Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Frans Salminen haastaa yliopistomullistuksen ja pyrkii oikikseen ilman matikkaa. Tässä jutussa voit tutkia, mitä yliopistot vaativat uusilta opiskelijoilta, kun todistusvalinta laajenee vuodesta 2020 alkaen.

opiskelupaikan hakeminen
Lukiolainen Frans Salminen
Frans Salmisen urasuunnitelmat muuttuivat ensimmäisenä lukiovuonna. Pitkä matematiikka ja luonnotieteet vaihtuivat reaaliaineisiin.Petra Ristola / Yle

Maskulaisen Frans Salmisen abivuosi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa alkaa ensi syksynä. Abivuoteen ei kuulu matematiikan pänttäämistä, vaikka matematiikkaa painotetaan yliopistojen opiskelijavalinnoissa nykyistä enemmän.

Ensi vuodesta lähtien yli puolet yliopistojen opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Hakukohteesta riippumatta pitkästä matematiikasta saa todistusvalinnassa eniten pisteitä.

Kun Salminen aloitti lukion hän valitsi pitkän matematiikan ja luonnontieteellisiä aineita. Tähtäimessä olivat lääketieteen opinnot.

– Jossakin kohtaa tajusin, että se ei olekaan sitä, mitä haluan tehdä. Oikeustiede tai valtiotiede kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta.

Kyllä matikan painotus ja painoarvo laittaa vähän miettimään.

Frans Salminen

Matematiikka ei Salmisen mukaan ole koskaan ollut hänen ykkösaineensa. Hän järkeili, että voisi käyttää pitkään matematiikkaan kuluvan ajan tehokkaammin.

– Ajattelin myös, että pystyn nauttimaan enemmän koulustakin kun luen muutakin kuin matikkaa.

Kakkosluokalla täyskäännös valinnoissa

Toisen vuoden kurssivalinnat menivätkin uusiksi. Pitkä matematiikka ja luonnontiede vaihtuivat Salmista enemmän kiinnostaviin historiaan, yhteiskuntaoppiin, filosofiaan ja uskontoon. Tavoitteena ovat nyt oikeustieteen opinnot.

– Kyllähän matematiikan kirjoittaminen auttaa, mutta ei se välttämättä ole ihan pakollista. Matematiikan tärkeys riippuu siitä, mihin yliopistoon ja jatkokoulutukseen haluaa tai minne alalle aikoo.

Oikeustieteellisen alan todistusvalinnassa otetaan huomioon äidinkielen lisäksi neljä parhaat pisteet antavaa koetta. Mitään ylioppilastodistuksen ainetta ei painoteta.

– Kyllä matikan painotus ja painoarvo laittaa vähän miettimään, mutta täytyy luottaa omiin taitoihin ja panostaa näihin muihin aineisiin.

Täytyy luottaa omiin taitoihin ja panostaa näihin muihin aineisiin.

Frans Salminen

Salminen laskelmoi, että esimerkiksi uskonnosta, jossa on paljon kursseja, saa hyvät pisteet oikeustieteelliseen.

Uskonnon laudaturista saa 24,5 pisteitä. Pitkän matematiikan laudatur toisi 36,1 pistettä ja lyhyen matematiikan laudaturilla kertyisi 28,3 pistettä.

Salminen luottaa myös siihen, että oikeustieteessä reilusti yli puolet uusista opiskelijoista valitaan pääsykokeella monista muista aloista poiketen.

Viidesosa ylioppilaista ei kirjoita matematiikkaa

Pitkän matematiikan painotusta opiskelijavalintojen uudistamisessa on perusteltu muun muassa sillä, että siinä on paljon kursseja ja ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä on perusteltua palkita. Myös matematiikan osaamisesta on oltu huolissaan.

Ylioppilaista pitkän matematiikan on viime vuosina kirjoittanut reilu kolmannes. Matematiikkaa ei ole kirjoittanut noin viidesosa ylioppilaista.

Matematiikka vuoden 2018 ylioppilaistutkinnoissa.
Suluissa ylioppilaiden määrä. Lähde: YlioppilastutkintolautakuntaJuha Rissanen / Yle

Ylen kyselyyn vastanneet suurimpien lukioiden rehtorit kertovat, että matematiikan opiskelun suosio kasvoi viime lukuvuonna.

Frans Salmista ei voi syyttää laiskuudesta vaikka hän ei aio kirjoittaa matematiikkaa. Hän aikoo ahkeroida ylioppilastutkintoonsa seitsemän arvosanaa.

– Aloitin keväällä ja kirjoitin silloin filosofian. Kesän jälkeen ovat vuorossa yhteiskuntaoppi ja englanti. Sitten vielä abikeväänä uskonto, historia, äidinkieli ja ruotsi.

On ollut paljon vellovaa epävarmuutta ja epätietoisuutta.

Frans Salminen

Salminen arvioi, että koulussa opettajat ja opinto-ohjaajat ovat pyrkineet parhaansa mukaan auttamaan haku-uudistuksen ymmärtämisessä.

– On ollut paljon vellovaa epävarmuutta ja epätietoisuutta. Edes alan ammattilaiset eivät, tiedä mihin tämä oikein on menossa, joten heidän on ollut tosi vaikea neuvoa opiskelijoita ja auttaa polttavissa kysymyksissä.

