Jatkossa autosi saattaa kulkea lehmänlannalla

Lehmänlanta ja muut maatalouden biomassat halutaan jatkossa ottaa paremmin talteen. Toiveena on, että niistä saadaan jatkossa energiaa eri muodoissa ja lannoitteita entistä tehokkaammin.

Lehmän lanta
Lehmät kävelevät kohti kameraa kesäisellä laitumella
Minkiön pihaton lehmät kantavat vastuunsa Suomen päästötavoitteiden saavuttamisesta. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Riitta Tapiomäki / Yle

Tutkimusten mukaan nautojen röyhtäykset lisäävät maapallon lämpenemistä (siirryt toiseen palveluun). Lihansyönti on yksi tavallisen ihmisen suurimmista ympäristöä kuormittavista tekijöistä liikkumisen ohella.

Luonnonvarakeskus on jo pitkään tutkinut keinoja saada maatalouden biomassat hyötykäyttöön. Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla ravinnekierrätyksen mallimaa.

"Tässä ei nopeasti synny mitään"

Luken erikoistutkija Sari Luostarinen on tyytyväinen siihen, että edellisen hallitusohjelman työ ravinteiden kierrätyksen kehittämiseksi näyttää saavan jatkoa.

– Hallitusohjelmassa on runsaasti kirjauksia liittyen biokaasuun, ravinteiden kierrätykseen ja maatalousmaan hiilinieluna toimimiseen.

Tutkimuksen jatkuminen hallitusten vaihtuessa ei aina ole itsestäänselvyys. Liian lyhytjänteisillä toimilla ei saada muutosta aikaiseksi, painottaa Luostarinen.

– Ravinnekiertojen toimet ovat asioita, joissa muutos tapahtuu hitaasti. Vaikka vesistöjen tilan parantuminen, niissä toimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä.

Aikaväli jolloin toimenpiteiden tulokset saadaan näkymään lasketaan yleensä kymmenissä vuosissa.

erikoistutkija Sari Luostarinen Lukesta eli luonnonvarakeskuksesta tutkii biokaasua laboratoriopullossa
Luken erikoistutkija Sari Luostarinen tutkii hiilidioksidin poistumista biokaasutuotannon yhteydessä.Ville Väkimäki / Yle

Jatkossa entistä useampi auto kulkee lehmänlannalla

Tai tarkemmin sanottuna biokaasulla.

– Tällä hetkellä biokaasutuotannossa tavoitellaan sitä, että biokaasusta puhdistetaan hiilidioksidi pois. Silloin biokaasun metaanipitoisuus nousee korkealle, yli 90 prosenttiin, jolloin se käy liikennebiokaasuksi, selventää erikoistutkija Sari Luostarinen.

Jo nyt lehmänlantaa jalostetaan biokaasuksi, jota myydään kuluttajille, mutta lopullista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Tuotanto on hyvin kallista ja monimutkaista, eli ihan tilamittakaavassa sitä ei kannata tuottaa.

– Kun on tarpeeksi iso laitos, kaasu voidaan nesteyttää. Silloin se käy myös raskaaseen liikenteeseen.

"Ihan kaikkiin Suomen autoihin ei biokaasua riitä"

Liikenne tuottaa noin viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ovat merkittävin syy ihmisen aiheuttamalle ilmaston lämpenemiselle.

– Ihan koko Suomen liikenteeseen meillä ei riitä lanta tai muu biomassa. Mutta merkittävä osa Suomen liikenteestä pystyttäisiin siirtämään uusiutuviin liikennepolttoaineisiin biokaasun avulla.

Toiveikkaiden laskelmien (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2045 Suomessa olisi 250 000 biokaasulla kulkevaa autoa.

Biokaasu on kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä, sillä hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny biokaasulla ajettaessa.

Lähikuvassa lehmänlantaa jossa muutama kärpänen
Riitta Tapiomäki / Yle

Väärää tavaraa väärässä paikassa

Valtaosa tuotantoeläimistä on nautoja. Myös niiden tuottama biomassa on tuotantoeläimistä huomattavin.

