He matkustavat junalla pohjoisen kautta maailmalle, vaikka se on kallista ja hidasta – saastuttaa huomattavasti vähemmän kuin laivailu, mutta onko siinä järkeä?

Laivaliikenteen päästöt ovat vajaat kolme prosenttia ihmisten kasvihuonekaasupäästöistä. Se on lähellä lentoliikenteen päästöjä.

matkailu
Istvan Rytkönen ja Nea Peltoniemi.
Turusta olisi helppoa hypätä laivaan, mutta István Rytkönen ja Nea Peltoniemi pyrkivät kulkemaan kaikki reissut ulkomaita myöten raiteita pitkin. Paula Collin / Yle

Olet lähdössä Suomesta ulkomaille. Kumman vaihtoehdon sinä valitsisit matkustamiseen: nopeuden ja edullisuuden vai hitauden ja hintavuuden?

Turkulaiset István Rytkönen ja Nea Peltoniemi sekä oululainen Eija Kotkavirta valitsevat matkustusvälineekseen junan, vaikka sillä liikkuminen on usein kalliimpaa, hitaampaa ja vaivalloisempaa, jos verrataan laiva- tai lentomatkustamiseen.

Mutta miksi ihmeessä? Annetaan heidän kertoa.

Onko matkustamisen pakko olla tehokasta?

Ilmasto.

Se on suurin syy siihen, miksi István Rytkönen matkustaa ulkomaille junalla. Hän pyrkii jatkuvasti tarkastelemaan omaa elämäntapaansa ja kehittämään sitä mahdollisimman ilmastoystävälliseksi. Pari vuotta sitten Rytkönen alkoi karsia laivamatkustamista sekä lentämistä, ja hiljalleen mies alkoi matkustaa maailmalle Tukholman kautta junalla.

Rytkönen matkustaa Tukholman kautta Eurooppaan kolmesta kuuteen kertaan vuodessa. Hänen isovanhempansa asuvat Budapestissä ja sen lisäksi reissuja tulee tehtyä myös muualle Eurooppaan.

– Minulla on paljon sukulaisia ympäri Eurooppaa ja koen, että on tärkeää käydä tapaamassa heitä. En ole pitänyt matkustamisesta taukoa tai jäänyt odottelemaan uusia teknologioita, olen pyrkinyt valitsemaan nykymahdollisuuksilla fiksuimman tavan matkustaa.

– En kuitenkaan sano, etten olisi yhden yhtä laivaa ottanut Tallinnaan tai Tukholmaan, hän jatkaa.

Laivojen päästöt / Yle Mediadeski
Matkojen päästöihin on laskettu ainoastaan laiva- ja bussiliikenteen päästöt, sillä junat kulkevat Suomessa ja Ruotsissa uusiutuvalla sähköllä, joka on laskettu päästöttömäksi. Jokaisessa grafiikassa on käytetty samaa laskentatapaa. Turusta Tukholmaan kestää maateitse lähes kaksi vuorokautta.

Matka Suomesta Tukholmaan maateitse junalla ja bussilla edellyttää tällä hetkellä jonkin verran aikaa. Etelä-Suomesta matkaan saa varata useamman vuorokauden.

Suomen puolella täytyy ensin päästä Tornioon Suomen ja Ruotsin rajalle. Sinne menee lähes joka päivä Helsingistä lähtevä Kolarin-yöjuna. Melko lähelle Kemiin pääsee useamminkin.

Matka ei myöskään kokonaan onnistu junalla. Tornio-Haaparanta-kaksoiskaupungista matkaa täytyy jatkaa bussilla noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päähän Pohjois-Ruotsin Luulajaan. Sieltä pääsee suoraan Tukholmaan, tosin matkaan menee suoralla junalla noin neljätoista tuntia.

Rytkönen myöntää, että Turusta ei tavallaan ole mitään järkeä kiertää pohjoisen kautta Ruotsiin.

– Asiaan voi kuitenkin suhtautua niin, että etenkin Suomessa ja Ruotsissa junat ovat tosi hyviä ja nopeita, niin miksi ei uhraisi hieman enemmän aikaa ja rahaa matkustamiseen. Heittäytyy matkan vietäväksi, eikä tee kaikkea niin tehokkaasti ja totutusti, Rytkönen sanoo.

