Myytti elää vahvana Suomessa, miten lapsista tehdään alkoholin kohtuukäyttäjiä – tutkijan mukaan vanhempien ei kannattaisi olla sinisilmäisiä

Monet vanhemmat kokevat, että alkoholikokeilut kuuluvat nuoruuteen. Ehkä heidän nuoruuteensa, mutta ei välttämättä enää nykynuorten.

päihteet
Nuoret juovat kaljaa puistossa.
Vanhemmilla on erilaisia keinoja, miten nuoresta yritetään saada alkoholin kohtuukäyttäjä. Tiina Jutila / Yle

Suomessa elää vahvana myytti siitä, miten nuorista onnistutaan tekemään alkoholin kohtuukäyttäjiä. Osa vanhemmista uskoo, että tämä onnistuu parhaiten opettamalla nuoret juomaan vähän tai maistattamalla heille pieniä määriä alkoholia.

Kasvatustieteen maisteri Jenni Helenius analysoi Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa puhetavoissa esiintyviä vastakkainasetteluja.

Tutkimukseen haastateltiin 13–19-vuotiaiden lasten vanhempia ja lisäksi siinä analysoitiin Facebook-keskustelua.

Alkoholin kohtuukäytöstä puhutaan usein kuin normina.

– Kaikki tutkimukseen osallistuneet vanhemmat toivoivat, että heidän lapsensa olisivat aikuisena alkoholin kohtuukäyttäjiä. Puolet heistä pyrki siihen, että nuoret eivät kokeilisi alkoholia lainkaan ennen 18 vuoden ikää.

Keinot ristiriitaisia

Vanhemmat kertoivat pyrkivänsä opettamaan nuorille alkoholin kohtuukäyttöä, mutta näkemykset hyvistä keinoista vaihtelivat. Moni vanhemmista on siinä käsityksessä, että jos nuori juo kotona, hän ei juo itseään muualla känniin.

Tutkijan mukaan Suomessa elää vahvana myytti, että nuorelle kannattaa maistattaa alkoholia.

Tämä voi olla kuitenkin alku. Jos ostaa pari siideriä nuorelle, tämä saattaa hankkia lisää. Tutkijan mukaan on mahdollista, että vanhemmat ovat sinisilmäisiä.

Osa vanhemmista esimerkiksi perehdyttää nuoriaan viineihin. Osa puolestaan ei tarjoa alkoholia alaikäisille ikärajojen vuoksi tai koska on huolissaan perimän vaikutuksista riippuvuuden syntymiseen.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään jo, että hyvin nuorena aloitettu alkoholinkäyttö johtaa helposti alkoholiongelmiin.

Riski juoda enemmän kasvaa kokeilukertojen myötä.

– Alkoholin maistattamisen hyödyistä ei ole näyttöä, mutta aika moni kuitenkin tarjoaa alaikäisille. Haastatellut kertovat, että esimerkiksi sukujuhlissa joku muukin aikuinen on tarjonnut nuorille, ja nuori on saattanut olla siitä vähän ihmeissään.

Luottamus on tärkeää vanhemmille

Alkoholikasvatukseen liittyy tutkijan mukaan puhe hyvästä vanhemmuudesta. Jos yhden verkkokeskustelijan mielestä lapset eivät saisi lainkaan nähdä aikuisten alkoholinkäyttöä, toisen mielestä heitä nimenomaan pitäisi totuttaa siihen. Asiantuntijat puolestaan korostavat lapsen näkökulman huomioimista.

Vanhemmat itse pitivät tärkeänä, että nuoren ja heidän välillään vallitsee luottamus ja hyvä keskusteluyhteys.

– Alkoholista keskustelemista nuoren kanssa pidettiin tärkeänä. Hyvään vanhemmuuteen liitettiin usein eräänlaisen keskitien etsiminen ehdottomien sääntöjen ja sallivuuden välillä. Vanhemmat puhuivat myös vastuullisuudesta ja rakkaudesta lapseen, Helenius sanoo.

Eräs haastateltu äiti esimerkiksi kertoi pohtivansa tarkkaan, miten juominen vaikuttaa nuoren aivojen kehittymiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Hän pohtii myös, että vanhemmilla on nyt enemmän tietoa alkoholin vaikutuksista kuin omassa nuoruudessaan.

Kaljapullo
Hyvään vanhemmuuteen liitetään väitöskirjan mukaan viinan vaaroista varoittelu.Henrietta Hassinen / Yle

Suuri osa vanhemmista myös koki, että lasta pitää varoittaa alkoholin riskeistä ja riippuvuusmahdollisuuksista sekä mitä tapahtuu, jos sammuu tai joutuu väkivallan uhriksi.

Hankalampaa on, jos esimerkiksi nuoren vanhemmat ovat keskenään eri mieltä nuorten alkoholikokeiluista. Silloin vanhempien on syytä keskustella.

– Miettisin, mitä haittaa ja hyötyä nuorelle on maistamisesta.

Kenen nuoruuteen alkoholi kuuluu?

Tutkija kehottaa myös pohtimaan, tuleeko tarve maistamiseen vanhemmalta vai lapselta. Osa vanhemmista kokee, että nuori jää jotain ilman, jos ei kokeile alkoholia.

– Suomessa elää vahvana myytti, että alkoholikokeilut kuuluvat nuoruuteen. Tämä tarve saattaa joskus olla kyllä enemmän vanhempien mielessä, koska nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt Suomessa huimasti.

Joskus kaverusten vanhemmilla saattaa olla keskenään erilaiset pelisäännöt. Vanhemmat korostivat omaa harkintaa, vaikka esimerkiksi lapsen kavereiden vanhemmat toimisivat toisin.

– Tutkimukseni osoittaa, että kulttuurissamme esiintyvät käsitykset hyvästä vanhemmuudesta alkoholikasvatuksessa ovat moninaisia ja usein ristiriitaisiakin. Joskus vanhemmat kamppailevat asiantuntijaohjeiden ja ympäristön tuottamien paineiden välillä. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan herättämään vuoropuhelua tutkimustiedon ja ihmisten arkikokemusten välillä, Helenius kertoo.

Tutkimukseen osallistui 81 vanhempaa, joilla oli 13–19-vuotiaita lapsia. Lisäksi haastateltiin 7 alkoholiaiheisten vanhempainiltojen kouluttajaa sekä analysoitiin 67 Alkon Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijablogia ja 555 kommenttia kyseisessä Facebook-ryhmässä.

Jenni Heleniuksen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Alkoholikasvatus ja hyvä vanhemmuus. Vanhempien, verkkokeskustelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia tarkastetaan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa ensi viikon keskiviikkona.

Keskustelu on auki 11.6. kello 22. asti.