Opaalikaivoksesta löydetyt fossiilit ovat sekä dinosauruksia että jalokiviä

Australiasta ei ole aiemmin saatu yhtä varmaa näyttöä dinosaurusten laumaelämästä.

paleontologia
Piirroskuva viiden dinosauruksen laumasta veden ääressä.
Tällaiseksi taitelija on tulkinnut Fostoria dhimbangunmal -saurukset ennen kuin niistä tuli opaalia. James Kuether

Kun jumala oli luonut maailman, hän laskeutui sinne sateenkaarta pitkin, ja hänen jalkapohjansa jättivät maahan hehkuvat jäljet. Niin syntyivät opaalit Australian alkuperäisasukkaiden legendan mukaan.

Australialaisille paleontologeille opaalit ovat osoittautuneet aiemmin tuntemattoman dinosauruslajin kivettyneiksi luiksi. Journal of Vertebrate Paleontology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä esitelty uusi laji on maailman täydellisin opalisoitunut dinosauruksen luurankolöytö.

New South Walesin osavaltiossa elänyt Fosterin perhe etsi 30 vuotta sitten opaaleja Lightning Ridgessa Sheepyardiksi kutsutulla alueella. Etsijät eivät ilahtuneet, kun tuntien uurastus kaivoksen uumenissa tuotti vain "hevosen luita".

Osan luista perhe murskasi siinä toivossa, että sisällä piilisi jalokiviä, mutta talteenkin jäi kaksi matkalaukullista. Lopulta Robert Foster vei ne museoon, jossa ne tunnistettiin dinosauruksen luiksi. Sheepyardiin lähteneet tutkijat löysivät niitä lisää.

Löytöjen täysi merkitys selvisi vasta, kun löytäjäperhe lahjoitti ne Australian opaalikeskukselle ja ne päätyivät New Englandin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkittaviksi. Kerroskuvauksen ansiosta valtaosa luista voitiin tutkia, vaikka ne jätettiin kiven uumeniin.

Luut osoittautuivat neljäksi otukseksi

Sata miljoonaa vuotta sitten eläneelle lajille annettiin nimi Fostoria dhimbangunmal löytäjän ja löytöpaikan mukaan. Alkuosa viittaa Robert Fosteriin ja loppuosa paikallisen yuwaalaraaykielen sanaan, joka on käännös alueen Sheepyard-nimestä.

– Aluksi luulimme, että luurankoja oli yksi, mutta tarkemmin katsottuna lapaluita olikin neljä, kaikki erikokoisista eläimistä, kertoo tutkimusta johtanut paleontologi Phil Bell.

Niinpä tutkijat päättelivät, että Australiasta oli löytynyt ensi kertaa dinosauruslaji, joka eli laumoissa.

Eniten luita, noin 60, on yhdestä aikuisesta dinosauruksesta. Luiden joukossa on osia pääkopasta, raajoista, selästä, hännästä, lantiosta ja kylkiluista. Eläessään otuksen arvioidaan olleen runsaan viiden metrin mittainen.

– Australian muilta opaalikentiltä on löytynyt dinosaurusten jäänteitä, mutta yleensä vain yksittäisiä hampaita ja hyvin harvoin muutamia luita, kertoo Australian opaalikeskuksen paleontologi Jenni Brammall.

Fostorian opalisoituneet varpaan luu ja selkänikama.
Fostorian opalisoituneet varpaan luu ja selkänikama. Robert A. Smith / Australian Opal Centre

Amerikan-sukulaisista tuli ankannokkasauruksia

Fostoria oli kahdella jalalla kulkenut kasvinsyöjä, iguanodontti. Se eli tulvatasangolla, jossa luonto oli kosteaa ja rehevää.

Maapallolla riitti muutenkin lämpöä, sillä yhtä lämmintä ei ole ollut 150 miljoonaan vuoteen. Tutkijoita kiinnostaa, kertovatko luut dinosaurusten sopeutumisesta moiseen kasvihuoneeseen.

Fostoria kuului sukuun, josta kehittyi Pohjois-Amerikan ja Aasian sorsaliskoja, hadrosauruksia. Niiden tarina päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten dinosaurusten joukkotuhossa.

Fostorian lisäksi viime vuosina on löydetty muitakin sorsaliskojen eli ankannokkasaurusten varhaisia sukulaisia.

Hampaiden törrötys paljasti uuden lajin

Nykypaleontologit löytävät uuden dinosauruslajin jostakin päin maailmaa keskimäärin joka viikko. Australiassa Fostoria on kuitenkin kaikkiaankin vasta 25. lajilöytö.

Bell ja hänen työtoverinsa tunnistivat viime vuonna toisen aiemmin tuntemattoman lajin (siirryt toiseen palveluun) Lightning Ridgestä.

Laji oli ensimmäinen, joka on löydetty New South Walesista miltei sataan vuoteen. Talteen saatiin vain leukaluun kappale.

Koiran kokoinen kasvinsyöjäsaurus Weewarrasaurus pobeni eli tulvatasangolla samaan aikaan kuin Fostoria, ja fossiilin säilymisestä oli myös Weewarrasauruksen tapauksessa kiittäminen opalisoitumista.

– Lajittelin raakaopaaleja, kun ällistyksekseni näin, että oudon muotoisesta palasesta törrötti kaksi hampaan tapaista uloketta, kuvaili opaalikauppias Mike Poben.

Lightning Ridgen löydöt ovat opaalinkaivajien varassa, koska ne ovat jopa 30 metrin syvyydessä. Tutkijoille löydöt päätyvät – jos päätyvät – rikkoontuneina. Lightning Ridge olisi kerrassaan aarreaitta, jos fossiilit olisivat pinnassa, kuten esimerkiksi Kiinassa ja Mongoliassa, uskoo Phil Bell.

Weewarrasaurus-tutkimus julkaistiin tiedelehti PeerJ:ssä (siirryt toiseen palveluun).

Piirroskuva neljästä dinosauruksesta kosteikossa korkeiden puiden alla.
Weewarrasaurus pobenin uskotaan olleen laumaeläin, mutta siitä ei ole samalla tavoin näyttöä kuin Fostoriasta. James Kuether

Pyöreäkuonoinen nuuskija on kuuluisin

Australian kuuluisin dinosaurus on runsaat sata miljoonaa vuotta sitten elänyt Muttaburrasaurus langdoni, jonka sukulaiseksi Fostoria osoittautui. Muttaburrasauruksen erityisyys oli sen pyöreä kuono, jonka ison luukammion ansiosta Muttaburrasaurus ehkä oli erityisen hyvä nuuskija.

Seitsenmetrinen Muttaburrasaurus lienee rouskuttanut pääasiassa saniaisia ja muita liitukauden kasveja, mutta hampaiden perusteella se saattoi syödä toisinaan myös lihaa.

Weewarrasauruksen ja Fostorian tavoin myös Muttaburrasauruksen arvellaan olleen laumaeläin.

Australiasta ei tunneta toista yhtä laajalle levinnyttä dinosauruslajia. Fossiileja on löydetty niin New South Walesista kuin Queenslandista. Ensimmäinen löytö on 1960-luvulta.

Laji tunnetaan hyvin, koska yksi epäonninen otus sattui huuhtoutumaan mereen; luurangosta löytyi peräti 60 prosenttia. Suuri osa nykyisestä Itä-Australiasta oli tuohon aikaan matalan meren peitossa.

Tutkijat ovat toisaalta alkaneet epäillä, että yhtenä lajina pidetyt löydöt saattavatkin olla kaksi tai jopa kolme lähisukulaista. _ _