Perussuomalaiset ja kokoomus himoitsevat pääoppositiopuolueeksi – Halla-aho uskoo kokoomuksen tekevän U-käännöksen, Orpo arvioi linjan kirkastuvan

Kannatuskyselynosteen siivittämänä perussuomalaiset profiloi itsensä itsensä suurimmaksi ja vahvimmaksi oppositiopuolueeksi.

Oppositiopuolue
Petteri Orpo ja Jussi Halla-Aho
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat opposition kaksi suurinta puoluetta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vakuuttavat puolueiden tekevän omaa oppositiopolitiikkaansa. Jarno Kuusinen / AOP, Com.Pic.- Kuvatoimisto / Mauri Ratilainen / AOP, Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaksi suurta oppositiopuoluetta, perussuomalaiset ja kokoomus, kilpailevat nyt profiloitumisesta opposition vahvimmaksi puolueeksi.

Viiden puolueen hallitusohjelma antaa puolueelle vahvat eväät kritiikkiin, arvioi tuleva hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.).

– Kyllä me ehdottomasti profiloidumme suurimpana ja voimakkaimpana oppositiopuolueena, Purra sanoi eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen.

Perussuomalaisten roolia pääoppositiopuolueena vankistaa Purra mukaan kärkisija Ylen perjantaina julkaistussa puoluekannatusmittauksessa.

– Kun katsotaan hallituspuolueiden gallupkannatusta, se ei tule olemaan kovin vaikeaa, Purra lisäsi.

PUOLUEKANNATUS
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kokoomukselle oppositio on oudompi paikka kuin perussuomalaisille. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana kokoomus on ollut oppositiossa vain kerran, vuosina 2003–2007.

Tilanne tarjoaa tilaisuuden opposition sisäiseen nokitteluun. PS:n puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kokoomuksella on paineet löytää oma paikkaansa oppositiossa. Tämä tarkoittaa väistämättä takinkääntöä.

– Uskoisin, että varsinkin ilmastoon ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksiä kokoomus yrittää tehdä U-käännöksen ja ryhtyy äänekkäästi vastustamaan hallituksen hankkeita, joita se oli itse ajamassa nyt päättyneellä hallituskaudella, Halla-aho sanoi.

Kokoomuksella outo paikka, oppositiossa harvoin

Yhteistä kritisoitavaa hallituksen maahanmuuttopolitiikastakin puolueille todennäköisesti löytyy, mutta näyttäytyminen yhtenäisenä perusporvarioppositiona ei kokoomuksen puheejohtajalle Petteri Orpolle maistu.

Perussuomalaiset ja kokoomus ovat kovin erilaisia, sanoo Orpo.

– Ei ole tarkoitus muodostaa mitään yhtä oppositiota, vaan me olemme kokoomus-oppositio, Orpo sanoi.

Orpo ei ole huolissaan perussuomalaisten kolmen prosenttiyksikön kaulasta Ylen kannatuskyselyssä.

– Nyt vasta alkaa tämä varsinainen oppositiopolitiikan tekeminen. Meitä painaa aivan varmasti halllitusvastuu vielä gallupeissa. Nyt lähdetään rakentamaan oppositiopolitiikkaa.

Orpo uskoo kokoomuksen olevan vahvoilla oppositiossa.

– Emme ole yhden tai kahden asian liike, hän perustelee.

Orpo näkee oppositiotaipaleen mahdollisuutena kirkastaa puolueen omaa linjaa.

– Pitkä hallitustaival on tarkoittanut sitä, että puolueesta tulee automaattisesti vähän niin kuin valtionhoitaja. Nyt meillä on aikaa miettiä tavoitteitamme, rakentaa hyvä ohjelma, hankkia uusia jäseniä, tehdä järjestötyötä, jalkautua ihmisten pariin, hän luettelee.

– Voimme puhtaammin puhua kokoomuslaisista tavoitteista. Hallitusvastuussa puhut aina hallituksen äänellä ja puolustat yhteistä hallitusohjelmaa.

Puhemiehistöstä pois jääminen sapetti

Kova pala kokoomukselle oli se, että puolue jäi vaille omaa puhemiestä.

Vaikka kansanedustajat protestoivat tätä yksissä tuumin äänestämällä perjantaina puhemiesvaalissa tyhjää, Orpon mukaan kokoomuksen oppositiopolitiikka tulee olemaan rakentavaa.

– Silloin kun on paikka arvostelulle, niin silloin arvostellaan, mutta jos hallitus tekee jotain hyvää, sitä kehutaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on samoilla linjoilla.

– Kokoomus tekee omaa politiikkaansa ja muut oppositiopuolueet tekevät omaansa. Totta kai silloin, kun löydetään yhteisiä asioita, niin niitä viedään eteenpäin.

Orpo ei ole lähtenyt listaamaan yhteisiä tekijöitä perussuomalaisten kanssa, mutta talous- ja työllisyyskysymyksistä voi kuulemma löytyä samankaltaisuuksia.

Erityisesti niistä Orpo löytää jo nyt moitittavaa hallitusohjelmassa.

– Hallitusohjelmaan on kerätty viiden kovin erilaisen puolueen kaikki toiveeet ja haaveet. Siitä puuttuu strateginen ote. Hallitusohjelman talouden pohja on erittäin hutera. Suuret menolisäykset on rakennettu korkean työllisyystavoitteen varaan. Kuitenkin keinot 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi puuttuu. Tämä tulee johtamaan siihen, että Suomi velkaantuu uudellleen.

Lisää aiheesta:

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaisten etumatka kasvaa – hallitukseen lähtenyt keskusta vajoaa lisää

Matti Vanhanen eduskunnan puhemieheksi: Salikeskusteluun kaivataan asiallisuutta ja toisten kunnioittamista

Uusi hallitus nimitettiin "ensimmäisen koulupäivän tunnelmissa", vanha jätti jäähyväiset – Yle seurasi vallan vaihtumista hetki hetkeltä