Kymmenet suomalaiset langenneet taiten tehtyyn Bitcoin-huijaukseen, Tuula Starck-Schreiber on yksi heistä – "Se artikkeli oli niin totuudenmukainen"

Nettihuijarit käyttävät hyväkseen suomalaisten luottoa uutissivustoihin ja julkisuuden henkilöihin.

huijaus
Tuula Starck-Schreiber
Tuula Starck-Schreiber menetti huijauksen myötä 750 euroa. Hän haluaa kertoa kokemuksestaan, ettei kukaan muu lankeaisi samaan ansaan. "Ehkä näin voin saada jonkun muun välttymään tältä".Berislav Jurišić / Yle

Oli tavallinen toukokuinen aamu Raaseporissa. Tuula Starck-Schreiber siemaili kahvia ja selaili Facebookia, kun huomio kiinnittyi poikkeukselliseen otsikkoon: Ylen uutisankkuri Matti Rönkä kertoi sijoitusvinkeistä, jotka oli saanut Koneen Antti Herliniltä, Suomen rikkaimmalta henkilöltä.

Starck-Schreiber klikkasi otsikkoa, joka näytti johtavan Yle Uutisten artikkelliin. Jutussa Matti Rönkä kertoi, miten hän oli Herlinin ohjeiden mukaan sijoittanut kryptovaluutta Bitcoiniin – ja saanut heti sijoituksistaan tuhansien eurojen voitot.

Kaikki oli kuitenkin valetta. Matti Rönkä ei ole sijoittanut Bitcoiniin, eikä Ylen tietojen mukaan Antti Herlinkään. Sivusto ja "haastattelut" olivat huijarien luomusta.

Starck-Schreiber ei kertomansa mukaan ole koskaan aiemmin langennut nettihuijauksiin. Mutta tällä kertaa hälytyskellot eivät soineet. Huijaussivu oli lähes täydellinen kopio Ylen uutissivustosta, ja selkeällä suomen kielellä kirjoitettu.

– Tietäähän sen, että jos kuulostaa liian hyvältä, se ei voi olla totta. Mutta tiedän, että jotkut ovat rikastuneet bitcoineilla. Mietin, että onkohan tämä virtuaaliraha eri juttu.

Olennaista oli, että sijoitusvinkeistä kertoivat ihmiset, joihin Starck-Schreiber oli tottunut luottamaan.

– Se oli se Matin tarina. Hän on kunnon ihminen, luotettava kaikin puolin. Ajattelin, että jos kaksi näin luotettavaa henkilöä lähtee sitä kokeilemaan, niin se ihan oikeasti toimii.

Tuula Starck-Schreiber esittelee huijausviestiä.
Tuula Starck-Schreiber esittelee huijausviestiä.Berislav Jurišić / Yle

Starck-Schreiber päätti kokeilla. "Uutisartikkelin" linkki vei hänet asiallisen näköiselle Bitcoin Code -sivustolle, joka kehotti "sijoittajia" rekisteröitymään. Starck-Schreiber antoi sähköpostinsa ja puhelinnumeronsa.

Näin hänestä tuli modernin verkkohuijauksen uhri. Eikä Starck-Schreiber ole yksin. Verkossa pyörivä kryptovaluuttahuijaus on kasvava ongelma, johon on Ylen tietojen mukaan langennut kymmeniä suomalaisia.

"Personal trader" soitti Englannista – Näin huijarit onkivat luottokorttitietosi

Starck-Schreiberin puhelin soi jo muutama minuutti tietojen lähettämisen jälkeen. Puhelu tuli suuntanumeron perusteella Englannista. Luurin toisessa päässä oli ystävällinen mieshenkilö, joka esitteli itsensä Starck-Schreiberin personal traderiksi.

Mies onnitteli hyvästä sijoituspäätöksestä ja alkoi neuvoa sijoittamisen teknisen puolen kanssa. Ensin pitäisi maksaa 250 euron suuruinen liittymämaksu, sen päälle vielä sijoittamiseen tarvittava 500 euron alkupotti.

Summa oli suurempi kuin mitä sivusto oli kertonut. Mutta miehellä oli uskottavan kuuloinen selitys valmiina. Starck-Schreiber toimi ohjeiden mukaan ja antoi luottokorttitietonsa aidon näköiseen maksuvälitysjärjestelmään. Tätä kutsutaan phishingiksi, eli verkossa tapahtuvaksi tietojenkalasteluksi.

Tämän jälkeen Starck-Schreiberin sähköposti alkoi tulvia ja puhelin soida taukoamatta. Enemmän tai vähemmän englantia murtavat henkilöt pyysivät Starck-Schreiberin allekirjoituksia erilaisiin kaavakkeisiin.

