Kalastus ei ole enää vain yksinäisten susien ammatti – 27-vuotias kalastaja uskoo, että tulevaisuudessa työ tehdään tiimeissä

Kaupallisen sisävesikalastuksen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta, mutta se vaatii alalle uusia nuoria tekijöitä.

ammattikalastus
Antti Kyllönen järvellä.
Vaikka kalatalossa työskennellään tiimissä, Antti Kyllönen käy vesillä useimmiten yksin.Timo Sihvonen / Yle

Pienen kalastusveneen moottori pärähtää käyntiin Paltamon Metelinniemen satamassa lämpimänä kesäkuisena aamuna.

Kyytiin on lastattu muutama suuri saavi, jotka sisävesillä toimiva ammattikalastaja Antti Kyllönen toivoo täyttävänsä äärimmilleen kalasaaliista.

Rysät odottavat järvessä toivottavasti kauppatavaraksi kelpaavaa kalaa pullollaan.

Kyllönen on ammattikalastuksen alalla 27-vuotiaana nuori toimija ja edustaa ukkoutumista vastaan taistelevan alan tulevaisuutta. Ammattikalastajien keski-ikä on noin viisikymmentä vuotta, ja poistuminen alalta tulee olemaan seuraavan vuosikymmenen aikana runsasta.

– Vanhimmat kalastajat tässä Oulujärvellä ovat yli 70-vuotiaita. Mutta on meitä nuorempiakin täällä vajaa kymmenkunta.

Ammattikalastaja Antti Kyllönen nostaa kalasaalista.
Nykyään saaliiksi kelpaa kaikkein pienimpiä särkikaloja luukun ottamatta lähes kaikki kala.Timo Sihvonen / Yle

Kyllönen toivookin alalle lisää nuorempia tekijöitä. Hänen mukaansa nuorten kannattaisi lähteä kalastajien mukaan katsomaan, millaista työ on käytännössä.

Paltamon kalatalon toimitusjohtaja Simo Kemppainen kertoo, että nuoret tuovat alalle etenkin elintärkeää jatkuvuutta. Alan tulevaisuus on heidän käsissään.

Yhdessä tekeminen yleistynyt

Kalastus ammattina on usein periytynyt polvelta toiselle. Kyllönen on kuitenkin löytänyt palon kalastukseen omaa reittiään.

– Se on kulkenut elämässä mukana alusta saakka. Sitä kautta kipinä tähän hommaan on syttynyt.

Nykyään Kyllönen kalastaa ammatikseen ja on osakkaana Paltamon kalatalossa.

Kalatalo on hyvä esimerkki siitä, kuinka ammattikalastus on muuttunut viime vuosien aikana. Aiemmin kalastajat olivat usein toiminimiyrittäjiä ja puursivat paljon itsekseen.

– Meidän vanhempien kalastajien varassa tällaisia kalataloja ei rakennettaisi, eikä se kannattaisikaan, sanoo kalatalon toimitusjohtaja Simo Kemppainen.

Kalatalon katon alla työskentelee osakkaina useita ammattikalastajia. Talo tarjoaa osakkaille tilat ja laitteet kalankäsittelyyn.

Kemppaisen mukaan alalle on tullut enemmän yrityksiä, joissa on useampia henkilöitä. Sisävesillä yleistyneet kalatalot ovat tuoneet mukaan vahvemmin yhteistyötä, jota tarvitaan etenkin vajaasti hyödynnetyn kalan, kuten särkikalan, käsittelyyn.

Osa kalasta palaa järveen saman tien

Kun vene saapuu rysän luo, Kyllönen sammuttaa moottorin.

Rysällä Kyllönen löytää pyydyksen pään, ja pian alkaa varsinainen saaliin nostaminen. Keli on työskentelyyn ihanteellinen. Tyynen järven hiljaisuudessa puuhastelu on terapeuttista.

– Parhaimmillaanhan tämä työ on tällaisina päivinä, ei tarvitse taiteilla veneessä myrskyaallokossa.

Kun hän on saanut koottua saaliin rysän päähän, Kyllönen nappaa avukseen haavin. Sillä hän alkaa lapata eväkkäitä suureen muoviastiaan. Muoviastiasta on helppo palauttaa alamittaiset yksilöt takaisin järveen kasvamaan.

Kuhan kutu on vielä menossa, joten niitä palautetaan takaisin veteen, jotta ne kerkeävät lisääntymään.

– Onhan se mukavaa ja toivottavaa, että kalaa riittää saaliiksi myös kahdenkymmenen vuoden päästä, Antti Kyllönen sanoo.

Ammattikalastaja Antti Kyllönen heittää alimittaiset kalat takaisin järveen.
Kyllönen noudattaa tarkkaan Oulujärven säädöksiä ja palauttaa niiden mukaisesti alamittaiset kalat takaisin järveen kasvamaan.Timo Sihvonen / Yle

Järvestä nousee kuhaa, muikkua, särkeä, ahventa ja vaikka mitä kalaa. Onpa mukana yksi ankeriaskin.

– Näitä ei ihan joka kerta olekaan mukana saaliin joukossa, Kyllönen huudahtaa.

Mukaan ankerias ei kuitenkaan kelpaa, vaan sen kalastaja vapauttaa takaisin alkukesän auringossa lämpenevään Oulujärveen.

Ammattikalastajien puheenjohtajan Kim Jordasin mukaan suomalaista järvikalaa arvostetaan nykyään suuresti. Kalalle on kysyntää, ja kuluttajat suosivat kotimaista lähiruokaa. Kuitenkin vain 20 prosenttia Suomessa kulutetusta kalasta on kotimaista.

