Vapaaehtoistyöstä on tullut osa kaupunkien toimintaa – "Sen huomaa, miten tärkeää musiikki on ihmisille, jotka eivät enää ole tässä maailmassa"

Kaupunkien oma aktiivisuus muuttaa järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyöntekijöitä Kontulan palvelukeskuksessa.
Vapaaehtoiset laulavat Kontulan palvelukeskuksen asukkaille. Ronnie Holmberg / Yle

Kontulan palvelukeskuksen sisäpihalle kannetaan lisää valkoisia puisia tuoleja. Tutut sävelmät houkuttelevat paikalle hiljaista väkeä. Muistisairaus on saattanut viedä puheen, mutta musiikki palauttaa äänen.

Kirsti Laakso on työskennellyt vapaaehtoisena kahden vuoden ajan. Laakso johtaa kuoroa tiistaisin ja on mukana tuomassa musiikkia palvelutalon arkeen ja juhlaan.

– Tämä antaa todella paljon. Kun liikumme osastoilla, huomaan, miten tärkeää musiikki on ihmisille, jotka eivät enää ole tässä maailmassa. Kun lauletaan tuttuja lauluja, asukkaat alkavat laulaa mukana. Se sykähdyttää mieltä, Laakso kuvailee.

Laakso on yksi yli sadasta Kontulan palvelukeskuksen vapaaehtoisesta työntekijästä. Helsingin kaupunki on palkannut heidän ohjaajakseen vapaaehtoiskoordinaattorin. Kaupungin tasolla vapaaehtoistoimintaa suunnittelevat erityisasiantuntijat. Heidän lisäkseen Helsingissä on 50 – 100 kaupungin työntekijää, jotka osana omaa työtään ohjaavat vapaaehtoisia.

– Helsingin kaupungilla on osallisuusmalli, ja siihen vapaaehtoistoiminta sopii äärettömän hyvin, kertoo kehittämisasiantuntija Meeri Kuikka.

Vapaaehtoiset työskentelevät vanhusten, lasten ja nuorten parissa, mutta myös kulttuurin, luonnon ja eläinten. Roihuvuoren vanhustenkeskuksen kesälampaat hoidetaan henkilökunnan ja vapaaehtoisten voimin. Kontulassa vanhuksia tervehtii musiikkihetken aikana paikalle tuotu koira. Vanhuksen hyräily katkeaa hymyyn, kun käsi sipaisee koiran päätä.

Vapaaehtoistyöntekijöitä Kirsti Laakso Kontulan palvelukeskuksessa.
Kirsti Laakso johtaa kuoroa ja säestää musiikkihetkiä. Vapaaehtoistoiminta antaa hänelle paljon.Ronnie Holmberg / Yle

Vapaaehtoisia etsitään puskaradioista ja omaisista

Vantaalla vapaaehtoisia on haettu kevään aikana sosiaalisen median kautta. Kaupungin palvelutalojen vapaaehtoiskoordinaattori Heli Rahomäki julkaisi Vantaan Puskaradiossa viestin, joka poiki nopeasti useita vastauksia. Kuvassa vanhus pitää vapaaehtoista kädestä.

– Yhteydenottoja tuli tosi paljon. Nyt ohjaamme henkilöitä heidän asuinpaikkojansa lähellä oleviin palvelutaloihin, Rahomäki kertoo.

Vantaan vapaaehtoistoiminnan verkostossa on tällä hetkellä 30 kaupungin työntekijää, mutta verkosto ei tavoita vielä kaikkia. Toiminta on laajentunut nopeasti, eikä tarkkaa tietoa kokonaiskuvasta ole. Oman työnsä ohessa vapaaehtoisia ohjaavat kymmenet työntekijät. Kaupunki aikoo tehdä toimialoilleen kesän jälkeen aiheesta kyselyn.

Eniten vapaaehtoisia on vanhusten parissa. Myös liikunta, maahanmuuttajatyö sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta kiinnostavat. Vapaaehtoiset saavat koulutuksen ja heidät vakuutetaan. Sopimuksella varmistetaan, että pelisäännöt ovat selkeät.

– Siinä käydään läpi, mikä kuuluu vapaaehtoiselle ja mikä ei. Vapaaehtoiset ovat hoitotyön tukena, he eivät tee hoitotyötä, Rahomäki muistuttaa.

Myös Helsingin kaupungilta painotetaan, etteivät vapaaehtoiset korvaa työntekijöitä.

– Palkattu henkilökunta tekee oikeasti ne ammattilaisten työt. Vapaaehtoistoiminta on jotain lisää siihen, sanoo kehittämisasiantuntija Meeri Kuikka.

Vapaaehtoistyöntekijöitä Kontulan palvelukeskuksessa.
Vapaaehtoisten järjestämät musiikkihetket ovat tärkeitä palvelutalon asukkaille.Ronnie Holmberg / Yle

Kuntien ja järjestöjen kumppanuus on muutoksessa

Vapaaehtoistoiminta on perinteisesti ollut järjestöjen ja yhdistysten toimintaa. Järjestökentällä kaupunkien aktiivisuus nähdään hyvänä. Samalla kuitenkin toivotaan, että yhteistyö jatkuu.

Kansalaisareenan toiminnanjohtajan Leo Straniuksen mukaan tiiviin yhteistyön malli on tervetullut.

– Että autetaan ja tuetaan nimenomaan järjestöjä löytämään vapaaehtoisia, ja haetaan niitä vapaaehtoisia - ei ainoastaan tuottamaan kunnan palveluja, vaan järjestöjen kautta hyvinvointia ja autonomisuutta, sanoo Stranius.

Kansalaisareena oli neljä vuotta sitten tekemässä kyselyä kuntien ja kolmannen sektorin välisestä kumppanuudesta. Tuolloin kunnat arvioivat, että järjestöjen saamat tuet eivät olleet kasvussa. Reilu viidennes kyselyyn osallistuneista kunnista arvioi, että järjestöavustukset ovat jopa vähenemässä. Aiheesta ei ole toteutettu seurantakyselyä.

Straniuksen mukaan järjestötukea on kuntien tiukan taloudellisen tilanteen takia leikattu monin paikoin. Vaikka taloudellinen tuki on tärkeää, voidaan yhteistyötä toteuttaa myös muilla tavoin.

– Kunnat voivat tarjota järjestöille paljon muutakin, kuten tiloja. Näen, että se on jopa lisääntynyt, Stranius sanoo.

Lue myös:

Vapaaehtoiset tuovat sairaalan arkeen iloa, toivoa ja tukea

Kuolevien henkiseen tukemiseen koulutetaan lisää vapaaehtoisia: "Julkisen puolen hartiat eivät enää riitä"