Työttömyysetuuden porrastuksesta nopea korjausliike vihattuun aktiivimalliin? Rahaa ensin enemmän, lopussa vähemmän – Työtön: "Tosi epäreilua. Ei ole oma syy, jos ei saa töitä"

Uuteen malliin pitäisi saada päivärahan porrastuksen lisäksi henkilökohtaiset työllisyyspalvelut ja sen tulisi palkita työtöntä aktiivisuudesta.

työttömyysturvan aktiivimalli
mielenosoitus 2. 2. Helsingin Senaatintori
Työttömät ovat kokeneet aktiivimallin epäoikeudenmukaiseksi, ja protestoineet sen kumoamiseksi. Helmikuussa osoitettiin mieltä Senaatintorilla Helsingissä.Kimmo Hiltunen / Yle

“Puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty"

”Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta”.

Hallitusohjelman kirjaus (siirryt toiseen palveluun) ei ollut todellakaan sitä, mitä työttömät odottivat. Kiistelty työttömien aktiivimalli puretaan vasta sitten, kun uusi korvaava malli on löytynyt.

Työttömille tämä oli iso pettymys.

– Se on aiheuttanut ihmetystä jäsenistössä. Uudelle hallitukselle pitäisi olla selvä, että tässä ei ole kyse pelkästään työllisyydestä, vaan tämä on myös sosiaalinen kysymys. Ihmiset kokevat aktiivimallin erittäin epäoikeudenmukaiseksi, työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.

Hallituksessa istuvat sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto lupasivat vaalikampanjoissaan kumota epäreiluksi koetun aktiivimallin. Vasemmistoliitolla purkaminen oli vielä kynnyskysymys hallitukseen osallistumiselle.

Helsinkiläinen Jaana Saikkonen odottaa lupausten pikaista täyttämistä muiden työttömien mukana. 56-vuotias Saikkonen joutui työttömäksi kolmisen vuotta sitten. Hän on tehnyt sihteerin ja asiakaspalvelutöitä, mutta nyt näistä ammattilaisista on ylitarjontaa eikä uutta työtä ole löytynyt.

Jaana Saikkonen / Helsingin työttömien yhdistys / palkkatuella palkattu / 08.06.2019
Lähes 150 työhakemuksen nainen, Jaana Saikkonen odottaa, että aktiivimalli kumotaan heti vuoden vaihteessa, jos ei jo aiemminkin.Jouni immonen / Yle

Omasta aktiivisuudesta se ei ainakaan ole kiinni. Saikkonen kertoo lähettäneensä vapaisiin työpaikkoihin 147 hakemusta ja päässeensä kaksi kertaa haastatteluun. Keväällä hän sai palkkatuetun paikan Helsingin Työkanavasta.

– Se oli ehdottomasti enemmän kuin lottovoitto. Se lisäsi minun itsetuntoa ja ihmisarvoa. Tuntui siltä, että minä en ole enää ongelmajätettä. Minusta on vielä johonkin, Saikkonen kuvailee.

Koko Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelma nojaa suurelta osin työllisyyden paranemiseen. Rinteen hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin ja 60 000 uutta työllistä tällä vaalikaudella.

Pääministeri Rinne antoi työmarkkinajärjestöille ja virkamiehille tehtäväksi (siirryt toiseen palveluun) etsiä keinoja työllisyyden nostamiseksi ja 30 000 työllisen luomiseksi.

Rinne odottaa ensimmäisiä ehdotuksia kolmikannasta jo syyskuun budjettiriiheen. Asialistalla on myös aktiivimallin kohtalo ja purkamisen aikataulu.

Mallin kumoaminen ilman työttömiä koskevia velvoitteita on tuskin realismia, mutta millainen järjestelmä tulisi tilalle?

Alkuun rahaa enemmän, lopussa vähemmän

Moni Ylen haastattelema työmarkkinajärjestön edustaja nostaa ykkösvaihtoehdoksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamisen työttömyyden keston mukaan.

Työnantajajärjestö EK ehdottaa, että päiväraha voisi olla työttömyyden alussa nykyistä korkeampi.