Myös Rytkösen kumppani Nea Peltoniemi inspiroitui vaihtamaan laivamatkustamisen raiteita pitkin kulkemiseen. Kuten Rytkösellä, myös hänellä ekologisuus oli päällimmäinen syy muutokseen.

Peltoniemi ja Rytkönen matkustivat vastikään yhdessä Istvánin sukulaisten luokse Eurooppaan. Matkan he tekivät Haaparannan ja Luulajan kautta.

– Viime vuoden ajan matkat on liikuttu maata pitkin, Peltoniemi sanoo.

Hiilijalanjäljen määrittely on lähes mahdotonta

Laivaliikenteen päästöt ovat vajaat kolme prosenttia ihmisten kasvihuonekaasupäästöistä. Se on yksittäiseksi päästölähteeksi paljon ja lähellä lentoliikenteen päästöjä.

Tässä jutussa päästöt on laskettu VTT:n Lipasto-tietokannan perusteella. Sen mukaan päästöistä neljä viidesosaa on laskettu matkustajille ja loput rahdille. Maaseudun Tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun) teetätti viime vuonna konsulttiyrityksellä laskelmia samoilla lukemilla eri kulkumuotojen päästöistä, ja kävi ilmi, että laivamatka Helsingistä Tukholmaan saastutti enemmän kuin sama matka lentämällä, jos lentokone on suihkukonetta vähäpäästöisempi potkurikone.

Tällä hetkellä matkustajan on mahdotonta vertailla laivojen päästöjä tarkasti. Tilanne on hieman helpottumassa, kun laivayhtiöiden pitää kesäkuun lopusta alkaen kertoa polttoainekulutuksensa Trafille uuden EU-direktiivin takia, ja tiedoista tulee myös julkisia. Kun Yle toukokuussa kysyi polttoainekulutuksia Suomessa liikennöiviltä laivayhtiöiltä, vain yhtä lukuun ottamatta niitä ei kerrottu.

Se, kuinka suuri on yhden matkustajan laivamatkan hiilijalanjälki, on kuitenkin vaikeampi kysymys. Vastaus voi olla se, että laivamatkustaminen on hyvin ekologista, tai sitten se on hyvin epäekologista – riippuen siitä, miten tilastoja tulkitaan.

Laivat nimittäin kuljettavat harvoin pelkästään matkustajia.

Laivojen päästöt / Yle Mediadeski
Jos Oulusta matkustaa junalla Tukholmaan, matkaan saa varata noin 33 tuntia.

Suomesta Tukholmaan tai Tallinnaan kulkevat alukset kuljettavat myös rahtia. Voi siis ajatella, että laivat liikkuisivat ilman matkustajiakin, koska tavaran täytyy kulkea. Matkustajaliikenne on ekologista, koska se on ikään kuin rahdin sivutuote, kuvailee laivayhtiöitä edustavan Suomen Varustamojen johtava asiantuntija Olof Widén.

Toisaalta asian voi nähdä niinkin, että jos matkustajia ei olisi, laivaliikenteessä voitaisiin liikennöidä pelkillä rahtialuksilla, jotka voisivat kuljettaa enemmän rahtia hitaammin eli energiatehokkaammin.

Taloudellisesti matkustajat ovat kuitenkin laivayhtiöille tärkeitä, ja kaikkein tärkeimpiä ovat risteilymatkustajat, jotka eivät välttämättä edes poistu laivasta. Tallinkin omien lukujen (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli puolet sen tuloista tulee ravintoloiden ja myymälöiden tuloista ja noin neljäsosa lipputuloista. Vain noin 13 prosenttia tuloista tulee rahdista. Voi siis ajatella niinkin, että tavaran kuljettaminen on risteilyjen sivutuote.

Eija Kotkavirta
Kun Eija Kotkavirta haluaa maailmalle, hän nousee junaan Oulusta. Seuraava reissukohde on Tanska tai Iso-Britannia.Marko Väänänen / Yle

Viime syksynä eläkkeelle jäänyt Eija Kotkavirta on tiedostanut risteilijöiden epäekologisuuden parikymmentä vuotta.

