Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Mustatäplätokkoa ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?

Mustatäplätokon leviäminen on uhka erityisesti Perämeren herkälle pohjoiselle meriluonnolle.

vieraslajit
Mustatäplätokko kädessä
Tämä mustatäplätokko löytyi Perämereltä Oulun edustalta. Sen selkäevä on vahingoittunut juuri siitä kohdasta, jossa on selkeästi erottuva musta täplä.Suvi Saarnio / Metsähallitus

Mustatäplätokon leviämistä Suomen merialueille taitaa olla myöhäistä yrittää pysäyttää. Lisääntymis- ja sopeutumiskykyinen kalalaji on levinnyt jo lähes pohjoisimmalle Perämerelle asti.

Tutkijoita huolettaa, mitkä sen vaikutukset herkkään meriekosysteemiin ovat, mutta mustatäplätokosta voi ehkä olla myös hyötyä.

Tähän mennessä pohjoisin havainto mustatäplätokosta (Neogobius melanostomus) on tehty Oulun edustalta Kellon Kattilankallasta. Metsähallituksen meritiimi sai havainnon mustatäplätokosta viime perjantaina. Aikaisemmin pohjoisin havainto oli Raahesta.

Ensimmäistä kertaa laji havaittiin Suomen merissä vuonna 2005. Se on levinnyt tasaisesti pohjoista kohti muutaman kymmenen kilometriä vuodessa.

– Mustatäplätokko on hyvin tehokas lisääntyjä, sillä se lisääntyy läpi kesän. Näin se voi hyvissä olosuhteissa tuottaa hurjan määrän poikasia lyhyessä ajassa, kertoo tutkija Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

Mustatäplätokko kämmenellä.
Mustatäplätokon erottaa mustatokosta helposti selkäevän mustasta täplästä.Jussi T. Pennanen

Pohjoiset meret erityisen herkkiä vieraille vaikutteille

Vasta 90-luvulla Mustaltamereltä ja Kaspianmereltä levinnyt pohjakaloihin kuuluva laji sopeutuu hyvin nopeasti erilaisiin elinolosuhteisiin ja suolapitoisuuksiin, sanoo Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen.

Hänen mukaansa mustatäplätokko voi jopa syrjäyttää paikallisia kalakantoja, sillä sen ruuaksi kelpaavat melkein kaikki pohjaeläimet.

– Se tykkää syödä esimerkiksi muiden kalojen mätiä. Sellaisilla alueilla Suomenlahdella, missä se on yleistynyt, se on karkottanut muita lajeja. Tällä tavalla se voi ajaa ahdinkoon suomalaisia lajeja, Keskinen kuvailee.

Tutkija Riikka Puntilan mukaan esimerkiksi onkikilpailuissa Helsingin seudulla on havaittu mustatäplätokon yleistyneen saalistilastoissa alkuperäislajistoon kuuluvan mustatokon kustannuksella.

– Virossa on saatu myös tutkimuksissa havaintoja siitä, että kampelan ravinnonhankinta olisi vaikeutunut siellä, missä mustatäplätokko on yleistynyt. Kampela helposti väistää, Puntila sanoo.

Erityisen herkkiä tulokkaille ovat pohjoiset meriekosysteemit, kuten Perämeren pohjukan ainutlaatuinen meriluonto.

– Mitä yksinkertaisempi muu meriekosysteemi on, sitä herkempi se on vaikutuksille, Puntila muistuttaa.

Tokko maistuu ahvenelta

Esimerkiksi Norjan pohjoisrannikolle Barentsinmerelle vieraslajina tuotu kuningasrapu on lisääntynyt vuosien saatossa roimasti ja muodostaa jo vakavasti otettavan uhkan alueen alkuperäisille simpukka- ja pohjaeläinkannoille. Lisäksi se levittää turskakantaa uhkaavia tauteja.

Taloudellisesti kuningasravusta on kuitenkin tullut merkittävä kalastuskohde Norjan rannikon kalastajille. Ravunpyyntisafareita järjestetään myös turisteille.

Mustatäplätokollakin voisi ehkä olla merkitystä myös Suomen rannikkokalastukselle. Meribiologi Essi Keskinen muistuttaa, että esimerkiksi Itämeren etelärannikolla mustatäplätokkoa pyydystetään yleisesti ruokakalaksi.

– Sehän on ihan hyvä ruokakala. Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikolla ja käsittääkseni myös Puolassa sitä tölkitetään ja pyydetään ihan ruokakalaksi. Sen voi myös paistaa, Keskinen sanoo.

Tutkija Riikka Puntila on mustatäplätokkoa maistanutkin.

– Opiskelijoiden kanssa olemme muun muassa savustaneet mustatäplätokkoja. Siinä on vaalea, melkein ahvenen veroinen liha, mutta pienenä kalana tietysti ruodot ovat myös pieniä.

Myös kotimaiset pedot ovat Puntilan mukaan oppineet nopeasti syömään mustatäplätokkoa. Runsaiden tokkoyhdyskuntien lähellä esimerkiksi merimetsot saattavat käyttää sitä ravintonaan melkein yksinomaan.

kalamaraton onkiminen kalastus helsinki juha salonen mikko joensivu
Helsingissä järjestettävässä kalamaraton-onkikilpailussa mustatäplätokko on yleistynyt saalistilastoissa ja mustatokko puolestaan vähentynyt.Vesa Marttinen / Yle

Havaintotietoja kerätään netissä

Mustatäplätokko leviää, kuten monet muutkin vieraslajit usein, ihmisen välillisesti avustamana. Itämerelle levittyään se on muodostanut runsaita yhdyskuntia esimerkiksi satamiin.

Tokon munat tai poikaset joutuvat imetyksi laivojen painolastitankkeihin veden mukana ja leviävät laivojen matkassa uusille alueille. Se on murtovesien laji, mutta Keski-Euroopassa niitä elää myös suurissa joissa.

Suomessa vastaavia havaintoja ei ainakaan vielä ole, sanoo Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

– En uskalla ennustaa, josko näin tapahtuisi meilläkin tulevaisuudessa. Vieraslajit sopeutuvat usein hyvin nopeasti erilaisiin elinympäristöihin, Puntila sanoo.

Mustatäplätokosta kerätään havaintoja internetin vieraslajisivustolla (siirryt toiseen palveluun). Hän kehottaakin ilmoittamaan kaikki havainnot Suomen vesiin kuulumattomasta kalasta.

Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.

Lue myös:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Vieraista meristä Itämereen löytänyt kala valtaa alaa Suomessa – "Aggressiivinen etenkin kutuaikaan"

Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa