Syökö pitkän matikan suosio yleissivistystä? Yle kysyi rehtoreilta – "Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt"

Moni rehtori miettii, nakertaako matematiikan suosio lukiolaisten yleissivistystä.

matematiikka
Nuori laskee matematiikan tehtäviä funktiolaskimella.
Tiina Jutila / Yle

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tulee voimaan vuonna 2020. Tällöin ylioppilastodistuksella on merkittävä vaikutus sisäänpääsyssä.

Yliopistojen todistusvalintaan liittyvästä pisteytystaulukosta (siirryt toiseen palveluun) voi havaita, miten merkittävässä asemassa matematiikka on jatko-opiskelupaikkaa hakiessa.

Kysyimme suurimpien lukioiden rehtoreilta, onko opiskelijavalintauudistukseen liittyvä pisteytystyökalu muuttanut opiskelijoiden kurssitarjottimia ja onko matematiikan suosio lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi 13 lukiota. Yhdeksässä lukiossa matematiikan opiskelijoiden määrä on selvästi lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.

Näin on tapahtunut muun muassa Kannaksen lukiossa Lahdessa, Tampereen aikuislukiossa, Ounasvaaran lukiossa Rovaniemellä, Järvenpään lukiossa, Tikkurilan lukiossa Vantaalla ja Oulun aikuislukiossa.

Muutamassa vuodessa suuri muutos

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa matematiikan suosiossa on myös selkeä piikki. Vaikka lukiossa on luonnontiedelinja, on pitkän matematiikan kiinnostus lisääntynyt huomattavasti myös muiden linjojen opiskelijoiden keskuudessa.

Rehtori Riikka Lindroosin mukaan yksi selvä syy ovat korkeakoulujen sisäänpääsyyn liittyvät uudistukset ja siihen liittyvä matematiikan arvosanojen painotus.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos toivoo, ettei matematiikan suosio syö yleissivistystä opetuksesta.Petra Ristola / Yle

– Viime syksynä meillä oli kuusi alkavaa pitkän matematiikan ryhmää. Nyt pitää katsoa riittääkö se tulevana syksynä, sanoo rehtori Riikka Lindroos.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa viime syksynä aloittaneista lukiolaisista yli 80 prosenttia valitsi pitkän matematiikan opiskelun. Pitkän matematiikan aloittaneiden määrä on viimeisten vuosien aikana koko ajan kasvanut. Syksyllä 2011 pitkän matematiikan aloitti reilut 54 prosenttia lukiolaisista.

Kielten opiskelun väheneminen huolestuttaa

Ylen kyselyyn vastanneiden lukioiden rehtorit esittivät huolensa, miten käy yleissivistyksen ja kielten opiskelun, kun matematiikan painoarvo on lisääntynyt.

Tampereen aikuislukion rehtori Vesa Rantanen kertoo, että pitkän matematiikan opiskelu on vähentänyt ja vähentää lyhyiden kielten opiskelua. Saman on huomannut myös Kallaveden lukion ja Kuopion aikuislukion rehtori Ensio Vatanen, joka toteaa, että lyhyiden kielten asema on jo hälyttävä.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa nostaa myös esille valinnaiset kielet. Pitkän matematiikan oppimäärän laajuus yhdessä kirjoitettavien aineiden koulukohtaisten kurssien kanssa on johtanut siihen, että valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Opiskelijoille ei jää tilaa eikä aikaa opiskella kieliä, vaikka heillä olisi siihen edellytyksiä.

– On huolestuttavaa, jos matematiikan suosio syö yleissivistystä. Itse olen huolissani siitä, että lyhyitä kieliä opiskellaan lukioissa vähän, sanoo myös Turun Suomalaisen Yhteiskoulun rehtori Riikka Lindroos.

Matematiikka kiinnostaa taas

Suomalaisten laskeneesta matematiikan osaamisesta on oltu huolissaan ja samoin myös siitä, että matematiikka ei ole kiinnostanut koululaisia ja opiskelijoita. Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen käänne on tapahtumassa. Matematiikka kiinnostaa lukioissa.

