Uraanin talteenotto saattaa alkaa Talvivaarassa – Säteilyturvakeskus ei näe esteitä Terrafamen suunnitelmille

Terrafame aikoo käynnistää uraanin talteenoton ja yellowcake -puolituotteen eli uraanioksidin valmistuksen kaivoksellaan Sotkamossa.

Terrafame
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos.
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos.Pasi Peiponen / Yle

Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen luvan myöntämiselle ei ole säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta estettä.

STUK katsoo, että Terrafamen hakemus on vaatimusten mukainen, ja että uraanin tuotannon ympäristölle ja ympäristön asukkaille aiheuttamat ydin- ja säteilyturvallisuusriskit ovat vähäisiä.

– Vähäiset riskit tarkoittavat käytännössä sitä, että uraanin talteenottolaitoksen työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi eikä väestölle aiheudu lisäaltistusta uraanituotannon aloittamisesta, toteaa ylitarkastaja Jarkko Kyllönen tiedotteessa.

Terrafame on hakenut lupaa käynnistää muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto ja jalostus niin sanotuksi yellowcake-puolituotteeksi, eli uraanioksidiksi, josta valmistetaan ydinvoimalaitosten polttoainetta.

Uraanin talteenottolaitoksen perustamiseen liittyvä arviointiprosessi on kevympi kuin esimerkiksi ydinvoimalaan tarvittavat vastaavat toimet.

- Vaatimukset pitää suhteuttaa toimintaan. Talteenottolaitoksella työntekijöiden säteilysuojeluun liittyvät asiat pitää huomioida hyvin, mutta onhan se riskipotentiaali paljon pienempi verrattuna ydinvoimalaitokseen, kertoo johtaja Jussi Heinonen.

Arvioinnissa ovat keskeisiä myös ympäristöön, tuotteen säilytykseen ja käyttöön liittyvät valvontatoimet. Jotta jalostettavaa materiaalia ei käytettäisi väärin, uraanin matkaa voidaan tarvittaessa seurata vaikka ulkomaille saakka.

Kilossa malmia uraania jopa 20 milligrammaa

Jussi Heinonen, johtaja, STUK, Ydinjätteet ja ydinmateriaalit
Talteenotettavan uraanin käyttöä valvotaan tarvittaessa vaikka ulkomaille saakka, kertoo Säteilyturvakeskuksen johtaja Jussi Heinonen. Markku Pitkänen / Yle

Terrafamen kaivoksella louhittavassa malmissa uraania on vaihtelevia määriä. Enimmillään sitä on, 15-20 mg/kg, kun Suomessa maaperän keskimääräinen uraanipitoisuus on noin 4 mg/kg.

Yhtiön arvion mukaan sen vuosittain käsittelemässä malmissa on noin 300 tonnia uraania, josta puolet liukenee bioliuotuksessa. Uraaninerotuslaitoksessa siitä saataisiin noin 135 tonnia talteen.

Säteilyturvakeskuksen mukaan talteenottolaitoksen lopputuote luokitellaan ydinenergialain mukaan ydinmateriaaliksi.

Stuk katsoo, että talteenottolaitoksen sijainti kaivosalueen sisällä ja etäällä asutuksesta edistää väestön säteilysuojelutavoitteiden täyttymistä myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa.

– Viime vuosina on ympäristövalvonnassa havaittu satunnaisesti yksittäisiä kohonneita uraanipitoisuuksia kaivosalueen ympäristössä. Kuitenkaan ympäristöön ei ole päässyt enää ympäristövahingon jälkeen merkittäviä määriä uraania, toteaa STUKin ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Pia Vesterbacka tiedotteessa.

Luvan Sotkamossa Terrafamen kaivosalueella olevan talteenottolaitoksen käynnistämiselle myöntää valtioneuvosto.

Ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen (vihr.) mukaan valtioneuvosto arvioi kokonaisuutta, kun Terrafamen uraanisuunnitelmia käydään läpi. Hän ei osannut sanoa, millä aikataululla arvio tehdään.

Mikkonen kommentoi STUKin lausuntoa sanomalla, että STUK on katsonut asiaa säteilyn osalta, ja valtioneuvosto tekee kokonaisarvion ympäristön ja ihmisten terveyden näkökulmasta.

Infografiikka
Mikko Airikka / Yle

Aiempi uraanilupa kaatui KHO:ssa

Sotkamon kaivos nousi otsikoihin ympäristön saastumisen vuoksi vuonna 2012. Talvivaaran tuolloin omistaman kaivoksen lähivesistöjen tila heikkeni kaivokselta johdettujen jätevesien ja kipsisakka-altaan vuodon vuoksi. Kaivos siirtyi sittemmin Terrafamen omistukseen.

Aikanaan myös Talvivaara suunnitteli ottavansa talteen ja myyvänsä uraania muun metallituotannon sivutuotteena. Kesäkuussa 2011 STUK puolsi sen uraanilupaa, koska se katsoi, ettei Talvivaaran esittämien suunnitelmien mukainen uraanin tuotanto olisi lisännyt ympäristön säteilyvaikutuksia. Samalla STUK kuitenkin esitti, että lupaan sisällytettäisiin muun muassa uraanin varastointia, talteenottolaitosta sekä radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta koskevia ehtoja.

Marraskuussa 2011 Talvivaara sai EU:n atomienergiayhtiö Euratomilta luvan myydä uraania Cameco-yhtiölle. Tammikuussa 2012 Talvivaara sai puolestaan EU:n komissiolta luvan uraanin talteenotolle.

Jyrki Kataisen (kok.) johtamalta sateenkaarihallitukselta Talvivaara sai luvan uraanin talteenottoon maaliskuussa 2012. Soraäänittä lupa ei kuitenkaan irronnut, sillä lupapäätös syntyi äänin 11-6. Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi blogissaan, että lupa lisää ympäristöriskejä.

Niinistön lisäksi päätöstä vastustivat silloisen hallituksen ministerit Heidi Hautala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Paavo Arhinmäki (vas.), Jukka Gustafsson (sd.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.).

Joulukuussa 2013 KHO kumosi Talvivaaran uraaniluvan ja palautti asian uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi.