Järjestäytynyt rikollisuus iski kyntensä puistoihin Kööpenhaminassa – valurautaisia art nouveau -penkkejä yritetään viedä jopa kaivinkoneella

Rikolliset ovat haistaneet rahan, sillä penkkejä myydään internetin kauppasivustoilla jopa lähes tuhannella eurolla. Pahimmillaan penkkejä varastetaan 5–10 joka viikko.

Kööpenhamina
Puistonäkymä Kööpenhaminasta.
Varkaiden havittelemat penkit suunniteltiin 1800-luvun lopulla, kun Kööpenhaminaan perustettiin puistoja. Yksi tuolloin avatuista puistoista on kuvan Ørstedsparken.Kristian Saederup / EPA

Kööpenhaminan kaupunki taistelee erikoislaatuista rikosaaltoa vastaan. Varkaat ovat iskeneet silmänsä ja kyntensä kaupungin puistojen ikonisiin jugend- eli art nouveau -tyyliä (siirryt toiseen palveluun) edustaviin penkkeihin, ja kaupunki kuvailee varkauksien lisääntymistä räjähdysmäiseksi (siirryt toiseen palveluun).

Pelkästään tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin puistoista varastettiin yli 40 penkkiä. Kaikkiaan art nouveau -tyylin penkkejä on tai ainakin on ollut Kööpenhaminassa yli 3 000 kappaletta.

Kööpenhaminan puistoista vastaavalle tekniikka- ja ympäristöhallinnolle varkausaalto merkitsee suurta lisätyötä ja rahanmenoa. Yksi penkki maksaa yli 1 300 euroa. Lisäksi tulevat vielä penkin kuljettamisesta ja asentamisesta aiheutuvat lisäkulut.

– Meillä on aiemminkin ollut ongelmia penkkivarkauksien kanssa, mutta viime aikoina ne ovat lisääntyneet voimakkaasti. Huhti- ja toukokuussa varastettiin 5–10 penkkiä joka viikko, joten kyseessä on todella suuri ongelma, toteaa tekniikka- ja ympäristöhallinnon johtaja Jakob Hjuler Tamsmark.

Penkit ovat painavia, joten niiden kuljettamiseen tarvitaan esimerkiksi perävaunuja.

1880-luvun jugend-tyylin puistonpenkki Kööpenhaminan puistossa.
1880-luvun jugend-tyylin puistonpenkki Kööpenhaminan puistossa.AOP

"Järjestäytynyttä rikollisuutta"

Jakob Hjuler Tamsmark sanoo Politiken-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kaiken viittaavan siihen, että varkausaalto on järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Joku on haistanut hyvän bisneksen, hän toteaa.

Varastetut penkit päätyvät yleensä myyntiin erilaisille internetin myyntisivustoille, joilla niistä pyydetään 600–900 euroa kappaleelta.

– Toivon, että ihmiset ottaisivat asioista kunnolla selvää ennen kuin ostavat käytetyn puistonpenkin, sillä se saattaa hyvin todennäköisesti olla varastettu. Jos penkin pinnoilla on suuria kulumia, on suuri todennäköisyys, että penkki on varastettu, neuvoo Jakob Hjuler Tamsmark ostajia ja kehottaa epäilyttäviä myynti-ilmoituksia havaitsevia ottamaan yhteyttä poliisiin.

Ensimmäinen varkausaalto Kööpenhaminan puistoissa alkoi vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun), jolloin varastettiin 45 kokonaista penkkiä ja osia seitsemästä penkistä. Tuolloin varastaminen saatiin lopetettua käytännössä kokonaan kaupungin ja poliisin yhteistyöllä. Poliisi sai kiinni suurimman osan varkauksista tehneen rikollisen. Kaupungin työntekijät puolestaan pulttasivat penkit aiempaa tiukemmin kiinni maahan.

– Valitettavasti olemme todenneet varkaiden turvautuvan aiempaa järeämpiin keinoihin, Jakob Hjuler Tamsmark harmittelee.

Varkaat ovat tänä vuonna esimerkiksi sahanneet penkkejä irti ja taannoin yhtä penkkiä yritettiin irrottaa varastetun kaivinkoneen avulla. Varkaus jäi tuolloin kuitenkin pelkäksi yritykseksi. Suurin osa varkaista on Politikenin mukaan kuitenkin ammattitaitoisia ja irrottaa penkit huolellisesti ja suunnitelmallisesti.

Penkit syntyivät puistobuumin tuloksena

Varastetut penkit ovat juuri Kööpenhaminan puistoja varten 1880-luvulla suunniteltuja tummanvihreitä valurautapenkkejä (Københavnerbænken). Tyyliltään ne edustavat art nouveauta eli jugendia.

Kaupunginarkkitehti Camilla van Deurs kertoo Politiken-lehdessä, ettei penkin suunnittelijaa tiedetä. Penkin syntyhistoria sen sijaan tunnetaan. Vuonna 1887 esitellyllä helposti huollettavalla valurautamallilla korvattiin puupenkit.

Kööpenhaminaan rakennettiin 1800-luvun lopulla runsaasti puistoja sen jälkeen, kun koleraepidemia oli runnellut ahtaasti asuttua kaupunkia 1850-luvulla. Modernisoinnin yhteydessä kaupunkiin haluttiin lisää valoa ja ilmaa.

Uusi puistokulttuuri vaati uudenlaisia penkkejä ja siitä lähtien art nouveau -penkit ovat olleet erottamaton osa Kööpenhaminan puistoja.