Roikkuvatko huonokuntoiset pidempään töissä, paraneeko kuusikymppisten työllisyys? Päätökset eläkeputken jatkosta venyvät

Työmarkkinajärjestöjen piti arvioida toukokuun loppuun mennessä, nostetaanko eläkeputken alaikärajaa.

työllisyys
Niku Määttänen, Tuomas Kosonen ja Mikko Kautto.
Niku Määttänen, Tuomas Kosonen ja Mikko Kautto.Markku Ulander / Lehtikuva, Maarit Kytöharju, Markku Pitkänen / Yle

Takavuosina eläkeputki oli yleinen tapa irtisanoa työpaikan iäkkäintä väkeä työttömyyskortiston kautta eläkkeelle. Nyt eläkeputken rippeiden kohtalo voi synnyttää uuden hallituskauden ensimmäisen väännön, miten suomalaisten työllisyyttä parannetaan.

Putki säilyi ennallaan, kun työmarkkinajärjestöt sopivat viitisen vuotta sitten suomalaisten vanhuuseläkeiän nostamisesta. Neuvottelijat lykkäsivät eläkeputkesta päättämisen tämän vuoden toukokuun loppuun, mutta linjaukset siirtyvät vielä, sillä järjestöt odottavat asiaa koskevan virkamiesselvityksen valmistumista.

Kysymys on suuri, sillä Antti Rinteen (sd.) hallitus on rakentanut ohjelmansa sen varaan, että vaalikauden aikana syntyy 60 000 uutta työpaikkaa.

Tutkimusjohtaja Niku Määttänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta uskoo, että jos hallitus korottaisi eläkeputkeen pääsyn alaikärajaa vuodella tai kahdella suhteellisen nopeasti, vaalikauden aikana olisi mahdollista lisätä työllisten määrää 10 000:lla.

Eläketurvakeskus on arviossaan varovaisempi, mutta ei poissulje 10 000 työllisen lisäystä, jos alaikärajan korotus olisi kaksi vuotta. Jos korotus on vuoden, vaikutus jää vähäisemmäksi.

Niku Määttänen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtaja Niku MäättänenMarkku Ulander / Lehtikuva

Järjestöt odottavat selvityksen valmistumista

Nykyinen eläkeputki takaa sen, että 59-vuotiaana työttömäksi jäänyt voi välttää tippumisen ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta alemmalle työmarkkinatuelle ennen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäämistä. Työtön voi nykyisin päästä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkuville työttömyysturvan lisäpäiville eli varsinaiseen eläkeputkeen 61-vuotiaana.

Järjestely tunnetaan myös työttömyysputkena, ja sen tarkoitus on turvata ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien toimeentulo.

Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt eivät halua ottaa putken jatkoon nyt kantaa, vaan odottavat selvityksen valmistumista ennen johtopäätösten tekemistä.

Järjestöt sopivat vuonna 2014, että eläkeputken alaikäraja voidaan nostaa vuodella 62 vuoteen, jos 60 vuotta täyttäneiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Arvoinnin perusteena on myös se, miten kuusikymppisten irtisanottujen oikeus tuki- ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä kohentanut ikääntyneiden työllistymistä.

– Minulla on tuntuma, että on tapahtunut muutosta haluttuun suuntaan. Riittäkö se työmarkkinajärjestöille, sitä en osaa sanoa, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Aiheesta on tekeillä selvitys sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Selvityksen piti valmistua toukokuun lopussa, mutta nyt arvioitu aika on ennen kesälomia.

Lykkäys kiristänee aikataulua, sillä uusi hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä ehdotuksia uusien työpaikkojen synnyttämiseksi jo loppukesäksi.

Mikko Kautto johtaja Eläketurvakeskus
ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto näkee osakesijoittamisessa riskejä pitkällä aikavälillä. Markku Pitkänen / Yle

Väki eläkeputkessa vähentynyt

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu parinkymmenen vuoden aikana useita kertoja, kaikkiaan kuudella vuodella. Putkessa ei ole enää paljoa väkeä, mihin vaikuttaa myös Suomen talouden ja suomalaisten työllisyyden koheneminen viime vuosina.

Eläkeputkeen siirtyy uusimpien tietojen mukaan muutama tuhat työtöntä vuosittain, kun työttömyyseläkeelle jäi aikanaan vuosittain jopa 15 000 suomalaista.

Työnantajaleiristä tulevia vaatimuksia eläkeputken tukkimisesta kiihdyttää kuitenkin se, että putki pitenee loppupäästä joka vuosi kolmella kuukaudella, kun suomalaisten vanhuuseläkeikä nousee asteittain.

Etla on ajanut eläkeputken tukkimista kokonaan ja varoitellut, että se vesittää ikääntyneiden työllisyyden parantamisen, johon suomalaisten eläkeiän korottamisen piti johtaa.

– Eläkeputken alaikärajan nosto olisi hyvin konkrettinen keino nostaa työllisyyttä esimerkiksi ensi vuodesta alkaen, mutta putki ei ole tällä hetkellä samanlainen ongelma työllisyyden kannalta kuin mitä se on aikaisemmin ollut, Niku Määttänen sanoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet esittivät vaalien alla julkaistussa raportissaan putken alaikärajan nostamista niin, että vanhuuseläkeiän nousu otetaan siinä huomioon. Tem edellytti "työttömyyteen kannustavien järjestelmien" kuten eläkeputken, vuorotteluvapaan ja työkyvyttömyyseläkkeen arvioimista kriittisesti.

Mikko Kautto sanoo, että useat tutkimukset osoittavat putken alarajan nostojen lisänneen työllisyyttä.

– Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu johdonmukaisesti, että työttömyysriski nousee ikärajan kohdalla ja työttömien uudelleen työllistyminen vähenee, Kautto sanoo.

Eläkeputki oli monilla aloilla keino saneerauksiin, kun tiedettiin, että irtisanottujen toimeentulo oli turvattu järjestelyn kautta.

– Trendi on ollut 15 viime vuoden ajan, että menettelyä on yhä vähemmän käytetty.

Tuomas Kosonen.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.Maarit Kytöharju

"Kaksipiippuiset vaikutukset"

Nykyinen päähallituspuolue SDP torjui ennen vaaleja ajatuksen eläkeputken poistamisesta, eivätkä palkansaajajärjestöt ole suhtautuneet siihen suopeasti. Jos eläkeputkea ei olisi viitisen vuotta sitten turvattu, sopua suomalaisten eläkeiän korotuksesta ei ay-puolen mukaan olisi syntynyt lainkaan.

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo, että ikärajan nostojen seurauksena työelämässä joutuu roikkumaan mukana ihmisiä, joilla on heikentynyt työkunto.

– Toisaalta samaan aikaan elinajan odote on kasvanut ja ihmiset ovat paremmassa kunnossa yli kuusikymppisinä, mikä minimoi ongelmaa, Kosonen sanoo.

Ikärajojen nostot tuottavat myös väliinputoajia, kun vielä alempien ikärajojen aikana lisäpäiville pääseet työttömät putoavatkin alemmalle perustyömarkkinatuelle käytettyään ansiosidonnaisen turvansa loppuun. Kosonen kuvailee vaikutuksia "kaksipiippuisiksi".

– Liian helppo kanava mennä eläkkeelle voi tutkimusten mukaan johtaa siihen, että osa menee eläkkeelle eikä etsi töitä, joita he voisivat vielä saada. Mutta on myös paljon ihmisiä, jotka eivät saa töitä vaikka yrittävät, hän sanoo.