– Ylipäätään ajatus siitä, että lähdetään huvin vuoksi polttamaan valtavia määriä polttoainetta, mennään uivaan hotelliin, jossa ostellaan, lauletaan ja tanssitaan. Se tuntuu kummalliselta.

Jos laivan päästöt jaetaan matkustajien ja rahdin kesken painon mukaan, matkustajien osuus laivan päästöistä on melko pieni. Jos taas päästöt jaetaan eri käyttötarkoituksiin varatun tilan mukaan, matkustajat saavat harteilleen suuremman osan päästöistä, koska silloin huomioidaan laivojen diskot, ravintolat, hytit ja muut alueet, jotka ovat pois rahtikäytöstä.

Muutaman viime vuoden aikana Kotkavirta on kuitenkin tietoisesti boikotoinut myös muita laivoja. Lentämistä nainen on vältellyt aina, ja autosta hän luopui miehensä kanssa 15 vuotta sitten. Reilaamisen ja sitä kautta junamatkustamisen hän löysi aikuisena.

– Reilaamalla olemme saanet hyvän kokemuksen reissaamisesta pohjoisen kautta Ruotsiin ja sitä kautta eteläisempään Eurooppaan. Koska asumme Oulussa, sitä reittiä aiomme kulkea tänäkin kesänä.

Määränpää ei ole tärkeintä

Pelkät ilmastoasiat eivät ole kolmikon ainoa syy junalla matkustamiseen.

– Siihen liittyy myös romantiikkaa. Matkan taittumisen aistii paremmin, István Rytkönen kertoo.

Miestä kiehtoo junailussa myös hieman yllättävä asia.

– Minua viehättää ajatus ajoittaisesta tylsistymisestä ja itsensä kanssa olemisesta. Se on olennainen osa kokemusta, on jopa meditatiivista.

Rytkönen matkusti aikaisemmin niin kuin moni suomalaisista: hän valitsi tietyn kohteen, matkusti sinne ja takaisin mahdollisimman nopeasti.

– Jos lomalta haluaa elämyksellisyyttä ja laatua, eikä perillä olo ole tärkeintä, niin junamatka voi olla hyvä vaihtoehto.

Samaa mieltä on Eija Kotkavirta, joka kokee junamatkan osana lomaa. Hän pyrkii ajattelemaan, että junailu ei ole vain tapa päästä tiettyyn kohteeseen, vaan se on osa seikkailua ja tapa rentoutua.

– Junassa istuessa irtaantuu arjesta, voi lukea, tehdä sanaristikoita ja pelata Scrabblea. Ja ne maisemat, niitä voi ihailla kahvikupin ääressä. Se on jo sinänsä elämys.

Lisäksi Kotkavirta pitää hyvänä sitä, että junaan pystyy hyppäämään useimmiten suoraan kaupungin keskustasta ja sillä myös pääsee suoraan kaupungin sykkeeseen. Ei tarvitse miettiä siirtymisiä, jonotuksia ja turvatarkastuksia.

Aikaisemmin lentämällä ja laivalla matkustanut Nea Peltoniemi kuvitteli junamatkustamisen olevan epämukavampaa kuin se lopulta oli. Hänen mukaansa pitkiinkin matkustusaikoihin tottuu nopeasti. Peltoniemi ei laske öitä matkustusajaksi, sillä nukkuisi ne joka tapauksessa.

– Junamatkustamisessa tulet pysähtyneeksi eri asemilla ja paikoilla, nähneeksi maailmaa sekä jutellekseesi erilaisten ihmisten kanssa.

Rytkönen ja Peltoniemi kokevat, että myös työmatkat ja töiden teko junassa onnistuu mainiosti. Heidän mukaansa suurimassa osassa junissa on niin hyvät nettiyhteydet, että junissa pystyy työskentelemään.

Turun yliopistossa työskentelevä Peltoniemi on lähdössä syksyllä työmatkalle Barcelonaan, mikä onkin hänen seuraava pitkä matkansa. Junaakin helpompia tapoja matkustamiseen löytyisi, mutta nainen on päättänyt selvittää mahdollisuuksia maata pitkin matkustamiseen.