Tuotantolinjat, joissa jalostetaan lannoitteita ja erilaisia energian muotoja, pystyvät kuitenkin hyödyntämään sekaisin eri eläinten jätöksiä.

– Kaikki lannat myös soveltuvat biokaasulaitoksiin, tiivistää Luken erikoistutkija Sari Luostarinen.

Kun perehdytään siihen, miten lannasta saadaan irti fosforia, muuttuvat luvut jonkin verran.

Fosfori on hupeneva luonnonvara. Siksi olisi tärkeää saada kiertoon ylijäämäfosforia, joka muutoin kuormittaisi ympäristöä.

Sekä yksittäisillä tiloilla että laajemminkin voi olla etenkin fosforin osalta ylijäämiä. Toisella puolella Suomea sitten joudutaan tyytymään mineraalilannoitteisiin, kun omaa kierrätettävää fosforia ei ole.

Ville Viljelijä palkkaa Late Lannoittajan

Suomi voisi jo nyt olla miltei kokonaan omavarainen fosforilannoitteiden suhteen. Kierrätettävä fosfori kutakuinkin riittäisi pelloille ja kasvimaille, mutta ongelmana on juuri tuo alueellinen ylitarjonta.

Lantaa ei kannata kuljettaa kauas ilman, että ravinteet on erotettu ja mahdollisesti vielä väkevöitetty.

Uudenlaiset, lannasta valmistetut kierrätyslannoitteet saattavat vaatia uudenlaisia välineitä levittämiseen. Jatkossa kuitenkaan Ville Viljelijä ei välttämättä osta uutta konetta, vaan uudet tuotteet tuovat myös uusia ammatteja.

Ideana on, että pitäjän pellot kiertää lannoittamassa Late Lannoittaja, joka investoi kalliiseen kalustoon.

Ville Viljelijä säästää sekä omaa aikaansa että rahaa, kun ostaa lannoituspalvelun Latelta.

Kolme lehmää nuuski kameran jalustaa
Kameran jalusta kiinnosti Minkiön pihaton nautoja.Riitta Tapiomäki / Yle

Kierrätyslannoitteissa antibioottijäämiä ja raskasmetalleja

Kierrätyslannoitteiden tehoa tutkitaan tarkkaan useissa Euroopan maissa. Tarkoituksena on löytää kasvuolosuhteiltaan erilaisille alueille optimaaliset kierrätyslannoitteet, mikä takaa ruokaturvallisuuden sekä ihmisten terveyden.

Suurimmat riskit liittyvät kierrätyslannoitteiden mahdollisesti sisältämiin lääkejäämiin. Ne voivat siirtyä ruokaketjuun tai maaperän antibioottiresistenssi voi lisääntyä.

Luken erikoistutkija Sari Luostarinen on rauhallinen suomalaisen lannan suhteen.

– Suomessahan antibioottien käyttö on tosi pientä verrattuna muihin maihin. Meillä ei eläimiä lääkitä muista kuin eläinlääketieteellisistä syistä. Mekin olemme tätä omassa navetassamme tutkineet ja jäämäpitoisuudet ovat hyvin pieniä.

Suomen viljelysmaat ovat Euroopan puhtaimpia myös raskasmetalleista.

Luken tutkimuksessa arvioidaan riskit sille, lisääkö tavanomaisten väkilannoitteiden ja kierrätyslannoitteiden käyttö maaperän raskasmetallipitoisuuksia

Lue lisää:

Lehmänlannasta energiaa – opetusnavetan 7 kuutiota lantaa muuttuu lämmöksi, sähköksi ja polttoaineeksi

Kuinka paljon autossasi on hevosvoimia? Tallien lantakasoista voitaisiin tuottaa polttoainetta kaasuautoihin

Kanta-Hämeen tuhansien hevosten kakka kiinnostaa energiayhtiötä – ongelmana saada se sujuvasti polttoon