– Työttömyyden jatkuessa päivärahaa leikattaisiin ensin kolmen kuukauden kohdalla 10 prosentilla, sitten kuuden kuukauden kohdalla toisella 10 prosentilla, johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kertoo.

Vesa Rantahalvari / Ek / eläkeasiantuntija / Helsinki 07.06.2019
EK:n Vesa Rantahalvari kiittelee hallituksen aikeita kasvattaa palkkatuen käyttöä nimenomaan yksityisellä sektorilla, koska siellä sillä on vaikutusta työllisyyteen.Jouni Immonen / Yle

Rantahalvari perustelee porrastuksen olevan huomattavasti nykyistä aktiivimallia selkeämpi, ymmärrettävämpi ja yhdenmukaisempi.

Hänen mukaansa porrastus olisi toimiva tapa edistää työllisyyttä, koska se lyhentää työttömyysjaksoja. Tutkimusten mukaan uuden työpaikan löytäminen käy sitä vaikeammaksi, mitä pidemmäksi ihmisen työttömyysaika venyy.

Myös Kuntatyönantajat kannattaa työttömyysetuuden porrastamista. Palkasaajapuolelta STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on puhunut samantyyppisestä työttömyysturvamallista.

Suurin työntekijäjärjestö SAK ei innostu etuuden leikkaamisesta työttömyyden pituuden mukaan. Työ- ja turva-osaston johtaja Saana Siekkinen muistuttaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennettiin juuri edellisellä hallituskaudella.

– Meidän työttömien jäsenten keskimääräinen ansioturva on 1 200 euron tienoilla kuukaudessa eli se on kovin matala jo ennestään, hän perustelee.

Tästä huolimatta SAK:n kantaa voi kuvailla sanoilla “varovainen ehkä”. Yksityiskohdat tietysti ratkaisevat.

– Jos olisi mahdollisuus tehdä sellainen porrastus, että laitettaisiin kovasti uutta rahaa peliin ja alkuun nostettaisiin työttömyysturvan tasoa, kyllä me varmasti sellaisesta voisimme keskustella, Siekkinen sanoo.

Korkeakoulutettuja edustavan Akavan johto ei tyrmää ajatusta työttömyysturvan porrastuksesta. Puheenjohtaja Sture Fjäder asettelee sanojaan varovaisesti, koska Akavan hallitus kokoontuu maanantaina pohtimaan vaihtoehtoa aktiivimallille ja muita työllisyystoimia.

– Siellä on monta eri mallia, joita voidaan käyttää. Kyllä meidän tämäkin pitää uskaltaa katsoa, jos turvaa on uudistettava, Fjäder sanoo.

Saana Siekkinen / SAK / työelämäasioiden johtaja / Hakaniemi 07.06.2019
SAK:n Saana Siekkinen uskoo, että kuntien ja TE-toimistojen resurssien yhdistäminen parantaisi oikeasti työttömien palveluja nykyisestäJouni Immonen / Yle

Työttömien edustajakaan ei kavahda ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista jossain kohtaa työttömyyttä, kunhan etuuden kokonaistaso pysyy nykyisellään. Työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ei koskisi, koska niiden taso ei riitä tällä hetkelläkään elämiseen.

Työttömän mielestä päivärahan leikkaaminen työttömyyden keston mukaan ei ole hyvä idea.

– Sehän on tosi epäreilua. Eihän se ole sen työttömän oma syy, jos hän ei saa töitä. Koen sen epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana, Jaana Saikkonen toteaa.

Ehdotus ei ole uusi, vaan uudelleen lämmitetty.

Kyseessä on paljon julkisuudessa puhuttu Tanskan malli. Etuuden porrastus oli esillä jo edellisen kerran, kun kolmikantainen työryhmä pohti työttömyysturvan uudistamista ja työllisyyden nostamista.

Tuolloin työnantaja- ja työntekijäjärjestöt eivät löytäneet toimista yksimielisyyttä, joten Juha Sipilän (kesk.) hallitus kehitti aktiivimallin.

Työtön palkittava aktiivisuudesta

Työttömyysturvan ehtoja ja työttömien valvontaa kiristettiin viime vaalikaudella eri tavoin.