– Olisihan se paljon mukavampaa esimerkiksi lentää neljässä tunnissa Barcelonaan kuin matkustaa sinne junalla yötä päivää kolme päivää.

Myös Turun yliopistossa työskentelevä István Rytkönen muistuttaa, että esimerkiksi hänen elämäntilanteensa on tällä hetkellä töistä ja opiskeluista huolimatta joustavaa, jolloin niin sanotusti työläämpikin matkustaminen ei ole hänelle ongelma.

– Ymmärrän sen, että monet ihmiset ovat kiireisiä, ja maata pitkin matkustaessa tulee hukkatunteja, kun junaa vaihtaa ja odottaa seuraavaa junayhteyttä. Ei se erityisen mukavaa ole, mutta minulle se on sopinut varsin hyvin. Mutta onhan tämä aika keskiluokkaisten ja onnekkaiden tapa suhtautua matkustamiseen.

"Hirveä säätö"

Junamatkustaminen ei kuitenkaan ole pelkkää romantiikkaa, vilisevien maisemien katselua ja meditatiivista itsensä tutkiskelua.

– Paikoin se on epämukavaa, sitä en kiistä. Pitkä matka saattaa rasittaa, mutta olen kokenut, että perille pääseminen on vielä vähän upeampaa pienen kärsimyksen jälkeen, Rytkönen kertoo.

Peltoniemen mukaan junalla matkustamisesta fyysisesti raskaampaa tekee se, että useista junista ei saa juomakelpoista vettä.

– Toki junasta voi usein ostaa vettä, mutta se on jonkun verran tyyriimpää. Täytyy olla vähän suunnitelmallisempi, kantaa vettä ja tehdä eväitä matkaan.

Laivojen päästöt / Yle Mediadeski
Junamatka Helsingistä pohjoisen kautta Tukholmaan kestää lähes kaksi vuorokautta.

Kolmikko toivoo, että junayhteydet muuttuisivat sujuvammiksi eri puolilla Eurooppaa.

– Ne eivät ole aina yhteisiä, oikeiden yhteyksien löytämisessä on hirveä säätö. Täytyy myös varautua välillä yllätyksiin, mutta ainahan matkustaminen on sellaista, Kotkavirta kertoo.

– Kun joudutaan miettimään ilmastonmuutosta ja raideliikenteen kehittämistä, se pitäisi tehdä mukavammaksi ja houkuttelevammaksi, että ihmiset valitsisivat sen. Jos lähtee lomamatkalle, niin ei halua ajatella vain ekologisuutta vaan myös sitä, että nauttii matkasta, hän jatkaa.

Paljon keskustelua herättänyt Tallinna-tunneli olisi yksi täysin uusi junayhteys Suomesta maailmalle. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen iso hanke on kiinnostanut niin viranomaisia, yrityselämää kuin tavallisia kansalaisiakin.

– Se muuttaisi koko geimin. Silloin junamatkustaminen olisi kaikille validi vaihtoehto, joka ei olisi niin aikaa vievä, Peltoniemi sanoo.

YK patistaa laskemaan laivojen päästöjä

Myös laivamatkustamisesta voisi tulla ekologisempi tapa matkustaa. Laivojen päästöt laskisivat, jos laivat laskisivat nopeuksiaan. Matkustajat tosin tuskin haluavat, että reittimatkojen kesto pitenisi nykyisestään tai että alukseen noustaisiin tai siitä poistuttaisiin yöaikaan.

Kuitenkin laivojen päästöt voivat lähivuosikymmeninä laskea teknisen kehityksen seurauksena. Kehitystyötä uusien polttoaineiden parissa tehdään myös Suomessa, Wärtsilällä.

Jo tällä hetkellä Ruotsista liikennöi biopolttoaineita käyttäviä aluksia, ja Vaasan ja Uumajan välille on rakenteilla alus, joka käyttää osin biokaasua.

