Tanssi vie identtiset kaksoset Utsjoen Dálvadaksesta Brysseliin

Kun Birit ja Katja Haarla alkavat tanssia, kaikki muu unohtuu.

tanssi
Birit Haarla, Katja Haarla
Birit ja Katja Haarlaa tanssi on vienyt Suomen päästä päähän.Linda Tammela / Yle

HelsinkiTumma esirippu heilahtaa auki, kaiuttimista soi kokeellista musiikkia, tahdikasta. Kaksi toisiaan muistuttavaa nuorta naista valtaa lavan itsevarmoina.

Näyttää ehkä sittenkin, että lavalla olisi yksi ihminen ja kahdeksan raajaa. Liikkeiden yhteensulavuus saa katsojan hieromaan silmiään.

Olemme Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen kevätnäytöksessä. Lavalla elegantisti liikkuvat tanssijat ovat 19-vuotiaat kaksoset Birit ja Katja Haarla. Kaksostytöt muuttivat muutama vuosi sitten Helsinkiin juuri baletin vuoksi. He ovat kotoisin pienestä kyläsestä Utsjoen kunnassa, Dálvadaksesta.

Dálvadakseen, tunturien syliin ja villinä virtaavan Tenon rantaan on täältä, Suomen Kansallisoopperalta 1283 kilometrin matka.

Birit Haarla, Katja Haarla
Katja (vas.) ja Birit Haarla viettävät nyt ensimmäistä kertaa vuosiin "ihan oikean kesäloman". He haaveilevat pääsevänsä ainakin saamelaisfestareille. Linda Tammela / Yle

Vuosituhat vaihtui juuri, kun identtiset kaksoset syntyivät. Birit ensin, Katja puoli tuntia myöhemmin. Varhaislapsuutensa he viettivät Helsingissä, Nummisissa Mäntsälän seudulla ja Utsjoella, mutta kouluiän lähestyessä päätti perhe suunnata vakituisesti Outi-äidin kotiseuduille Saamenmaalle.

Siellä tytöt pääsivät aloittamaan koulutiensä täysin saamenkielisessä ympäristössä, saamenkielisessä opetuksessa.

Birit ja Katja Haarla tanssivat Marja Helanderin palkitussa Eatnanvuloš lottit - Maan sisällä linnut -lyhytelokuvassa.

Vaikka Dálvadas on vain muutaman talon kylä Tenojoen varrella, ei tytöiltä seuraa puutu. Kavereita oli ja he viihtyivät.

– Leikimme koko ajan ulkona, meillä oli vapautta ja paljon vapaa-aikaa, muistelee Birit Haarla.

Birit Haarla, Katja Haarla
Kaksossisaret ovat tehneet kaksoistutkinnon. Joskus se on vaatinut tanssiharjoitusten jälkeen lukio-opintojen tekemistä yömyöhään. Linda Tammela / Yle

Kaverin ansiosta löysivät he tanssinkin, sillä hän houkutteli kaksoset mukaan harjoittelemaan tanssia Norjan puolelle, noin 70 kilometrin päähän, Karasjoelle. Nykytanssin lisäksi koulussa tarjotaan vain balettia, mikä saa 11-vuotiaat tytöt miettimään jatkoa. Mutta tottakai he päättävät jatkaa.

– Ensin mietimme, että baletti ei oikein kiinnosta. Mutta päätimme kokeilla ja huomasimme, että tämähän onkin haastavaa ja siksi erityisen mukavaa, Katja Haarla toteaa.

"Tanssin kautta pääsee aivan toiseen maailmaan. Se auttaa käsittelemään myös vaikeita tunteita."

Tanssi vie Biritin ja Katjan täysin mukanaan. Lomilla he käyvät intensiivileireillä esimerkiksi Helsingissä ja Kuopiossa, myöhemmin myös Euroopassa. Vielä pohjoisessa asuessaan he olivat vuoden 2012-2013 Balettioppilaitoksen erikoiskoulutusryhmässä.

