"Ilon ja onnen päivä suomalaiselle tieteelle" – 6 kysymystä ja vastausta Kajaaniin tulevasta supertietokoneesta

Kasvavaa laskentatehoa tarvitaan varsinkin tekoälyn kehittämisessä ja käyttämisessä.

Supertietokoneet
Erja Heikkinen ja Jari Gustafsson supertietokoneen infossa
Tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson supertietokoneen infossa.Markku Pitkänen / Yle

Suomeen sijoitetaan uusi eurooppalainen supertietokone. Kajaaniin sijoitettavasta, yli 200 miljoonan euron tietokoneesta on hyötyä muun muassa tieteelle ja tekoälyn kehittämiselle.

Sen avulla kuvaillaan mahdolliseksi rakentaa maailmanluokan laskenta- ja datapalvelut. Supertietokone on kymmenen kertaa tehokkaampi kuin Euroopan tällä hetkellä nopein supertietokone.

Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta supertietokoneesta.

Mitä hyötyä supertietokoneesta on?

– Se tuo uusia teknologisia mahdollisuuksia suomalaiselle tutkimukselle. Yhdessä eurooppalaisten maiden kanssa opitaan kehittämään teknologiaa suurteholaskimiin. Eurooppa on ollut laskentatehossa Kiinaa ja Yhdysvaltoja jäljessä, ja tämä investointi pienentää välimatkaa, kuvaili johtaja Thomas Skordas Euroopan komissiosta tiedotustilaisuudessa perjantaina

– Nyt monet ovat pakotettuja menemään meren yli prosessoimaan dataa paikkoihin, joissa on tarpeeksi laskentatehoa. Tämä sisältää useita riskejä innovaatioita ja tieteellisiä löytöjä ajatellen, ja myös liikesalaisuuksien vuotamisen riski kasvaa,Skordas jatkoi.

Ketkä sitä voivat hyödyntää?

– Varsinkin tutkijat ja tieteentekijät, mutta myös kaupalliseen käyttöön voidaan myydä tietty osa laskentatehosta. Supertietokone tulee olemaan vahvasti tekoälylaskentaan painottunut, totesi CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskuksen johtaja Kimmo Koski tiedotustilaisuudessa.

Kimmo Koski
CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskuksen johtaja Kimmo Koski kuvaili neuvotteluiden muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa sujuneen hyvin. Markku Pitkänen / Yle

– Eurooppalainen tiede ja tutkimus on hyvätasoista. Haluamme välttää sen, että tutkijoiden pitäisi lähteä resurssien eli laskentatehon takia muualle, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, painotti Koski Ylen haastattelussa.

– Tämä on ilon ja onnen päivä suomalaiselle tieteelle, totesi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä viitaten uuden supertietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaiselle tieteelle.

Tiedotteen mukaan uudet supertietokoneet auttavat tutkijoita ratkaisemaan yhteiskuntamme kannalta tärkeitä kysymyksiä monilla aloilla ilmastonmuutoksesta lääketieteeseen.

Kuvituskuva Kajaanin EuroHPC datakeskuksesta
Havainnollistava kuvituskuva Kajaanin EuroHPC datakeskuksesta.CSC

Miten investointi saatiin juuri Suomeen?

Kosken mukaan asiasta ei tarvinnut vääntää, sillä mukaan lähteville maille oli tiedossa, että Suomi on vetämässä projektia ja siten laitteisto tulee Suomeen. Myös muut osapuolet ovat nähneet Kajaanin ja sen konseptin hyvänä.

– Tämä ei korvaa mitään kansallista tietotekniikan infraa vaan tulee sen päälle, Koski totesi.

Mikä tekee Kajaanista hyvän sijoituspaikan?

Kajaanin etuina ovat uusiutuvan energian käyttö sekä mahdollisuus lämminvesijäähdytykseen, jonka ansiosta hukkalämpöä voidaan hyödyntää Kajaanin kaukolämpöverkossa ja siten vähentää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä, tiedotteessa kuvaillaan.

CSC:n datakeskuksen etuna on myös vesivoimalla tuotetun ympäristöystävällisen ja edullisen sähkön riittävä saatavuus.

Koski ennakoi, että investoinnista on hyötyä Kajaanin ammattikorkeakoululle, jossa on merkittävää pelialan koulutusta. Hän toivoo yhteistyön yliopistojen kanssa lisääntyvän.

Mistä rahoitus tulee?

Kajaaniin sijoitettavaan järjestelmään investoidaan yhteensä 207,1 miljoonaa euroa. Puolet rahoituksesta tulee Euroopan unionilta ja puolet osallistuvilta mailta. Suomen osuus rahoituksesta on 50 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi suurimmat yksittäisten maiden osuudet ovat Belgialla (15,5 miljoonaa euroa) ja Sveitsillä (10 miljoonaa euroa). Lisäksi rahoitukseen osallistuvat Norja, Puola, Ruotsi, Tanska ja Tsekki. Neuvotteluja mukaan liittymisestä käydään lisäksi Viron ja Alankomaiden kanssa.

Millaiset supertietokoneen tekniset tiedot ovat?

Laitteisto vie noin koripallokentän kokoisen tilan ja se on tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden lopulla. Nimeltään supertietokone on LUMI, joka tulee englanninkielisistä sanoista Large Unified Modern Infrastructure.

Koneen teoreettinen huipputeho on yli 200 petaflop/sia, Linpack-suorituskyky noin 150 petaflop/s. Yleistajuisemmin ilmaistuna koneen laskentateho vastaa 600 000 Macbook Pro -tietokoneen yhteenlaskettua suorituskykyä.

Supertietokone tuottaa valtaosan laskentatehostaan suurella määrällä kiihdytinprosessoreita (yleiskäyttöiset grafiikkaprosessorit eli GPU:t). Koneessa on myös tavanomaisista prosessoreista rakentuva osio, IaaS (Infrastructure as a Service) -pilvilaskentakapasiteettia sekä objektitallennusratkaisu. Lisätietoja hankkeesta voi katsoa CSC:n tuottamasta videosta (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – "meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta"

Vanha paperitehdas yllätti elokuvakulissina – "Sellaisia lavasteita ei voitaisi ikinä rakentaa"