle.

Nyt käsillä on sen aikakauden loppu, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi Hyväristönmäen uuden vedenpuhdistuslaitoksen ympäristöluvan. Puhdistettua jätevettä ei saa jatkossa johtaa Rakkolanjokeen. Päätös on hämmästyttänyt Lappeenrannassa, sillä muita vaihtoehtoja on vähän.

Vanha Toikansuon jätevedenpuhdistamo on tiensä päässä, mutta sai armonaikaa vuoteen 2025 uuden ympäristöluvan myötä. Myös siellä puhdistetut vedet johdetaan Rakkolanjokeen.

Hiekkaranta.
Saimaa on suomalaisille kansallisaarre, jonka hyvinvointiin suhtaudutaan vakavasti.Silva Laakso / Yle

— Purkuvesistön vaihtoehdoksi jää tämän päätöksen johdosta Saimaa, toteaa Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen.

Kaupunki ei vielä ole päättänyt, aikooko se hakea valituslupaa oikeuden päätökselle. Tällä hetkellä Saimaa vaikuttaa todennäköiseltä vaihtoehdolta purkuvesille, mutta mitään varmuutta asiaan ei vielä ole.

Vaihtoehtona Saimaa ei ole herättänyt ihastusta.

Jätevettä johdetaan jo Saimaaseen

Toikansuon jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975. Vaikka puhdistustulos on aikanaan ollut hyvä, ei se enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Lappeenrannan kaupungin mukaan uuden vedenpuhdistamon rakentaminen on välttämätöntä. Ennen uuden puhdistamon avajaisia joudutaan vanhaakin saneeraamaan, jotta sen kanssa pärjätään tulevat vuodet.

Hanke on kuitenkin ollut vastatuulessa. Hallinto-oikeus hylkäsi uuden puhdistamon asemakaavan Hyväristönmäellä. Seuraavaksi kaatui ympäristölupa Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituksia on tullut sekä uuden puhdistamon sijainnista että jätevesien purkupaikoista.

Viimeisimpänä vastustuslistalle on noussut purkuvesien johtaminen Saimaaseen. Verkossa kerätään jo nimiä adressiin, jolla tätä vaihtoehtoa vastustetaan.

Saimaa ja rannalla kasvava leppä.
Saimaata jäteveden purkupaikkana on vastutettu adressin muodossa. Silva Laakso / Yle

— Vaadimme, että kansallisaarteemme Saimaa ei saa olla Lappeenrannan kaupungin jätevesien purkupaikka, adressissa perustellaan.

Koskematon Saimaa ei ole nytkään. Puhdistettuja jätevesiä sinne johtavat metsäteollisuus ja kaupungeista muun muassa Kuopio, Mikkeli ja Savonlinna.

— Metsäteollisuuden osalta se näkyy muun muassa värimuutoksina ja rehevöitymisenä. Yhdyskuntavesien ravinnetaso saadaan aika pieneksi ja vaikutus jää todella vähäiseksi, jos vesimäärä on suuri siinä ympärillä. Mielikuva on ehkä ikävämpi kuin mitä se todellisuudessa tulee olemaan, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen sanoo.

Vedenlaatu selkävesillä erinomainen

Saimaasta puhuttaessa on muistettava, että kyse on Suomen suurimmasta järvestä. Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä. Ei siis ole olemassa yhtä totuutta. Alueellista vaihtelua tapahtuu.

Hyvä uutinen on, että Saimaan vedenlaatu ei ole kriisitilassa. Yleisesti selkävesillä vedenlaatu on hyvä. Ravinnepitoisuudet ovat varsin pienet ja vesi on kirkasta.

— Kun liikutaan selkävesiltä poispäin, vedenlaatu voi muuttua kunkin alueen erikoisominaisuuksien mukaan riippuen lähivaluma-alueesta ja siitä, onko pistekuormitusta ja miten vesi pääsee vaihtumaan, kuvailee limnologi Mikael Kraft Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksesta.

Järvivesi.
Yleisesti ottaen Saimaan vedenlaatu on hyvä. Silva Laakso / Yle

Pistekuormitus tarkoittaa juuri niitä paikkoja, joihin johdetaan jätevettä jostain muualta. Jos Lappeenranta lisää oman kuormansa Saimaaseen, voi sillä olla paikallisia vaikutuksia.

— Selkävesien pitoisuuksiin sillä tuskin on hirveän suurta vaikutusta. Se riippuu laimentumisolosuhteista, eli siitä minne purkupaikka tullaan sijoittamaan. Purkuputkien lähettyvillä voi olla rehevöitymisvaikutuksia, paikasta riippuen, Kraft sanoo.

Lappeenrannan tapauksessa purkupaikka saattaa olla Pappilansalmen ja Joutsenon välisellä alueella Kraft arvioi, että Pappilansalmessa laimentumisolosuhteet ovat heikommat kuin Joutsenossa.

— Jos purkuvesi laimenee pieneen vesimäärään, rehevöitymisvaikutus on suurempi kuin jos se suht nopeasti pääsee selkävesien tilavuuksiin laimenemaan.

Jätevesi on puhdistuu

Toikansuon jätevedenpuhdistamolla käsitellään jätevedet Lappeenrannan, Lemin ja Taipalsaaren alueilta. Jätevettä puhdistetaan lähes kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa.

— Jätevesi sisältää partikkeleita, vessapaperia ja muitakin kiinteitä asioita. Puhdistaessa ne, ravinteet ja taudinaiheuttajat, mikromuovit ja lääkeaineet poistetaan, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kuvailee

Puhdistustaso voi vaihdella puhdistamosta riippuen, Räsänen muistuttaa. Toikansuon vanhan puhdistamo ei esimerkiksi ei poista kaikkia taudinauheuttajia, koska hygienisointia ei ole.

