Suomen Pankki heikensi talousennustettaan – ja varoittaa sen laskusta edelleen

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun jatkuvan hidastuvana tulevat kolme vuotta. Pankin mukaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ei päästä nykyisellä vauhdilla.

Suomen talous
Exterior of the Bank of Finland.
Suomen Pankki on heikentänyt ennustettaan Suomen talouskasvusta.Jyki Lyytikkä / Yle

Suomen Pankki (SP) on heikentänyt ennustettaan Suomen talouskasvusta.

Tällä vuodelle ennustetaan nyt 1,6 prosentin kasvua ja ensi vuodelle enää 1,5 prosentin kasvua. Vuonna 2021 hidastuminen jatkuu ja jää 1,3 prosenttiin.

Ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo, että tämän vuoden kasvu saattaa jäädä nyt ennustettuakin pienemmäksi tuoreiden ja odotettua heikompien työllisyyslukujen takia.

Globaalit riskit vastaan suomalainen kuluttaja

Talouteen heittää oman varjonsa maailmantalouden epärvarmuus ja kauppasotien uhat.

Toisaalta Suomessa työllisyyden parantumien ja nousevat palkat antavat potkua ostovoimaan. Myös matalat korot pitävät huolta siitä, että tilipussi ei hupene sellaisenaan lainan korkojen maksamiseen.

SP bkt-ennuste
Antti Parviala / Yle

Mutta Suomen Pankin mukaan epävarmuus on jättänyt jälkensä ja suomalainenkin kuluttaja säästää enemmän ja kuluttaa vähemmän kuin tähän saakka.

Suomessa talouden kasvu alkoi jo törmätä rajoihinsa, kun yhä useampi ala on alkanut kärsiä työvoimapulasta. Nyt vauhdin hidastuessa työvoiman kysynnän kasvukin alkaa vähentyä.

SP ennustaakin että työlliyysasteen nousu jatkuu nyt hitaampana. Työttömyysaste laskee lähelle kuutta prosenttia vuoden 2021 aikoihin.

Miten kävisi seuraavassa taantumassa?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa, että julkisen talouden tila on kohentunut, mutta on edelleen alijäämäinen. Lisäksi huonompaan suuntaa vie se, että väestö ikääntyy ja terveys- ja hoivakulut kasvavat.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan talouskasvun pitäisi olla selvästi nykyistä reippaampaa, jotta hallituksen asettamaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen päästäisiin. Katriina Laine / Yle

Kun finanssikriisi iski Suomeen vuonna 2008, sen vaikutuksia voitiin pehmentää, kun julkinen talous pystyi tukemaan kotimaista kulutusta.

– Kun kansainvälinen talous seuraavan kerran joutuu taantumaan, voidaan Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa. Mitä pienempi on tuolloin julkinen velka, sitä suurempi on julkisen talouden liikkumavara, Rehn opastaa.

Työllisyysasteen pitäisi olla 75 - 78 prosenttia

Rehn kiittelee, että työllisyyden hyvä kehitys on ollut suhdanteiden, mutta osaltaan myös edellisen hallituksen ansiota. Tosin tänä vuonna tahti ei ole enää jatkunut entisellään.

Hallituksen asettama tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin riittää Rehnille vain perin niukasti.

– Työllisyysastetta koskevaksi tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa.

Pääjohtajan mukaan Suomen talous ei kestä, ellei työllisyysaste nouse "merkittävästi" nykyisestä 72,4 prosentista.

Hän myös varoittaa, että pelkkien prosenttien tuijottamien ei riitä, sillä kaikki työ ei kohenna taloutta yhtä paljon - varsinkin "jos työpaikan luomiseen käytetään runsaasti julkisia varoja".

Työllisyystavoitteeseen ei päästä

Suomen Pankin mukaan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on epätodennäköistä nykyisellä runsaan puolentoista prosentin BKT:n kasvuvauhdilla.

Sen mukaan BKT:n kasvun pitäisi vuosina 2020–23 olla tuntuvasti reippaampaa eli noin 2,5 prosenttia vuodessa.

Pankki ei kerro, miten sen mukaan työllisyystavoitteeseen päästäisiin.

Vientialojen palkankorotuksia ei saa ylittää

Suomen Pankissa annnetaan vankka tuki työehtoneuvottelujen "Suomen mallille", jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten ylärajan myös kotimaisille aloille. Palkkojen nollakorotuksia Rehn ei ole kuitenkaan vaatimassa, kunhan työn tuottavuus kohenee.

– Toivottavaa olisi, että kustannuskilpailukyky paranisi ensisijaisesti työn tuottavuuden vahvan kehityksen ansiosta. Silloin palkkamaltin tarve olisi vähäisempi.

Tuottavuutta nostetaan tavallisesti innovaatioilla ja tuotekehityksellä. Ne ovat kehittyneet Suomessa viime vuodet nihkeästi. Toivoa paremmasta kuitenkin on, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tänään julkaisema kysely lupailee.

EK: tutkimusmenot kasvuun 10 vuoden alamäen jälkeen

EK:n kyselyn mukaan teollisuuden investoinnit lähtevät tänä vuonna tuntuvaan, noin yhdeksän prosentin kasvuun. Vielä viime vuonna ne supistuivat 12 prosenttia. EK pitää tällä vuodelle luvassa olevaa tasoa "kohtalaisen hyvänä".

Myös vuosikausia laskenut tutkimukseen ja kehitykseen käytetyn rahan määrä kääntyy tänä vuonna runsaan neljän prosentin kasvuun. Viime vuonna alamäki pysähtyi ja pinnisti 0,9 prosentin kasvuun.

Sitä ennen t&k-menot ovat laskeneet kymmenen vuotta. Vuonna 2008 siihen käytettiin yli 4,5 miljardia euroa, mutta viime vuonna enää 2,4 miljardia.