Suomen Varustamot ry:n Olof Widén kuitenkin sanoo, että biopolttoaineen saatavuus estää sen kovin laajan hyödyntämisen. Hän uskoo, että paras tapa vähentää laivaliikenteen päästöjä on kehittää kokonaan uusia energiamuotoja, jotka voivat perustua esimerkiksi vedyn tai ammoniakin hyödyntämiseen.

YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö on vasta asettanut tavoitteeksi, että laivaliikenteen päästöt puolittuisivat vuosien 2008 ja 2050 välillä.

Laivamatkustaja voi lievittää huonoa omaatuntoaan sillä, että laivan päästöihin ei juuri vaikuta, seilaako kyydissä yksi matkustaja vai onko laiva täynnä. Jos yksi matkustaja jättää laivakyydin väliin, laivan päästöt eivät pienene. Käytännössä päästöt pienenevät vain, jos laivayhtiöt vähentävät laivavuorojen määrää tai korvaavat kalustoaan vähäpäästöisemmillä laivoilla.

Eija Kotkavirta on sitä mieltä, että ekologiset asiat on pakko ottaa huomioon matkojen suunnittelussa. Ja se on tehtävä nyt, eikä myöhemmin.

– Ei kannata odottaa, että joku muu järjestää ekologisia matkoja ja mahdollisuuksia. Kannattaa ajatella, mitä itse voi tehdä, ilman että syyllistää ketään.

Kukaan ei ole täydellinen

Sekä István Rytkönen, Nea Peltoniemi ja Eija Kotkavirta ovat siirtyneet laivamatkustamisen välttelyyn viime vuosien aikana. Jokainen heistä korostaa ja muistuttaa, että kukaan ei ole täydellinen, mitä ilmastoasioihin tulee.

– En voi sanoa, että olisin malliesimerkki ihmisestä, joka ei kulje ikinä laivalla, Kotkavirta sanoo.

Kotkavirran mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan ole tarpeeksi hyödyntäneet sitä, että Ruotsin ja Venäjän kautta voi mennä Eurooppaan.

Samaa ajattelee Nea Peltoniemi.

– Monet ajattelevat ja itsekin ajattelin, että Suomi on melkein kuin saari, että täältä on aika vaikeaa ja vaivalloista lähteä. Mutta kun ymmärsin, että myös maata pitkin matkustaminen ulkomaille on hyvä vaihtoehto, pystyin vähentämään esimerkiksi laivamatkustamista.

Laivojen päästöt / Yle Mediadeski
Eri reittien hiilidioksidipäästöjä.

Eija Kotkavirta tunnistaa sen, että junalla matkustaminen voi tuntua todella vaivalloiselta, jos on tottunut matkustamaan nopeammalla tavalla. Vaikka laivamatkustamisesta ei olisikaan luopumassa, suosittelee Kotkavirta ainakin kokeilemaan junailemista. Siihen saattaa jopa hurahtaa.

– Moni sanoo, ettei voi nukkua makuuvaunussa, mutta niitä kannattaisi ihan oikeasti testata. Monella voi olla ennakkoluuloja, ettei siitä tulisi mitään.

– Välillä nukun jopa paremmin junassa kuin kotonani, István Rytkönen naurahtaa.

Juttua varten on haastateltu myös Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvonen, VTT:n erikoistutkija Heidi Auvinen, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen sekä VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen. Lisäksi Yle lähetti laivayhtiöille kysymyksiä muun muassa niiden kalustosta.

Voisitko sinä tehdä kesälomareissusi junalla? Keskustelu on auki kello 22.00 saakka.

Juttuun lisätty 17.6.2019 kello 15.45: ensimmäisen grafiikan kuvateksti, jossa kerrotaan, että matkojen päästöihin on laskettu ainoastaan laiva- ja bussiliikenteen päästöt, sillä junat kulkevat Suomessa ja Ruotsissa uusiutuvalla sähköllä, joka on laskettu päästöttömäksi. Jokaisessa grafiikassa on käytetty samaa laskentatapaa.

Lue myös:

Siirtyykö ilmastoahdistus sanoista tekoihin vuonna 2019? Lentäminen saattaa pian olla häpeällistä

Ahdistaako lentäminen? Kokosimme viisi vinkkiä, miten pääset alkuun maata pitkin matkustamisessa