– Tavoite oli, että lisätään matematiikkaa opiskelevien määrää eli yhä useampi lukiolainen suorittaa riittävän laajat matematiikan opinnot. Näin on nyt tapahtumassa, sanoo Turun yliopiston professori Erno Lehtinen.

Professori Lehtinen ei näe ongelmana sitä, että korkeakoulujen haussa matematiikalla on valtava painoarvo.

– Pitkän matematiikan suorittaminen lukiossa vaatii suuren määrän kursseja. Pitkä matematiikka edellyttää hyvin pitkäjänteistä paneutumista ja ajattelutaitojen aktivointia opiskelijalta. Tämä kaikki on hyödyllistä aivan mille tahansa myöhemmälle opiskelualalle.

Turun yliopiston professori Erno Lehtinen
Turun yliopiston professori Erno Lehtinen on kantanut huolta suomalaisten matematiikan osaamisesta.Petra Ristola / Yle

Lehtisenkään mielestä matematiikan painotus ei saa vaikuttaa lukiossa niin, että joitain yleissivistyksen kannalta tärkeitä aineita jätetään kokonaan valitsematta tai niiden opiskelun määrä olennaisesti pienenee.

– Tässä keskustelussa lyhyen matematiikan rooli on jäänyt syrjään. Lyhyt matematiikka voisi olla sitä kaikkien kansalaisten tarvitsemaa matemaattisen ajattelun perustaa, sanoo Erno Lehtinen.

Eritasoiset opiskelijat tuovat haasteita opettajille

Turun yliopiston professori Erno Lehtisen mukaan lisääntynyt pitkän matematiikan opiskelu vaatii myös opettajilta enemmän, kun oppitunneilla istuu eritasoisia opiskelijoita. Asia mietityttää myös lukioiden rehtoreita.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa toteaa, että matematiikan korostuminen voi heikentää lukion pitkän matematiikan työskentelyn tasoa.

Lukioissa nähdään ongelmana myös se, että pitkän matematiikan kursseilla roikkuvat mukana myös ne opiskelijat, jotka eivät siinä pärjää. Tampereen aikuislukion rehtorin Vesa Rantasen mukaan noin puolet pitkän matematiikan opiskelijoista keskeyttää opinnot ensimmäisen vuoden aikana.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukiosta kertoo, että pitkän matematiikan valitsevat myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole siitä erityisen kiinnostuneita tai eivät ajattele matemaattisia jatko-opintoja. Tällaiset opiskelijat voisivat Lehtiniemen mukaan käyttää voimavaransa tarkoituksenmukaisemmin.

– Kannattaisi mieluummin lukea aineita, jotka tuntuvat omilta ja suoriutua niistä hyvin. Eikä valita pitkää matematiikkaa, jos ei ole valmiutta tehdä sitä työmäärää, mitä se vaatii, sanoo Vaasan Lyseon rehtori Jaakko Perttu.

Opiskelijoiden jaksaminen huolestuttaa

Vantaan Tikkurilan lukion rehtorin Marianne Heikkilän mukaan pitkän matematiikan oppitunneilla kaikkien opiskelijoiden taidot ja motivaatio eivät ole sitä, mitä opiskelu vaatii. Näin yhä useampi opiskelija uupuu.

Opiskelijoiden jaksamisesta on huolissaan myös vantaalaisen Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas.

– Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt. Teemakursseja ei juurikaan valita, koska kaikki paukut laitetaan niihin opintoihin, joista saa eniten pisteitä jatkoon. Taideaineiden merkitys on opiskelijoiden jaksamisessa suuri, muistuttaa Elina Arokannas.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos pitää tärkeänä, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ja siitä mahdollisesti seuranneita ilmiöitä seurataan tarkasti.

– Toivon, että yleissivistyksen taso kouluopetuksessa säilyisi, hän sanoo.

Mitä mieltä olet matematiikan kasvavasta painotuksesta? Voit kommentoida aihetta. Keskustelu sulkeutuu kello 18.

Lue lisää:

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa