Ylijäämämaito menee suotta viemäriin – maidon proteiinista voi tehdä muovia

Maidon kaseiiniproteiinista valmistetaan jo pakkausmateriaaleja eri puolilla maailmaa. Suomessa tähän tarkoitukseen voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maitotilojen ylijäämämaitoa.

maito
Ylijäämä maitoa kaadetaan navetan viemäriin.
Esimerkiksi antibiootilla lääkityn lehmän maitoa ei voida käyttää mihinkään. Lehmä lypsetään erikseen ja maito kaadetaan viemäriin.Sami Takkinen / Yle

Biopohjaisten pakkausmateriaalien kysyntä on herättänyt uudelleen kiinnostuksen maitomuoviin.

Ylä-Savossa selvitetään parhaillaan voisiko maitopohjaisten elintarvikkeiden tuotannosta syntyviä sivuvirtoja ja tiloilta ylijäävää maitoa ottaa talteen muovin valmistamista varten.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että tiloilla tuotetusta maidosta noin puoli prosenttia jää hyödyntämättä esimerkiksi laatuvirheiden takia.

Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.

Lypsykone huuhdellaan kolme kertaa

Iisalmelainen maitotilallinen Perttu Sirviö kertoo, että ylijäämämaitoa syntyy tilalla kahdella eri tavalla. Ensinnäkin silloin, kun lehmä lypsetään heti poikimisen jälkeen tai kun lehmää on lääkitty antibiootilla.

– Tuolloin ternimaito hyödynnetään, mutta lääkettä syöneen lehmän maito joudutaan laittamaan viemäriin, Sirviö kertoo.

Toiseksi ylijäämämaitoa syntyy lypsykoneen pesun yhteydessä. Ensimmäinen huuhteluvesi on vielä niin maitoista, että se kaadetaan viemäriin. Toinen ja kolmas huuhteluvesi hyödynnetään navetan lattianpesussa.

Silittää lehmiä navetan vieressä sijaitsevalla pellon pätkällä.
Ylijäämämaidon säilyttäminen keräämistä varten teetättäisi Perttu Sirviön mukaan jonkin verran lisätyötä tilalla. Maito pitäisi jäähdyttää ja Sirviön tilalla se pitäisi kuljettaa kauemmaksi toiseen säiliöön. Sami Takkinen / Yle

Jatkojalostuksessa eli meijerillä määrä on vielä suurempi. Kyseessä ei ole kuitenkaan täysmaito, vaan yli jää esimerkiksi juuston valmistuksesta syntyvää heraa tai laktoosia.

Kaseiinia voi käyttää moneen eri tarkoitukseen

Maidosta erotetusta kaseiiniproteiinista valmistetaan jo erilaisia pakkauskalvoja muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Kaseiinista valmistetaan myös lankaa ja Itä-Suomen yliopistossa aiotaan testata, sopiiko kaseiini myös 3D-tulostuksen ja pinnoituksen raaka-aineeksi.

Kaseiinia käytetään perinteisesti maaleissa. Sitä voi hyödyntää myös palonestoaineena tai puunsuojana.

Kaseiiniproteiinista löytyy myös nanokokoluokan materiaaleja. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lujittamisessa, kuten nanosellua käytetään.

Maito on turvallinen vaihtoehto elintarvikkeiden pakkaamisessa

Paikallisen tuotannon käynnistämiseksi on tehtävä vielä paljon työtä.

Ihan ensimmäisenä tarvitaan lisää tutkimusta.

Itä-Suomen yliopiston meneillään olevassa väitöskirjatyössä todettiin jo maidon hyvät ominaisuudet palonsuoja-aineena, mutta kiinnostaville pakkausmateriaalimarkkinoille pääsy vaatii vielä aikaa.

– Maailmalla toimivien yrityksien keinot valmistaa esimerkiksi pakkauskalvoja ovat varjeltuja liikesalaisuuksia, kertoo projektipäällikkö Mikaela Mughal Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Mikaela seisoo traktorin vieressä maitotilalla.
Mikaela Mughal uskoo, että kaseiinista tehdyn tuotteen voi markkinoida ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Perinteikkyyden lisäksi voi hyödyntää alueen maatiloja.Sami Takkinen / Yle

Kotimaiset yritykset, joille asiaa on esitelty, ovat olleet toistaiseksi varovaisia. Maitomuovi nähdään mahdollisuutena muutamissa maitoa jalostavissa yrityksissä, mutta lopputuottaja, eli tuotteen valmistaja, puuttuu.

Itä-Suomen yliopiston biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen on sitä mieltä, että paikalliseen ylijäämämaidon hyödyntämiseen on olemassa kuitenkin realistiset mahdollisuudet.

Varsinkin elintarvikkeiden pakkausteollisuuteen kaivataan kipeästi uusia ratkaisuja ja maito on sillä saralla turvallinen vaihtoehto.

– Uskon, että maidon kaseiiniproteiinista valmistetut tuotteet hyväksytään kuluttajien parissa. Eräänä päivänä niitä käytetään jopa ravintona, Lappalainen kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ruoka-annos tulostetaisiin 3D-tulostimella.

Professori puhuu toimittajalle laboratoriossa.
Reijo Lappalainen kannattaa komposiitti-ajattelua eli esimerkiksi pakkausmateriaalissa hyödynneittäisiin usean eri luonnontuotteen parhaat ominaisuudet.Sami Takkinen / Yle

Yksi mahdollinen maitomuovin materiaali on myös kauppojen parasta ennen –päivänsä ylittäneet maitotuotteet.

– Tästä on kuitenkin vielä vähän tutkimusta ja tietoa saatavilla, Mughal toteaa.

Savonian työ maidon sivuvirtojen hyödyntämiseksi jatkuu mahdollisesti syksyllä yhteistyöhankkeessa, jossa keskitytään ei-syötävien maitotuotteiden kehittämiseen.