Jätteet säilyvät luonnossa satoja vuosia – osa ikuisesti

Tuuli puhisee puiden lehdissä. Kyyhkysen kujerrus kantautuu korviin.

Ilma täyttyy kielojen hurmaavasta tuoksusta.

Lammen rannassa luonnon harmonia rikkoutuu rajusti.

Metsässä löytyvistä jätteistä näkyy koko elämän kirjo.

Roskaamisen syy on ihmisten välinpitämättömyys.

Ihmiset dumppaavat roskansa luontoon, jos vaikka jätekeskus on kiinni.

Ympäristötarkastaja Pekka Kupari, Jyväskylän kaupunki

Eniten luontoon hylätään kodinkoneita, huonekaluja ja sekajätettä täynnä olevia jätesäkkejä.

Kierrätyksessä kodinkoneet hyödynnetään uudelleen. Niitä vastaanotetaan maksutta.

Paristo on yksi pahimpia luonnon saastuttajia. Sen maatuminen voi viedä tuhat vuotta.

Sähkö- ja elektroniikkaromun raskasmetallit, hapot ja muut vaaralliset aineet otetaan talteen jatkokäsittelyssä.

Alumiinisten juomatölkkien maatuminen kestää 200–1000 vuotta.

Kierrätykseen tuoduista tölkeistä tehdään uusia juomatölkkejä.

Autonrenkaiden maatuminen kestää lähes 100 vuotta.

Kierrätykseen tuoduista renkaista valmistetaan muun muassa meluvalleja.

Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.

Lasia käytetään jätekeskuksissa esimerkiksi jätteiden alla eristeenä.

Ihmiset alkavat helposti kasata laitonta kaatopaikkaa esimerkiksi luontoon hylätyn huonekalun ympärille.

Laittomia kaatopaikkoja löytyy esimerkiksi metsäautoteiden päästä. Siellä ne ovat poissa silmistä.

Pahimmin roskattuihin paikkoihin kuuluvat myös tienvarsien levähdyspaikat.

Tienpitäjät ovat poistaneet levähdyspaikoilta roskiksia, koska niihin alkoi kertyä liikaa jätettä.

Jokaisen talouden, myös vapaa-ajan asunnon on kuuluttava järjestetyn jätehuollon piiriin.

Jätteen hylkääminen luontoon on aina ympäristörikos tai ympäristörikkomus.

Kaikki autoa pienemmät jätteet voi viedä jätekeskukseen.

Peräkärryllinen jätettä jätekeskukseen vietynä maksaa parikymmentä euroa.

Kun hyötykäytössä ollut tavara alkaa lahota, se muuttuu jätteeksi.

Jos roskaajaa ei saada kiinni, jätteestä on vastuussa maanomistaja.

Yllättävimpiä roskia, mitä metsästä löytyy, on kaksi raitiovaunua.

Espoolaisrouva kuljetutti vanhat raitiovaunut kesäpaikakseen vuonna 1957.

Nyt hylätyt vaunut maatuvat paikoilleen, ja ihmiset käyvät ihmettelemässä niitä.

Ne ovat muuttuneet kesämökistä jätteeksi.

Tekijät

Titta Puurunen

Simo Pitkänen

Lähteet

  • Kaleva
  • Hämeen Sanomat
  • Luonnonsuojeluliitto

Julkaistu 13.6.