Epäilykset alkoivat heräillä. Starck-Schreiber päätti kysyä neuvoa luottamaltaan henkilöltä: Uutisankkuri Matti Röngältä.

"Onhan se hemmetin härskiä. Mutta minä en ole se vahingon kärsijä vaan nämä ihmiset, jotka tulevat huijatuksi". 

Uutisankkuri Matti Rönkä

– Kysyin, että pitikö sinunkin maksaa niin suuri liittymämaksu ja että soittiko sinullekin niin monta eri henkilöä?

Uutisankkuri oli tietoinen meneillään olevasta huijauksesta. Hän kuitenkin huomasi Starck-Schreiberin Facebookissa lähettämän viestin vasta parin päivän jälkeen.

– Lankaan mennyt ihminen kysyi neuvoa, että kuinka hänen tulisi toimia. Viestitin hänelle, että ota yhteys poliisin äläkä sitoudu mihinkään, Rönkä kertoo.

Oli kuitenkin liian myöhäistä. Kun Starck-Schreiber näki uutisankkurin vastauksen, hän järkyttyi.

– Sydän pomppasi kurkkuun. Tuli kauhea paniikki, että minne kaikkialle tietoni ovat päätyneet?

Starck-Schreiber kuoletti pankkikorttinsa. Mutta huijarit eivät luovuttaneet.

"Parempi nostaa häpeä pöydälle"

Huijauksen paljastuttua Starck-Schreiberin puhelin soi taas. Soittaja esittäytyi olevansa sijoitusneuvoja Adrian Lee.

Nainen kertoi Starck-Schreiberille, että hänen pitäisi asentaa koneelleen ohjelma, jonka kautta "sijoitusneuvoja" pääsisi hoitamaan asiakkaansa sijoitustiliä. Pitäisi vain napsauttaa linkkiä, jonka nainen oli lähettänyt.

Todennäköisesti linkin kautta koneelle olisi asentunut haittaohjelma, jonka avulla huijarit olisivat kaapanneet tietokoneen ohjauksen itselleen. Tämän jälkeen he olisivat voineet tyhjentää uhrinsa pankkitilin.

Naisella oli harjoitellut selitykset valmiina, mutta Starck-Schreiber ei enää niellyt niitä. Hän kertoi huijauksen paljastuneen, ja että asia on ilmoitettu poliisille.

Nainen vastasi ylimielisesti.

– Hän vastasi, että ihan sama, hänellä on jo tarpeeksi rahaa, eikä hän piittaa poliiseista.

Starck-Schreiber ei usko huijarien koskaan jäävän kiinni. Pieni lohtu on, että hänen tappionsa olisivat voineet paisua huomattavasti menetettyä 750 euroa suuremmiksi. Pankin mukaan hänen tililtään on useaan kertaan yritetty nostaa satojen eurojen suuruisia summia kuoletetuilla pankkitunnuksilla.

Huijatuksi tuleminen harmittaa ja nolottaa. Juuri siksi tapaus on tärkeä tuoda julkisuuteen, Starck-Schreiber sanoo.

– Maksoin tyhmyydestä kantapään kautta. Mutta ei voi mitään, parempi nostaa häpeä pöydälle. Haluankin tuoda tämän julki, että kukaan muu ei menisi samaan lankaan.

Tuula Starck-Schreiber
Nettihuijauksen kohteeksi joutuminen teki kolauksen Starck-Schreiberin luottamukseen. "Kun luen jotain uutista, mietin, että onko tämäkään totta, vai taas jotain feikkiä?"Berislav Jurišić / Yle

Suomalaiset ovat rahoittaneet Bitcoin-sijoituksiaan pikavipeillä – "Aika inhimillisiä tragedioita"

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Antti Kurittu ei ihmettele, miksi tämän päivän verkkohuijaus rakentuu juuri kryptovaluutta Bitcoinin varaan.

– Kuulostaa perinteiseltä huijaukselta siinä mielessä, että siinä on ajankohtainen ja mukaansatempaava juoni. Bitcoineilla on rikastuttu näkyvästi, mutta köyhdytty hiljaa. Monet eivät ymmärrä, miten kryptovaluutta toimii ja miten sen ympärillä on kaikenlaista huijaamista.

Kurittun mieleen tulee muutaman vuoden takainen huijaus "euron hintaisista" iPhoneista. Myös tässä huijauksessa oli matkittu uutissivustojen ulkoasua sekä käytetty tekaistuja, mukamas suomalaisten henkilöiden tarinoita. Jos ihminen ei ymmärrä sivua sepitteeksi, liian hyvältäkin kuulostava tarjous voi mennä läpi.