Useiden selvitysten mukaan aktiivimalli onkin toiminut lähinnä työttömyyspäivärahan leikkurina, kun tarvittavia työllisyyspalveluja ei ole ollut tarjolla. Jopa TE-toimistojen työntekijöiden mielestä malli ei edistä ihmisten työllistymistä.

Leikkurin lisäksi työttömiä on raivostuttanut aktiivisuuden ehtojen vähäisyys. Ehdot täyttäviä toimia laajennettiin keväällä.

Jaana Saikkonen kertoo, että hän on onnistunut saamaan aina viime hetkellä vähän keikkatöitä, eikä ole toistaiseksi joutunut etuuden leikkauksen kohteeksi.

– Koko ajan on kuitenkin mukana pelko, että jos et täytä ehtoja, menetät rahaa. Se summa on työttömälle todella suuri, Saikkonen huomauttaa.

Akavan Sture Fjäderin mukaan ajattelu pitäisi kääntää nyt kokonaan toisinpäin: Työtöntä pitäisi palkita uudessa mallissa aktiivisuudesta.

Tiukka porrastus voi toimia aktiivimallin tavoin vain etuuden leikkurina, jos siihen ei yhdistetä muita elementtejä.

Fjäderin mielestä aktiivimallin suurin ongelma on ollut se, ettei se palkitse millään tavalla työnhausta. Voit laittaa Saikkosen tavoin kymmeniä työpaikkahakemuksia ja käydä haastatteluissa, mutta silti sinulta leikataan päivärahaa, jos sinua ei palkata.

– Uudessa mallissa pitää saada henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan sisään omaehtoinen työnhaku. Tuki olisi korkeampi, kun olet todistetusti aktiivinen, ja jos et tee välillä mitään, matalampi, Fjäder ehdottaa.

 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder
Akavan Sture Fjäder toivoo, että uudessa mallissa työttömiä palkittaisiin aktiivisuudesta. Fjäder tapasi hallitusneuvottelijoita Säätytalolla toukokuussa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Saikkonen toivoo, että aktiivimallin korvaava järjestelmä olisi sellainen, ettei siinä syyllistettäisi työttömiä ja pidettäisi heitä kaikkia laiskoina.

– Kun me oikeasti etsitään töitä ja tehdään paljon sen eteen, että työllistyttäisiin, Saikkonen sanoo.

Hän kertoo opiskelleensa oma-aloitteisesti kieliä ja päivittäneensä tietotekniikkataitojaan työttömyyden aikana työttömien yhdistyksen kursseilla.

Etsinnässä nopeita keinoja, kokonaisuudistus vie aikaa

Hallitusohjelmassa on listattu työllisyyteen vaikuttavia uudistuksia, kuten perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistus sekä työttömyysturvan ja työttömien palveluiden kokonaisuudistus.

Suuret uudistukset vievät vuosia, joten ensimmäisessä aallossa on haussa nopeita keinoja, joilla korjaillaan monimutkaista työttömyysturvaa ja vaikutetaan myönteisesti työllisyyteen.

SAK:n Saana Siekkinen nostaa esiin sovitellun päivärahan, jonka muuttaminen voisi parantaa työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytaikaista työtä.

Yksi keino voisi olla työttömyysturvan suojaosan nostaminen eli sen summan, jonka työtön saa ansaita ilman, että tämä alentaa työttömyyspäivärahaa. Vuodesta 2014 lähtien suojaosa on ollut 300 euroa kuukaudessa.

Jukka Haapakoski / Työttömien toiminnanjohtaja / Pasila 07.06.2019
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo, että hallitusohjelman kirjaus aktiivimallista on aiheuttanut ihmetystä jäsenistössä.Jouni Immonen / Yle

SAK myös lieventäisi työttömien karensseja eli työttömyysetuuden menettämistä määräajaksi. Alkuun rikkeestä rangaistaisiin varoituksella tai päivän karenssilla. Siekkinen puhuu Akavan Fjäderin tavoin asennemuutoksesta: Työttömiin luotettaisiin työntekoon kannustavalla tavalla.

– Se, että ei tarvitsisi pelätä, että menettää toimeentulonsa kahdeksi kuukaudeksi, voisi kannustaa ihmisiä rohkeammin erilaisiin ratkaisuihin, Siekkinen sanoo.