– Tuo prosentti toki laskee entisestään, mikäli tuottajien määrä vähenee, Jordas sanoo.

Jordas uskoo, että ammattikalastus voi hyötyä kasvavasta ilmastoahdistuksesta. Kotimaisen järvikalan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, kun sitä verrataan esimerkiksi punaiseen lihaan.

Parempaa voisi aina toivoa

Rysästä saatu kalasaalis ei täysin tyydytä Kyllöstä. Liekö ammattikalastajalle mikään saalis tyydyttävä?

– Ainahan sitä voi vielä parempaa toivoa. Tämä nyt ei oikeasti vaikuta kummoiselta. Heikohko saalis, enemmänkin olisi mahtunut, Kyllönen hymähtää.

Kyllönen suuntaa veneensä vielä pidemmälle Oulujärvelle. Parin kilometrin päässä odottelee toinenkin rysä.

Kello alkaa lähestyä jo puoltapäivää, ja lämpötila kahtakymmentä astetta, kun Kyllönen pääsee toiselle rysälle.

Tällä kertaa kalaonni on parempi. Kalaa on jäänyt pyydykseen runsaasti ja kalastajakin vaikuttaa varsin tyytyväiseltä.

– Ensimmäinen rysä oli vähän tyhjempi, mutta nyt puhutaan jo oikeinkin hyvästä saaliista. Tässä näkyy sattuneen muikkua ja kuhaakin hyvin.

Hallitusohjelma luo toivoa tulevaan

Kemppaisen mukaan ammattikalastuksen tulevaisuus näyttää hyvältä. Kotimaisen järvikalan markkina-arvo on kohdallaan. Kalastajien määrän vähentyessä kalasta ei ainakaan pitäisi järvissä olla pulaa.

– Jos vuosittain alalla aloittaisi muutama nuori, niin jatkuvuus olisi turvattu.

Varovaisen positiivisia näkymiä ammattikalastukselle lupailee myös Antti Rinteen johtaman tuoreen hallituksen hallitusohjelma (siirryt toiseen palveluun). Siinä puhutaan muun muassa sukupolvenvaihdoksien ja uusien yrityksien aloittamisen edistämisestä ammattikalastuksessa.

Kyllösen mukaan ammattikalastuksessa parasta on luonnollisesti se, kun saa hyvän saaliin. Hän nauttii myös ammatin vapaudesta ja sen tarjoamista onnistumisen kokemuksista.

– Tällaisilla ilmoilla kun saa olla vesillä, niin mikäs sen parempaa!

Aina vesille ei tietenkään päästä näin upeissa olosuhteissa. Kyllönen seilaa Oulujärveä saalista kerätessään toisinaan myös erittäin haastavissa olosuhteissa, joku voisi sanoa jopa vaarallisissa.

Antti Kyllönen järvellä.
Aina olosuhteet eivät ole näin otolliset. Toisinaan Kyllönen seilaa Oulujärvellä jopa vaarallisen oloisessa aallokossa.Timo Sihvonen / Yle

Rysät ovat siitä hyviä pyydyksiä, että niissä kala pärjää vahingoittumattomana tarvittaessa seuraavaankin päivään. Syksyisin verkkokalastaminen yleistyy ja se pakottaa kalastajat saaliinnostamiseen hurjissakin olosuhteissa.

– Silloin pitää käytännössä joka päivä käydä tarkastamassa pyydykset. Toki jos puhutaan ihan rajuista myrskyistä, niin ei järvelle kannata lähteä itseään tapattamaan.

Vajaasti hyödynnetty kala jalostuu koneessa

Kun rysät on tyhjennetty Kyllönen kääntää veneensä nokan takaisin kohti satamaa. Kalatalon toinen 27-vuotias ammattikalastaja Santeri Toivonen tulee kalatalolla vastaan ja auttaa Kyllöstä kantamaan saaliin sisälle. Kalan käsittely alkaa saman tien.

Toivonen asettuu käsittelykoneen toiseen päähän. Hän leikkaa koneen avulla kalalta pään pois ja lähettää sen kulkemaan koneen lävitse. Kone poistaa kalasta sisäelimet, suolet ja ruotoja.

Koneen toisessa päässä Kyllönen odottaa veitsen kanssa jäljelle jäänyttä osaa kalasta. Varmoin ottein hän nappaa kalan käsiinsä, sipaisee vatsaruodot irti ja viiltää terävällä liikkeellä nahan pois. File on valmis. Kaikki tapahtuu sekunneissa.

Santeri Toivonen leikkaa kalalta pään pois kalankäsittelylaitteella.
Kalatalot vähentävät yksittäisen ammattikalastajan taloudellisia riskejä tarjoamalla muun muassa tilat ja välineet kalan käsittelyyn.Timo Sihvonen / Yle

Kalatalolla on useita erilaisia laitteita kalan käsittelyä varten. Massauskone on ammattikalastuksen tulevaisuuden kannalta ollut merkittävä askel eteenpäin. Sen avulla vajaasti hyödynnettyjä kalalajikkeista voidaan tehdä esimerkiksi kalapihvejä ja -pullia.

Kyllönen uskoo alan tulevaisuuden olevan valoisa.

– Ei kai tätä tekisi, jos tähän hommaan ei uskoisi. Toivottavasti saan jatkaa näissä hommissa loppuelämäni.

Syötkö sinä särkeä tai muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja? Jutun keskustelu on auki kello 22.00 saakka.