Kasvien sukupuuttoaalto kauhistuttaa tutkijoita – nopeutunut 500-kertaiseksi

Uusi tutkimus kirjaa kasvilajit, jotka varmuudella ovat kuolleet sukupuuttoon.

kasvit
Niitty.
Lajien sukupuuttojen kuolemisen nopeus on kiihtynyt 250:n vuoden aikana 500-kertaiseksi.AOP

Brittiläis-ruotsalainen tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen maailman kasvilajien kuolemisesta sukupuuttoon. Tuloksena on ensimmäinen raportti, johon on pyritty kokoamaan kaikki kasvilajit, jotka varmuudella ovat kadonneet maapallolta.

Maapallolla on kuollut sukupuuttoon viimeisten 250 vuoden aikana ainakin 571 kasvilajia, tutkimuksesta ilmenee. Kasvilajien sukupuuttojen kuolemisen nopeus on kiihtynyt samassa ajassa 500-kertaiseksi. Ihminen on voimakkaasti vaikuttanut maapallon luonnonoloihin juuri tuon ajan.

Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan lintu-, nisäkäs- ja matelijalajeja on kadonnut yhteensä 217, eli kasvilajien kato on ollut kaksi kertaa suurempaa.

Tutkimukseen ovat osallistuneet Lontoon kuninkaallisen puutarhan eli Kew gardensin tutkijat, sekä Tukholman yliopisto. Tutkimus on julkaistu Nature ecology & evolution (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdessä ja siitä uutisoivat yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) ja sanomalehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijat ovat vakuuttuneita, ettei heidän listansa ole läheskään täydellinen. Kasveja on kaikkialla, eikä kaikkien lajien tilaa voida mitenkään tietää.

– Kuinka tarkastaisit koko Amazonin sademetsän, onko siellä etsimääsi kasvia? Lisäksi eräät kasvit ovat kuolleet sukupuuttoon jo ennen kuin tutkijat ovat niitä löytäneet. Kasvitieteilijät tunnistavat vuosittain noin 2 000 uutta kasvilajia, sanoi Kew Gardensin tutkija Maria Vorontsova.

Metsät muuttuvat pelloiksi tai selluloosaksi

Tutkimuksen mukaan eniten kasvilajien kuolemista sukupuuttoon johtuu siitä, että niiden asuinalueet tuhoutuvat ihmisen toiminnan seurauksena. Näitä toimia ovat usein laajat metsähakkuut tai maan muuntaminen pelloksi tai karjan laitumeksi.

Vorontsova kertoo, kuinka hän etsi Madagaskarin saarelta epätavallista Sartidia perrieri -ruohokasvia, josta ainoa tieteellinen havainto oli vuodelta 1914.

– Niillä seuduilla, joilla sitä oli kasvanut, oli nyt karjanlaitumia, sytytettyjä maastopaloja ja ihmiset viljelivät riisiä. Havaitsimme, että rannikkometsä oli kokonaan tuhoutunut. Olin järkyttynyt.

Kadonneita lajeihin kuuluu muiden muassa Chilen santelipuun nimellä (Santalum fernandezianum) tunnettu puu, joka hakattiin sukupuuttoon, koska siitä saatiin arvokasta aromaattista öljyä. Tutkijat saattoivat seurata St. Helenan saarella eläneen oliivipuunlajin katoa, kun lajin kaksi viimeistä yksilöä kuolivat termiittihyökkäyksen ja sieni-infektion uhreina.

Joskus myös saadaan iloisia yllätyksiä, kun jostain vaikeakulkuisesta paikasta löytyy jo kadonneeksi luullun lajin populaatio. Näin kävi esimerkiksi Chilessä eläneen krookuslajin kohdalla vuonna 2001.

Kasvien nopea tuhoutuminen on merkki vakavista ongelmista ekosysteemin sisällä. Jokainen kasvilaji on arvokas jo sinällään, mutta erityisesti siksi, että kasvit muodostavat ekologisen verkoston, joka on elinehto muille lajeille. Kun kasvilaji häviää, sen mukana usein häviää hyönteis-, sieni-, nisäkäs- tai kääpälajeja, jotka puolestaan ovat tärkeitä muille lajeille.

Tutkijat pelkäävät, että mitä enemmän kasveja menetetään, sitä lähemmäksi tulee laaja ekosysteemin romahdus, jossa muut lajit eivät kykene korvaamaan jonkin sukupuuttoon kuolleen lajin eliöyhteisöön jättämää aukkoa.

Uutista korjattu 11.6. klo 11.56: Sandaalipuu-nimi muutettu santelipuuksi.