EK:n Vesa Rantahalvari luettelee muita työttömyysturvan muutoksia (siirryt toiseen palveluun), joilla työllisyys kasvaisi kohtuullisen nopeasti: Eläkeputken lyhentäminen eli iäkkäiden työttömien lisäpäivien ikärajan nosto, työttömyysturvan omavastuuajan palauttaminen takaisin seitsemään päivään ja työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen.

– Kyllä keinoja on olemassa, kunhan niitä uskalletaan käyttää, Rantahalvari painottaa.

Palkkatuen lisäys hyvä asia, mutta paljon enemmän tarvittaisiin

Hallitusohjelmassa on varattu työllisyyspalveluihin uutta rahaa 35 miljoonaa euroa.

Eniten varoja satsataan palkkatukeen, 18 miljoonaa euroa, TE-toimistojen resursseja kasvatetaan yhdeksällä miljoonalla eurolla ja työllisyyshankkeiden kehittämiseen laitetaan kahdeksan miljoonaa euroa.

Aika pieni summa, jos ajatellaan tavoiteltujen työpaikkojen määrää. Haastatellut asiantuntijat toteavat diplomaattisesti, että summa voisi olla suurempikin, mutta tämä on oikein hyvä alku.

Ralf Sund
Ralf Sundin mukaan Suomen pitäisi nelinkertaistaa palkkatukirahat, jos oikeasti tavoitellaan Ruotsin työllisyystasoa.Jaani Lampinen / Yle

STTK:n kesäkuussa eläköinyt pääekonomisti Ralf Sund on suorasanaisempi.

– Eihän se riitä mihinkään. On todella vaatimatonta panostusta, ei tällä tehdä lähellekään 30 000 työpaikkaa. Toki näissä asioissa tulee budjetti vastaan, hän toteaa.

Sund kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa panostetaan palkkatukeen runsain mitoin Suomea enemmän. Suomessa palkkatukea saa noin 25 000 työtöntä vuodessa, Ruotsissa taas noin 200 000 työtöntä. Ruotsin työmarkkinat on kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

– Kun puhutaan, että halutaan työllisyysaste pohjoismaiselle tasolle, pitäisi käyttää myös niitä heidän toimiaan. Suomen palkkatukirahat pitäisi siis nelinkertaistaa, mutta tämä on nyt näitä "älä unta näe" -juttuja, Sund naurahtaa.

EK:n Vesa Rantahalvari sanoo, että hallitus on oikeilla jäljillä, kun se pyrkii kasvattamaan palkkatuen käyttöä nimenomaan yksityisellä sektorilla.

– Se edistää ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen lisäys kunnille ja kolmannelle sektorille on ongelmallista, koska tutkimusten mukaan sillä ei ole myönteistä vaikutusta työllistymiseen tukijakson jälkeen, Rantahalvari huomauttaa.

– Pelkällä palkkatuen lisäämisellä työttömyyttä ei tietysti ratkaista, hän toteaa.

Vesa Rantahalvari / Ek / eläkeasiantuntija / Helsinki 07.06.2019
EK:n Vesa Rantahalvarin mielestä työttömyysturvasta löytyy kohtia, joita muuttamalla saataisiin kohtuullisen nopeastikin kasvatettua työllisyyttä. Niitä pitää vain uskaltaa käyttää, hän toteaa.Jouni Immonen / Yle

Tasapaino velvoitteiden ja palveluiden välille

Työnantajakeskusjärjestöt ja työttömien järjestö korostavat, että työttömät tarvitsevat nykyistä enemmän henkilökohtaista palvelua TE-toimistoissa ja kunnollisen oman työllistymissuunnitelman hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

Akava ehdottaa lisäksi työttömille myös ulkopuolisten rekrytointipalveluiden ostamista esimerkiksi palvelusetelillä.