Uimaranta, vettä, nurmikkoa ja koivuja.
Jäteveden puhdistustaso paranee uudella teknologialla. Yli 40 vuotta vanha puhdistamo ei pääse nykyisin vaadittuihin tuloksiin. Silva Laakso / Yle

Jätevedessä voi lisäksi olla mukana esimerkiksi raskasmetalleja, torjunta-aineita, ja palonestoaineita. Jäteveden laadun merkittävimmät ilmaisijat ovat sen sisältämä ravinteiden määrä. Toikansuon puhdistamo poistaa happea kuluttavan orgaanisen aineen ja fosforin yli 94-prosenttisesti ja typen noin 60-prosenttisesti. Tulevaisuudessa rakennettava uusi vedenpuhdistamo nostaisi lukuja jonkin verran.

— Esimerkiksi rehevöitymisen minimiravinteena pidetyn fosforin osalta vesistökuormitus nykyisellä puhdistamolla on alle 10 kiloa vuorokaudessa ja uudella puhdistamolla päästäisiin alle 2 kiloon vuorokaudessa. Jätevedet hygienisoitaisiin aiempaa tehokkaammalla menetelmällä myös ympäri vuoden, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman vesi- ja ympäristöpäällikkö Riitta Moisio.

Uuden jätevedenpuhdistamon vastaavaa teknologiaa olisi mahdollista soveltaa myös vanhoihin puhdistamoihin mittavilla saneerauksilla. Teknisesti se olisi kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa, joten uuden puhdistamon rakentamista pidetään parempana vaihtoehtona.

Saimaaseen saaminenkin urakka

Jos vesi tulevaisuudessa johdetaan Saimaaseen, on sekin oma projektinsa. Ensimmäiseksi on tiedettävä, missä vedenpuhdistamo tulee olemaan. Jos Hyväristönmäki ei toteudu, voi paikkoja olla Toikansuolla, nykyisen puhdistamon vieressä tai Kukkuroinmäellä.

Suunnitelmia on kuitenkin tehty niin, että purkuvesi kulkisi Rakkolanjokeen. Saimaaseen johtaminen vaatisi uusien putkien rakentamista läpi Lappeenrannan.

— Siirtoviemärin ja siihen liittyvien pumppaamoiden ja laitteiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja asennustyöt olisivat kaikkineen useampivuotinen hanke, Moisio kertoo.

Se vaatii lisää suunnittelua ja maastotutkimuksia. Väylä pyritään sijoittamaan tiestön tai aukeiden reuna-alueille. Haasteena on tilan löytäminen rakennetuilla alueilla mahdollisesti useammille rinnakkaisille putkille.

Kesäinen uimaranta.
Jos jätevesi jatkossa päätyy Saimaaseen, se tuo muutoksia myös Rakkolanjoelle.Silva Laakso / Yle

Jos Vaasan hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, se tarkoittaa Rakkolanjoelle erilaista tulevaisuutta. Vaikka jäteveden johtaminen jokeen lopetettaisiin, joen tilanne ei automaattisesti parane. Jätevesien poisjääminen vaikuttaa positiivisesti, mutta virtauksen väheneminen voi jopa pahentaa tilannetta.

— Samalla poistuu suuri määrä vettä, 15 000 kuutiota vuorokaudessa, jolloin virtaama vähenee ja vesistön vedenlaatu uhkaa heiketä, ympäristöjohtaja Räsänen kertoo.

Kraft sanoo samaa. Rehevöityneet vesistöt voisivat kaivata myös elvyttäviä toimenpiteitä. Sellaisiin ryhdyttiinkin vuonna 2013, kun Haapajärveä kuivatettiin. Lopputulos ei kuitenkaan ollut kovin onnistunut.

— Se ei ollut kovin hyvä ajankohta, kun toiminta ei muuttunut sen jälkeen, Kraft sanoo.

Suomen puhtainta jätevettä

Saimaasta vesi virtaa Vuokseen, jossa vedenlaatu on varsin hyvä. Ympäristövaikutusten arviointiraportin näkemys on, että jätevesien laskeminen Vuokseen olisi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Kraft on samaa mieltä.

— Mielestäni olisi järkevämpää, jos jätevedet johdettaisiin suoraan Vuokseen, jossa virtausta on enemmän.

Myös tämä vaihtoehto on torpattu, tällä kertaa Venäjän toimesta. Rajakaupunki Svetogorski ottaa raakavetensä Vuoksesta ja jätevesien purkupaikka Vuoksessa olisi liian lähellä vedenoton suojavyöhykettä.

Ihmisiä uimarannalla.
Saimaaseen johdetaan jätevesiä myös useasta muusta kaupungista.Silva Laakso / Yle

Kraft sanoo, että yleisesti vesistön tilaa voidaan parantaa ajan tasalla olevalla puhdistustekniikalla, joka tuo parempia tuloksia. Siihen vaatimukseen uusi vedenpuhdistamo vastaa, sillä suunnitelman pohjana on käytetty Rakkolanjoen vesimääriä.

Saimaalla on siis vielä huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä jätevesien kanssa.

— Uuden puhdistamon vesi on lähtökohtaisesti Suomen puhtainta puhdistettua jätevettä. Sellaista ei Suomessa ole vielä rakennettu eikä toteutettu. Siinä olisi myös hygienisointi eli taudinaiheuttajia ei pitäisi päästä vesistöön, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen toteaa.