Lukiolainen Frans Salminen
Frans Salmisen mielestä tuntuu hassulta, että matematiikalla on iso painoarvo kun haetaan lukemaan aineita, joissa matematiikalla ei ole suurta merkitystä.Petra Ristola / Yle

Matematiikan painotus tuli vauhdilla

Yliopistot kertoivat koulutusalakohtaiset todistusvalintakriteerit (siirryt toiseen palveluun)kesäkuussa 2018. Tuolloin lukiolaiset olivat jo uusia opiskelijoita lukuun ottamatta valinneet seuraavan lukuvuoden kurssinsa ja ilmoittaumisaika syksyn ylioppilaskirjoituksiin oli päättynyt.

Keväällä 2018 ja sitä aikaisemmin kirjoittaneille opetusministeriön ajama ja nopeasti toteutettava uudistus tuli täytenä yllätyksenä. Hakijaruuhkan vuoksi opiskelupaikan saaminen kestää keskimäärin 2–3 vuotta, monilla paljon pidempäänkin.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017 valmistuneista ylioppilaista vain 28 prosenttia jatkoi tutkintoon johtavia opintoja samana vuonna.

Ensi vuonnakin yliopistopaikkoja tavoittelee monen ikäisiä hakijoita ja hakujonossa on kymmeniä tuhansia nuoria.

Myös ammattikorkeakouluissa valitaan ensi vuonna yli puolet opiskelijoista todistusten perusteella. Ammattikorkeakoulujen ylioppilastutkintojen pisteytystaulukko (siirryt toiseen palveluun) on valmis, mutta koulutusalakohtaisista kriteereistä päätetään vasta syksyllä.

Näin matematiikka vaikuttaa yliopistojen todistusvalintoihin

Humanististen alojen hakukohteissa matikan arvosanaa ei vaadita. Jos yliopistot painottavat opiskeltavan aineen arvosanaa, voi siitä kertyä lähes yhtä paljon pisteitä kuin pitkästä matikasta. Pitkän matikan osaajilla on kuitenkin mahdollisuus kerätä eniten pisteitä. Kielten opiskelupaikkoihin on kynnysrajoja ja liikunta-alalla todistuvalinnalla pääsee soveltuvuuskokeeseen.
Juha Rissanen / Yle

Humanististen ja muutamien muiden alojen hakukohteissa matematiikan arvosanaa ei vaadita. Jos yliopistot painottavat opiskeltavan aineen arvosanaa, voi siitä kertyä lähes yhtä paljon pisteitä kuin pitkästä matikasta. Pitkän matikan osaajilla on kuitenkin mahdollisuus kerätä pisteitä eniten.

Liikunta-alalla voit päästä todistusvalinnalla soveltuvuuskokeeseen.

Monilla yhteiskunnallisilla aloilla matikka otetaan huomioon yhtenä pisteytettävistä arvosanoista. Jos et ole kirjoittanut matikkaa, et saa siitä pisteitä. Sinut kuitenkin otetaan todistusvalinnassa huomioon. Kasvatusalalla todistusvalinnalla pääsee soveltuvuuskokeisiin. Lisäksi yliopistot ovat määränneet kynnysrajoja arvosanoille.
Juha Rissanen / Yle

Monilla yhteiskunnallisilla aloilla matematiikka otetaan huomioon yhtenä pisteytettävistä arvosanoista. Jos et ole kirjoittanut matikkaa, et saa siitä pisteitä. Sinut otetaan todistusvalinnassa huomioon, mutta pistemääräsi kerryttää yksi aine vähemmän kuin matematiikan kirjoittaneilla.

Kasvatusalalla voit päästä todistusvalinnalla soveltuvuuskokeisiin.

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla saat eniten pisteitä tämän alan arvosanoista, Matikan arvosana ei ole välttämätön. Ilman matikasta kertyviä pisteitä sinun voi kuitenkin olla vaikea saada opiskelupaikkaa todistusvalinnalla. Monilla aloilla painotetaan erikseen luonnontieteellisten aineiden arvosanoja.
Juha Rissanen / Yle

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla suurin osan todistusvalinnan pisteistä tulee tämän alan arvosanoista. Matematiikan arvosanaa ei vaadita, mutta siitä kertyy eniten pisteitä. Jos et ole kirjoittanut matikkaa, pisteitä kerryttäviä aineita on yksi vähemmän kuin matikan kirjoittaneilla. Ilman matematiikan arvosanaa sinun voi olla vaikea saada opiskelupaikkaa.

Osaan koulutuksista et pääse sisään todistuksella ellei matikasta ole arvosanaa. Joissakin hakukohteissa yliopistoilla on kynnysehtoja matikan arvosanalle tai joillekin muille arvosanoille.
Juha Rissanen / Yle

Näille aloille sinua ei voida valita todistusvalinnassa, jos et ole kirjoittanut matematiikkaa. Esimerkiksi kauppatieteissä opiskelupaikan saamiseen voi kuitenkin riittää heikompikin matematiikan arvosana, jos muut arvosanat ovat hyviä.

Joillakin aloilla yliopistot ovat määritelleet matematiikalle alimmat hyväksyttävät arvosanat ja osaan koulutuksista vaaditaan pitkän matematiikan arvosana.

Koko ylioppilastutkinnon pisteyttämisen lisäksi yliopistoihin voi myös päästä yhden tai kahden ylioppilastutkinnon arvosanan perusteella.

Arkkitehtikoulutukseen ja kulttuurialoille ei pääse opiskelemaan pelkällä todistuksella.

Uudistuksen myötä pääsykokeella yliopistoihin valittavien määrä kasvaa vaikka todistuksella sisään pääsevät vievät suurimman osan aloituspaikosta. Kokeissa voi edelleen näyttää osaamistaan, jos todistus ei riitä.

Katso, paljonko saisit pisteitä

Valitse ala ja näet, mistä aineista saat pisteitä. Tiedot ovat peräisin Opetushallituksen Opintopolku-palvelusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.