– Korkeakoulutettujen työpaikat eivät ole työkkärissä, ne täytetään ilman, että ne ovat julki missään. Yritykset käyttävät näitä samoja rekrytointiyhtiöitä, Akavan Sture Fjäder sanoo.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus kuntien mukaan ottamisesta työvoimapalveluihin nykyistä vahvemmin. Edellinen hallitus teki jo alueellisia työllisyyskokeiluja, ja Saana Siekkisen mielestä tähän suuntaan pitäisi mennä nytkin.

– Pirkanmaan työllisyyskokeilussa oli hyviä kokemuksia omavalmentajasta, jonka kanssa työtön kävi läpi työllistymissuunnitelmaa ja sai häneltä tukea. Uskon, että jos kuntien ja TE-toimistojen resursseja laitetaan yhteen, palveluja on oikeasti mahdollista parantaa, Siekkinen sanoo.

Myös Fjäderin mukaan nyt pitäisi kokeilla rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja, ja ottaa käyttöön ne keinot, jotka toimivat.

Saana Siekkinen / SAK / työelämäasioiden johtaja / Hakaniemi 0706.2019
SAK:n Saana Siekkinen sanoo, että uuden työttömyysturvamallin yksityiskohdat ratkaisevat, porrastuksestakin voidaan aina keskustella.Jouni Immonen / Yle

Milloin aktiivimalli puretaan?

Korvaavaan malliin pitäisi siis saada etuuden tason porrastus työttömyyden keston mukaan ja palkita työtön omasta aktiivisuudesta. Tähän yhdistettäisiin kattavat henkilökohtaiset työllisyyspalvelut. Ei kuulosta ihan helpolta hommalta.

Onnistuvatko työmarkkinajärjestöt löytämään muutamassa kuukaudessa pikaisesti vaikuttavia työllisyyskeinoja, joilla saataisiin aikaan tuo tavoiteltu 30 000 työpaikkaa?

– Tässä aikataulussa on ehkä mahdoton löytää kovin paljon aivan uusia keinoja. Uskon kuitenkin, että jonkinlainen paketti saadaan aikaan elokuulle, SAK:n Saana Siekkinen sanoo.

Ensiehdotusten jälkeen työmarkkinajärjestöt jatkavat työtään ensi kevääseen. Seuraava kolmikannan välietappi tulee olemaan hallituksen kehysriihi keväällä 2020, johon järjestöt ehtivät miettiä laajemmin uusia työllisyyskeinoja. Ensi syksyn budjettiriihessä on jälleen työllisyyden välitarkastelu.

Jaana Saikkonen / Helsingin työttömien yhdistys / palkkatuella palkattu / 08.06.2019
Jaana Saikkonen iloitsee palkkatuetusta paikasta Hetyn toimistolla. Usean vuoden työttömyyden jälkeen vuoden sopimus on tuntunut lottovoitolta.Jouni immonen / Yle

Työttömät, erityisesti etuuden leikkauksen kohteeksi joutuneet, odottavat uudelta hallituksesta nyt selkeitä toimia.

Uuden lainsäädännön valmistelussa ja voimaantulossa menee helposti lyhyimmilläänkin puolisen vuotta. Hallitusneuvotteluiden Työmarkkinat-pöytää vetänyt sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on vakuuttanut Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että aktiivimallin velvoitteet ja leikkurit puretaan viimeistään vuoden vaihteessa.

Riittääkö työttömien kärsivällisyys esimerkiksi vuoden päähän, kun aktiivimalli on luvattu kuopata?

– Ei varmaan, se on kyllä pitkä aika. Mahdollisimman pian, vaikka heti jo vuoden vaihteessa, jos ei jo aiemminkin, Jaana Saikkonen painottaa.

Päivitetty 10.6 kello 10.30 Kuntatyönantajien työttömyysturvan porrastusta kannattava kanta.

Lue lisää:

Ministeri Pekonen: Aktiivimalli puretaan niin pian kuin mahdollista

Roikkuvatko huonokuntoiset pidempään töissä, paraneeko kuusikymppisten työllisyys? Päätökset eläkeputken jatkosta venyvät

Lisää yritysmyönteisyyttä ja uusi asiamiehen virka Seinäjoelle – Yle selvitti, mitkä asiat hallitusohjelmassa muuttuivat viime metreillä

Etla: Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatisi rajuja päätöksiä: "Puhutaan kiky kakkosesta"