Raportti: WhatsApp, Instagram ja YouTube ovat yhä suositumpia uutislähteitä – Vastamediat tarjoavat uutisia vain harvoille suomalaisille

Suomalaisten luottamus uutisiin on ollut hienoisessa laskussa 2010-luvulla mutta on silti yhä kansainvälisesti verrattuna korkea.

media
Huawei Honor View 20.
Suomalaiset lukevat päivän ensimmäiset uutiset yhä useammin älypuhelimesta.Derrick Frilund / Yle

Sosiaalinen media on kasvattanut jalansijaa suomalaisten pääasiallisena uutislähteenä. Tämä selviää tuoreesta Uutismedia verkossa 2019 -maaraportista (siirryt toiseen palveluun), joka keskittyy ruotimaan suomalaisten mediankäyttöä ja erityisesti uutisten kulutusta.

Sosiaalista mediaa käytetään pääasiallisena uutislähteenä nyt yhtä usein kuin paperista sanomalehteä.

Uutisten lukemista ja hankkimista kuvaa kuitenkin vahva polarisaatio: 18–24-vuotiaat erottuvat selvästi muista ikäryhmistä lukemalla uutisia sosiaalista mediasta ja verkosta. Yli 55-vuotiaat sen sijaan hankkivat uutisensa muita ikäryhmiä useammin painetusta lehdestä ja televisiosta.

Suurimmat muutokset uutisten lukemisessa ovat tapahtuneet nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Raportin mukaan jo yli neljäsosa 18–24-vuotiaiden sosiaalisen median kautta saamista uutisista on peräisin YouTubesta. Raportti ei ota kantaa siihen, onko vastaajan lukema, näkemä tai kokema uutinen määritelmällisesti uutinen.

Sosiaalisen median alustoista erityisesti WhatsApp ja Instagram tarjoavat yhä useammin uutisia nuorten lisäksi myös yli 35-vuotiaille.

Suosituin uutislähde sosiaalisen median eri alustoista on kaikissa ikäryhmissä edelleen Facebook. Sen käyttö on kuitenkin ollut parin viime vuoden aikana laskussa kaiken käytön osalta. Erityisesti nuoret ovat vähentäneet Facebookin käyttöä.

Lisäksi raportti vahvistaa jo aiemmin todetun trendin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan yhä useampi suomalainen lukee uutisensa älypuhelimelta.

Vastamedioiden kulutus erittäin vähäistä

Viime vuosina järjestelmällinen valeuutisointi ja disinformaation levittäminen ovat olleet näkyviä puheenaiheita. Myös Suomeen on tämän kehityksen myötä syntynyt niin kutsuttaja vale- tai vastamedioita, joiden sisältöjä jaetaan erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Raportin mukaan vastamedioiden käyttö uutislähteinä on suomalaisten parissa erittäin harvinaista. Kaikissa ikäryhmissä vastamedioita uutisten seuraamiseen käytti enintään viisi prosenttia vastaajista.

Vaikka suomalaisten luottamus uutisiin on 2010-luvulla ollut hienoisessa laskussa, ei se kuitenkaan tämän tutkimuksen valossa näy vastamedioiden tavoittavuudessa.

"Suomalaiset luottavat pääosin samoihin viestimiin riippumatta siitä, ilmoittavatko he olevansa vasemmistolaisia vai oikeistolaisia tai pitävätkö he maahanmuuttoa uhkana kansalliselle kulttuurille vai eivät."

Uutismedia verkossa 2019 -raportti

Suomalaisten luottamus uutisiin on myös korkein muihin raportin tutkimiin maihin verrattuna. Suomalaisista vastaajista 59 prosenttia uskoo, että useimpiin uutisiin voi luottaa ja 70 prosenttia uskoo voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Seuraavaksi eniten uutisiin luotetaan Portugalissa, Tanskassa ja Hollannissa. Ruotsi on vertailussa vasta sijalla 28 ja Yhdysvallat sijalla 32.

Suomea koskevan maaraportin lopussa todetaankin, että "tutkimuksen tulokset kertovat enemmän suomalaisväestön yhtenäisyydestä kuin polarisoituneisuudesta."

Suomen uutiskenttää käsittelevä maaraportti on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimusta (siirryt toiseen palveluun), joka keskittyi selvittämään uutisten käyttöä verkkomedioissa. Tutkimukseen osallistui 2009 suomalaista. Tutkimuksessa tarkasteltiin mediankäyttöä yhteensä 38 maassa.

Lue lisää:

Yle selvitti: Näin valeuutiset leviävät Twitterissä ennen EU-vaaleja – myös Suomessa jaetaan Venäjä-mielisten epäilyttävien tilien sisältöä

Ensimmäinen päiväsi trollitehtaalla – Ylen peli näyttää, miten isoja tunteita levitetään valeuutisilla