Birit Haarla, Katja Haarla
Nykytanssi on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja sitä kaksoset pääsevät harjoittelemaan lisää Brysselissä. Linda Tammela / Yle

Yläkouluun siirryttäessä perhe muutti takaisin Helsinkiin. Tytöt kävivät koulua Kruununhaassa, lomansa he viettivät aktiivisesti leireillä käyden.

Ovet avautuivat Kansallisbaletin balettioppilaitoksen nuorisoasteen harjoitusryhmään. Tuosta ryhmästä ponnistetaan koulun ammatilliseen koulutukseen, jos ponnistetaan. Pitkäjänteisen ja tiukan harjoittelun päästä he onnistuivat pääsemään ammatilliseen koulutukseen vuonna 2016.

Birit Haarla, Katja Haarla
Saamelaisuus näkyy arkisissa asioissa. Tällä kertaa sen voi huomata korvakoruista, jotka ovat saamelaista käsityötä, duodjia. Linda Tammela / Yle

Liike jatkuu, taas kaksi on kuin yksi.

– Kyllähän se on aivan eri asia tanssia ihmisen kanssa, jonka tuntee niin hyvin, jonka kanssa olet elänyt koko elämäsi.

Ja se auttaa tanssissa. Onhan se loogistakin: kun toisen tuntee jokaista solua myöten, osaa jo tulkita, missä kädet kohtaavat toisensa ja millä sekunnilla jalka heilahtaa seuraavaan liikkeeseen.

Birit Haarla, Katja Haarla
Kansallisoopperan ja -baletin lapset ja nuoret esittivät kevätnäytöstään peräkkäin yhteensä neljänä iltana, viidessä kolme tuntia kestäneessä näytöksessä. Linda Tammela / Yle

– On paljon helpompi saada fyysinen kontakti toiseen, kaksoset sanovat kuin yhdestä suusta. Kliseistä, mutta tässä tapauksessa se todella pitää paikkansa. He jatkavat niin luonnollisesti toistensa lauseita.

Se, mitä identtisyys todella tarkoittaa, konkretisoituu, kun kaksoset näkee lavalla.

He silminnähden nauttivat tanssista, sen kuulee ja näkee.

– Tanssin kautta pääsee aivan toiseen maailmaan. Se auttaa käsittelemään myös vaikeita tunteita, Katja Haarla kuvailee.

– Tänä keväänä tanssiminen on ollut hirveän mukavaa, mutta vähän myös haikeaa, kun yksi vaihe loppuu.

Birit ja Katja Haarla harjoittelemassa nykytanssiteosta nimeltään Dreams of a Wasteland. Teoksen taustalla on ranskalainen tanssija-koreografi Thibault Monnier.

Kansallisbaletin lavalla nähdään nykytanssiteos Dreams of a Wasteland. Se on ranskalaisen tanssija-koreografi Thibault Monnierin teos. Kyseinen esitys on Kansallisbaletin päättävien opiskelijoiden viimeinen näytös Kansallisoopperan ja -baletin Alminsalin lavalla.

Kolmen vuoden tiukka uurastus Helsingissä on ohi. Sen lisäksi, että he ovat suorittaneet Kansallisbaletissa tanssijan ammattitutkinnon, ovat he kirjoittaneet ylioppilaiksi Eiran aikuislukiosta. Kaksoistutkinto on palkinto tiukasta työstä lukiossa, sadoista tanssitunneista.

Nyt Birit ja Katja kääntävät katseensa kohti Eurooppaa. Tuhansien hakijoiden joukosta heidät kumpikin valittiin Brysseliin, Belgiaan opiskelemaan nykytanssikoulu Performing Arts Research and Training Studiosiin, P.A.R.T.S:iin.

Lisää, lisää, lisää, lisää. Siltä kaksosten mukaan tuntuu, kun haluaa vain tanssia.