VTT:n muovitutkija: Shampoopulloillekin panttimaksu – "Pienikin maksu toimisi"

Muovintuotanto kasvaa kiihtyvästi ja sen hillintään tarvitaan kaikki keinot. VTT tutkii miten jätemuovista voidaan tehdä "muutakin kuin kukkaruukkuja".

muovijäte
Muovijätettä odottamassa lajittelua
Keräysmuovin sekalaisuus vaikeuttaa sen hyötykäyttöä. Terhi Varjonen / Yle

Muovin käyttö ja tuotanto ovat kasvaneet mittoihin, jonka hahmottaminen alkaa olla mahdotonta.

VTT:n erikoistutkija Maija Pohjakallio yrittää vääntää rautalangasta.

– Maailmassa on tuotettu vuonna 1950–2015 muovia määrä, jonka massa vastaa 800 000:ta Eiffel-tornia.

Tästä määrästä kolmasosa on edelleen käytössä, mutta yli puolet on luonnossa tai kaatopaikoilla. Vajaa kymmenesosa on poltettu ja kuusi prosenttia kierrätetty.

Professori Ali Harlin ja erikoistutkija Maija Pohjakallio VTT:stä.
Muovipakkausten ympäristövaikutukset voidaan puolittaa kymmenessä vuodessa, sanovat professori Ali Harlin ja erikoistutkija Maija Pohjakallio VTT:stä.Antti Parviala / Yle

VTT:ssä pohditaan monia keinoja hillitsemään muovivuorien kasvua. Tutkijat korostavatkin, että kaikki keinot tarvitaan käyttöön tuotteiden suunnittelusta lähtien.

Muovin käyttöä voidaan vähentää uusiutuvilla materiaaleilla, esimerkiksi puupohjaisilla kuiduilla.

– Muovien ja (sellu)kuitujen yhteiskäyttö on tehokas ratkaisu. Tämä edellyttää uudenlaista tuotteiden suunnittelua, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin.

Harlin puhuu myös kulutustapojen muutoksesta. Esimerkiksi ruuan pakkaamista voisi hänen mielestään vähentää, jos kaupat ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa ja tuore leipä käytetään saman tien.

Täyttä hdpe:tä pantilla

Muovien uusiokäytössä ongelmana on muovilaatujen suuri määrä. Esimerkiksi kotitalouksien muovinkeräys tuottaa raaka-ainetta, jonka käyttömahdollisuudet ovat varsin rajallisia. Jos kierrätysmuovista "halutaan tehdä muutakin kuin kukkaruukkuja", olisi muovilaadut saatava eroteltua nykyistä paremmin.

Kierrätettyjä shampoo pulloja muovirakeina.
Shampoo-pulloista saadaan muovirakeita uusien shampoo-pullojen raaka-aineeksi, kunhan kerätyyn muovijätteeseen ei sotkeudu muita muovilaatuja. Antti Parviala / Yle

Juomapullojen keräysjärjestelmä tuottaa teollisuudelle raaka-ainetta, joka on riittävän korkealaatuista jopa vaativaan elintarvikekäyttöön. Avainasemassa on pullojen panttimaksu, joka kannustaa kuluttajat palauttamaan ja jopa keräämään muovia, joka muuten koettaisiin "roskaksi".

Keräysmuovissa on arvokasta jatkokäytön kannalta, jos kokoon saadaan puhtaasti yhtä muovilaatua. Pohjakallio sanoo ainakin puoliksi leikillään, että sana muovi pitäisi kieltää.

– Emmehän me metallinkierrätyksessäkään sotke kultaa ja alumiinia.

Pieni maksu avaisi materiaallivirran

Pohjakallio uskoo, että yksi keino saada talteen valikoitua muovilaatua, olisi ottaa pakkausten panttimaksu nykyistä laajemmin käyttöön.

– Esimerkiksi ei-vaarallisilla tuotteilla, kuten shampoo- ja muilla kosmetiikkapulloilla voisi olla panttimaksu, Pohjakallio ehdottaa.

Hän arvelee, että pienikin maksu saisi kuluttajat palauttamaan käytetyt muovipullot, jolloin teollisuuteen saataisiin valmiiksi lajiteltuna hdpe-muovia uusiokäyttöön.

– Uudelle materiaalille saataisiin näin markkinat. Pienikin volyymi auttaisi jo moneen.

Palautusjärjestelmä pitäisi kuitenkin rakentaa erikseen. Juomapullojen sekaan shampoopulloja ei haluta.

– Automaatit kyllä osaisivat lukea myös niitä, mutta aika suuri riski olisi, että niistä tulisi epäpuhtauksia raaka-aineeseen, sanoo Suomen palautuspakkaus Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

S-ryhmä laajentaa (siirryt toiseen palveluun) juomapullojen kierrättämistä muuttamalla omat mehupullonsa panttillisiksi kevään ja syksyn kuluessa.

Palautuspullojärjestelmän ansiosta Suomessa kierrätetään 90 prosenttia pantillisista pulloista. Suomi tässä kymmenen vuotta edellä EU:n tavoitetta.

Lue myös:

Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia