Erittäin harvinaiset kuhertajagasellit ovat saaneet Korkeasaaressa kolme vasaa – Emon hylkäämä vasa otettiin tuttipulloruokintaan

Kuhertajagasellit ovat äärimmäisen harvinaisia, joten kaikista vasoista pidetään huolta erityisen tarkkaan.

Korkeasaari
Emonsa hylkäämä harvinainen kuhertajagasellivasa olisi menehtynyt, elleivät Korkeasaaren eläintenhoitajat olisi ottaneet sitä hoiviinsa.
Suurisilmäinen vasa olisi menehtynyt ilman tuttipulloruokintaa.Annika Sorjonen / Korkeasaari

Korkesaaren kuhertajagaselleille syntyneistä vasoista yksi olisi menehtynyt, ellei sitä olisi otettu eläintenhoitajien hoiviin.

Hoitoon otettu vasa on toinen toukokuussa syntyneistä kaksosista. Sen emo keskittyi hoitamaan ainoastaan pienempää naarasvasaa, joten eläintenhoitajat pelastivat unohdetun urosvasan.

Emonsa hylkäämä harvinainen kuhertajagasellivasa olisi menehtynyt, elleivät Korkeasaaren eläintenhoitajat olisi ottaneet sitä hoiviinsa.
Emonsa hylkäämä harvinainen kuhertajagasellivasa olisi menehtynyt, elleivät Korkeasaaren eläintenhoitajat olisi ottaneet sitä hoiviinsa.Annika Sorjonen / Korkeasaari

Sille rakennettiin gasellitalliin oma minitarha, jossa sitä ruokitaan tuttupullosta lämpimällä vuohen- ja lampaanmaidonkorvikkeella monesti päivässä.

Poikasten hoitaan ottaminen on poikkeuksellista, sillä eläinemoja pidetään poikasten parhaina hoitajina. Nytkin hoitoon puuttuminen tehtiin suojeluasiantuntijan oheistuksesta gasellilajin harvinaisuuden vuoksi.

Emonsa hylkäämä harvinainen kuhertajagasellivasa olisi menehtynyt, elleivät Korkeasaaren eläintenhoitajat olisi ottaneet sitä hoiviinsa.
Annika Sorjonen / Korkeasaari

Hoitoon pelastettu vasa on nyt kolmen viikon ikäinen ja kirmailee reippaasti muun lauman mukana ja muiden vasojen seurassa.

Kuhertajagaselli on erittäin harvinainen laji, jolla on Euroopan eläintarhoissa vain kaksi isoa lisääntyvää laumaa. Korkeasaaressakin tehtiin erityisvalmisteluja kuhertajagasellien vasomiskauden alkaessa. Yleisön kulkua rajattiin tämän takia gasellitarhan alueella.

Laji on kotoisin aasialaisilta ylängöiltä. Sen luonnollinen elinalue on Kaspianmeren etelä- ja itäpuolelta Himalajan pohjoisosiin ulottuvalla alueella. Lajin kanta on harventunut maanviljelyn, karjankasvatuksen, aavikoitumisen ja laittoman metsästyksen myötä.