– Kun vertaisryhmä kehuu jotain asiaa, se muokkaa sitä miten toimit. Entisaikoina oli hyvinkin järkevä mennä muiden kokemusten varassa, niin ei tarvinnut kokeilla kaikkea itse.

Starck-Schreiber ei ole ainoa Bitcoin-huijaukseen langennut. Pelkästään Helsingin poliisilaitos on saanut kevään aikana 10–20 tutkintapyyntöä samanlaisista huijauksista.

Osa huijauksista on myös onnistunut paljon paremmin kuin Starck-Schreiberin kohdalla.

– Ihmiset on saatu houkuteltua laittamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Pahimmassa tapauksessa on otettu isoja lainoja pikavippiyrityksiltä, sijoitettu huijaussivustoille ne, omat rahat ja peritytkin. Aika inhimillisiä tragedioita, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.

Huijauksissa on Kortelaisen mukaan vaihtelua. Aluksi uhria saatetaan houkutella pienellä summalla, josta tuleekin pieni voitto.

– Pistit satasen ja sait tämän verran, niin arvaa vaan, mikä tuotto tulee, jos laitat 50 000 euroa? Mutta ne menee sitten, voittoa ei tietenkään enää tule.

Verkkohuijaukset ovat poliisin kannalta hankalia tutkittavia. Tekijät asuvat eri maissa, eivätkä välttämättä tunne toisiaan kuin nimimerkiltä. Uhrien rahat puolestaan päätyvät tavallisesti ulkomaiseen pankkiin, josta ne hajoavat ympäri maailmaa. Näin kävi myös Starck-Schreiberille. Osa hänen rahoistaan oli siirtynyt Moskovaan, osan päätepisteestä hänen pankkinsa ei edes osannut kertoa.

Vaikka selvittämismahdollisuus on pieni, on silti tärkeää ilmoittaa huijauksista poliisille, muistuttaa Antti Kurittu Kyberturvallisuuskeskuksesta.

– Poliisi tekee paljon muutakin kuin ottaa rikollisia kiinni. Poliisi analysoi rikollisuustilannetta, miettii missä kohtaa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Jos ihmiset ei ilmoita, poliisi ei osaa arvioida asian merkittävyyttä, eikä edes yritä ratkaista sitä.

Ylen nimissä tehty valesivusto
Kuvakaappaus valeuutissivusta, joka matkii Yle uutisten ulkoasua.Kuvakaappaus valeuutissivusta

Ongelma kasvaa – Yle tekee huijaussivustoista tutkintapyynnön poliisille

Huijatut eivät ole rikosten ainoita uhreja. Suomalaisten julkisuudenhenkilöiden käyttäminen valekampanjassa voi täyttää identiteettivarkauden tunnusmerkit. Antti Herlinin, Matti Röngän ja muiden Ylen ruutukasvojen lisäksi huijaussivustot ovat hyödyntäneet ainakin Kimi Räikkösen, Arman Alizadin, Hjallis Harkimon ja MTV:n toimittajien Nina Rahkolan ja Ivan Puopolon henkilöllisyyksiä.

MTV Uutisten mukaan (siirryt toiseen palveluun) ainakin yksi julkisuuden henkilö on tehnyt huijaussivustosta rikosilmoituksen poliisille.

Lisäksi kyseeseen voi tulla laajamittainen tekijänoikeudenloukkaus. Uutissivustojen ulkoasua kopioidessaan huijaussivustot rikkovat tekijänoikeuksia ainakin käyttäessään medioiden omistamia valokuvia.

Yle aikoo tehdä huijauksista poliisille tutkintapyynnön.

Nopein tapa päästä tekijänoikeuksia loukkaavasta sivustosta eroon on kuitenkin vaatia ylläpitäjää ajamaan sivu alas. Uutismedioiden puolesta asiaa hoitaa niiden tekijän Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, eli TTVK.

Ongelma paisuu, sanoo TTVK:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkala.

– Ilmiö on yleistynyt tänä keväänä. Tällä viikolla pyyntöjä tuli lakimiehellemme ainakin kaksi.

Aina huijaussivuston poistaminen ei onnistu. Sivuston ylläpitäjät sijaitsevat usein EU:n ulkopuolella, eivätkä välttämättä vastaa alasottopyyntöön. Tyypillisesti ylläpitäjä ei ole edes asianmukaisesti ilmoittanut yhteystietojaan.

– Palveluntarjoajalla on sähkökauppadirektiivin perusteella velvollisuus poistaa tai estää pääsy laittomaan aineistoon, ja ilmoittaa yhteystietonsa. Näitä velvoitteita laiminlyödään. Se on yleisesti tiedossa oleva ongelma, mutta kukaan ei puutu asiaan, sanoo Pihkala.

Lue myös:

Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta – "Se, mikä kuulostaa liian hyvältä..."