Lastensa elämästä pois suljetut isät ja äidit tapaavat toisiaan ryhmissä: "Kukaan ei ole enää sama kuin silloin, kun sai olla lapsen kanssa"

Kun lapsen suhdetta toiseen vanhempaan vaikeutetaan tahallisesti, sitä kutsutaan vieraannuttamiseksi. Suhde voi jopa katketa.

vertaistuki
aikuinen ja lapsi piirtämässä
Vertaistukitapaamisissa jaetaan konkreettisia ohjeita, miten kussakin tilanteessa tulee toimia. AOP

KotkaKun äiti tai isä tulee ensimmäistä kertaa vieraannuttamista koskevaan vertaistukitapaamiseen Kotkan pääkirjastoon, hän on lähes poikkeuksetta keskellä pahoin kriisiytynyttä huoltajuustaistelua. Hän on ehkä yrittänyt jo pitkään saada tilanteeseen apua viranomaisilta, mutta tilanne on jatkunut ennallaan.

Harvinaista ei ole sekään, että äiti tai isä kertoo tapaamiseen saapuessaan olevansa valmis luopumaan lapsestaan.

– Voi olla, ettei vanhempi ole nähnyt lastaan kuukausiin tai jopa vuosiin. Henkinen hyvinvointi on niin heikko, ettei hän jaksa enää jatkaa taistelua, kuvailee Juha Kauppila, Isät lasten asialla -yhdistyksen Kotkan paikallisosaston yhteyshenkilö.

Kotkassa vertaistukitapaamisia järjestetään kerran kuussa. Kahden tunnin aikana vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan neuvoja erilaisiin tilanteisiin.

Kaikki eivät uskalla tai halua tulla ryhmätapaamisiin. Heitä autetaan puhelimitse tai kahdenkeskisillä tapaamisilla.

Tarinaa ei aina tarvitse aloittaa alusta

Moni lapsestaan vieraannutettu vanhempi kärsii vakavasta stressiperäisestä häiriöstä. Sen oireita ovat muun muassa masennus ja itsetuhoisuus.

– Stressin ja paineen näkee. Kukaan niistä ihmisistä ei enää ole samanlainen henkilö kuin silloin, kun sai olla lasten kanssa. Seuraukset ovat nähtävissä esimerkiksi työpoissaoloissa. Se menee todella syvälle, kuvailee Mika Vehmas Isät lasten asialla -yhdistyksen Kotkan paikallisosastosta.

Tapaamisissa käy miesten lisäksi myös naisia. He kokevat miesten tavoin, että heidät on tahallisesti etäännytetty tai ainakin yritetty etäännyttää lapsensa elämästä. Monella vertaistukeen hakeutuvalla vanhemmalla suhde lapseen on katkennut kokonaan. Pitkät oikeusprosessit ovat myös yleisiä.

Yle kertoi aiemmin Eeron perheen tarinan. Eero kertoo, että vieraannuttaminen on ollut hänen elämässään läsnä jo kymmenisen vuotta.

Mika Vehmas ja Juha Kauppila pitävät vertaistuen merkitystä vieraannuttamisen kokeneille erittäin tärkeänä. Suurinta antia tapaamisissa on keskustelu sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät mistä puhutaan. Silloin kaikkea ei aina tarvitse aloittaa alusta.

Mika Vehmas ja Juha Kauppila
MIka Vehmas (vas.) ja Juha Kauppila neuvovat vieraannuttamisen kohteiksi joutuneita pysymään rauhallisena ja hakemaan apua heti. Pyry Sarkiola / Yle

Paineen alla voi tehdä tyhmyyksiä

Vuosia kestäneiden huoltoriitojen vuoksi monella vanhemmalla on kokemustietoa siitä, miten asiat etenevät ja millaisia virheitä tulee matkan varrella välttää.

– Vieraannutettu vanhempi on kovan paineen alla ja saattaa tehdä tyhmiä asioita. Uskon, että näiden tapaamisten ansiosta riidatkin ovat ratkaistavissa paremmin, sanoo Mika Vehmas.

Juha Kauppila kertoo, että riskinä on esimerkiksi lähteä mukaan toisen vanhemman harjoittamaan huoltokiusaamiseen.

– Huoltokiusaamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lapselle ei ole laitettu juhlavaatteita mukaan toisen vanhemman luo pyynnöstä huolimatta.

Vehmas toteaa, että tapaamisissa on myös tärkeää yrittää mennä eteenpäin ajatustasolla. Tästä esimerkkinä on keskustelujen pohjalta koottavat kannanotot viranomaisille.

– On asioita, joissa koemme, että meitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai että asian voisi hoitaa toisin. Välitämme tätä tietoa esimerkiksi lastensuojelun henkilöstölle, sanoo Mika Vehmas.

Isät lasten asialla -yhdistys tekee vaikuttamistyötä vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen ympärillä. Yhdistys on esimerkiksi antanut lausuntoja joulukuussa voimaan tulevaan uudistettuun lakiin lapsen huollosta ja tapaamisista.

Yhdistyksen ajamista muutoksista esimerkiksi lapsen vuoroasuminen kirjattiin lakiin.

Suhde lapseen voi rakentua uudelleen

Vieraannuttamista esiintyy arviolta joka kymmenennessä (siirryt toiseen palveluun) eroprosessissa ja noin neljäsosassa oikeuteen päätyneistä huoltoriidoista. Määrät ovat arvioita, sillä vieraannuttamista ei tilastoida.

Isät lasten asialla -yhdistyksen Kotkan paikallisosasto on järjestänyt vieraannuttamista kokeneille vanhemmille vertaistukitapaamisia jo neljän vuoden ajan. Yhdistys järjestää samankaltaisia vertaistapaamisia myös Helsingissä, Oulussa ja Porvoossa. Tampereella toimintaa herätellään paraikaa henkiin ja Kajaanissa tapaamisia järjestetään tarvittaessa kahden kesken.

Tarinoilla ei aina ole onnellista loppua, mutta niitäkin on Kotkan ryhmässä nähty vuosien aikana. Kauppilan mieleen juolahtaa nopeasti yksi isä, joka oli luopunut toiveistaan olla enää koskaan lastensa elämässä.

– Hänen kanssaan vielä kerran juteltiin asiasta ja hän jaksoi vielä kerran yrittää. Siitä se muutos lähti. Nykyisin tämä isä tapaa onnellisena lapsiaan.

Vinkiksi kaikille vieraannuttamista kohdanneille vanhemmille miehet kehottavat hakeutumaan vertaistuen piiriin mahdollisimman aikaisin. Asioista voi ottaa selvää jo ennen eroa.

– Mitä aikaisemmin asioihin puututaan, sen helpommin ne on ratkaistavissa, muistuttaa Mika Vehmas.

Kauppilan konkreettinen neuvo on pysyä aina rauhallisena.

– Pysy rauhallisena, älä tyrmää asioita suoraan vaan pyydä aikaa miettiä. Esimerkiksi lastenvalvojan luota voi pyytää laaditun paperin mukaansa ja tutustua siihen rauhassa kotona.

Yhdistys myös ylläpitää valtakunnallista vertaistukipuhelinta numerossa 045 644 2846. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat. Puhelinpalvelua tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.