Hittibiisit lyhenevät vuosi vuodelta – Spotify on muuttanut kuuntelun lisäksi musiikin tekemisen tapoja

Brittiyhtye Sueden basisti Mat Osman katsoo algoritmien johtavan konservatismiin, jossa uuden ja erilaisen musiikin kuuleminen on yhä vaikeampaa. Eikä hän ole väärässä.

Spotify
Nuottipapereita ja puhelin, jossa auki Spotify
Vuonna 2006 perustettu Spotify rantautui Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hittien lyheneminen näkyy uuden musiikin listalla, jolta ei kovinkaan montaa yli neljäminuuttista biisiä löydy.AOP, Kuvamanipulaatio: Kerttu Kamula

Algoritmit hallitsevat kaikkea, myös musiikkia. Spotifyn kaltaisten suoratoistopalveluiden myötä ihmisten kuuntelutottumuksista kertyy valtavia määriä dataa, joka algoritmien käsittelyssä muuttuu tarkoin kohdennetuiksi suosituksiksi.

Tekoälylle ulkoistettu kuratointi ei miellytä brittiyhtye Sueden basistia Mat Osmania. Konkari-rokkari näkee algoritmien vallan johtavan konservatismiin, jossa ihmisille tarjotaan sitä samaa, jota he ovat kuulleet aikaisemmin.

– Se on hirveä sääli kuuntelijoille, mutta se on sääli myös yhtyeille. Mielenkiintoista ja erilaista musiikkia tekevien bändien on entistä vaikeampaa löytää kuulijansa, Osman sanoo.

Rock-veteraanien valituksia nykymenosta on kuultu maailman sivu, mutta täysin väärässä Osman ei silti ole. Algoritmien ote musiikista on itse asiassa tiukempi kuin mitä Osman kuvailee.

Algoritmit päättävät mitä musiikkia meille suositellaan, mutta ne vaikuttavat myös siihen, minkälaista musiikkia meille tehdään.

Kuuntelijoiden käyttäytymistä seuraavat algoritmit kertovat muusikoille sekunnilleen, missä vaiheessa yleisö skippaa seuraavaan biisiin. Tätä tietoa käytetään hittitehtaissa hyväksi seuraavien kappaleiden säveltämisessä.

Älä kyllästytä meitä, kertosäe jo heitä

Musiikkibisnes on aina perustunut muotteihin. Osa standardeista on muodostunut menestyneiden ideoiden pohjalta, osa pakon sanelemina.

Kolmen minuutin hittibiisin formaatti syntyi, koska seiskatuumaiselle vinyylisinkulle ei aikoinaan mahtunut enempää musiikkia (siirryt toiseen palveluun). 80-luvun alussa alkaneen CD:n kultakauden myötä levytyksen maksimipituus nousi 74 minuuttiin, mikä riitti suurimmalle osalle artisteista. Hittikappaleet alkoivat venyä maltillisesti kohti viittä minuuttia. Vuonna 1995 hittibiisi kesti keskimäärin 4 minuuttia ja 30 sekuntia.

90-luvun puolivälin jälkeen hitit alkoivat jälleen lyhentyä ja suoratoistopalveluiden myötä kehitys vain kiihtyi entisestään. Nykyään hittibiisin pituus on palannut vinyyliajan standardeihin, 3 minuuttiin ja 42 sekuntiin (siirryt toiseen palveluun).

Miksi? Suoratoistopalveluiden myötä viimeisetkin rajoitukset musiikin mitalle ovat poistuneet. Megalomaniasta tunnettu Kanye West voisi säveltää kaksituntisen hip hop -oopperan, mutta sen sijaan hän on keskittynyt julkaisemaan G.O.O.D. Music -levymerkillään parikymmenminuuttisia, seitsemän biisin albumeja.

Kanadan lahja poppariräpille Drake julkaisee puolestaan albumeja, jotka on tukotettu täyteen kolmen minuutin kappaleita (siirryt toiseen palveluun). Viime vuonna julkaistulla 90-minuuttisella Scorpion-albumilla on peräti 25 biisiä ja sitä edeltäneellä hieman lyhyemmällä Views -levyllä 20 biisiä.

Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari.
Lyhyet poppibiisit eivät ole uusi juttu, muistuttaa musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari. – Eihän Beatlesinkään singlet alkupäässä hirveän pitkään kestäneet.Mårten Lampén / Yle

Syy napakan ilmaisun suosioon löytyy artistien palkkavirtojen muutoksista. Ennen vanhaan artistit saivat palkkansa levymyynnistä. Rahallisesti artistille ei ollut väliä sillä, kuinka monta tai kuinka pitkiä kappaleita albumille laitetaan.

Nykyään fyysisistä levyistä on tullut enemmänkin keräilyesineitä ja todellinen musiikin kuuntelu tapahtuu suoratoistopalveluiden kautta. Tässä maailmassa muusikoiden palkka muodostuu yksittäisistä kuuntelukerroista. Yksinkertaistettuna artisti saa korvauksen, kun hänen kappalettaan on kuunneltu vähintään 30 sekuntia. Sen jälkeen artistille on taloudellisesti se ja sama, kestääkö kappale kolme vai viisi minuuttia.

Tämä on johtanut siihen, että kuunteluajan sijaan artistin kannattaa kerätä mahdollisimman monta yksittäistä striimausta. Ainoa tavoite on saada kuuntelija koukutettua puolen minuutin merkille asti. Tehtävä on haasteellinen.

– Suoratoistopalveluissa se biisin etsimisen kokemus on intensiivisempi kuin radiossa. Ihmisten pinna on siellä lyhyempi ja samalla on helppo siirtyä seuraavaan biisiin, sanoo Nelonen Median radioiden musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari.

Ennen nykyistä pestiään Spotifyn Suomen editorina työskennellyt Mäntysaari ei ole törmännyt laadulliseen tutkimukseen suoratoistopalveluiden vaikutuksista musiikkiin, mutta joitakin muutoksia hän on havainnut populaarimusiikissa. Yksi on se, että pitkien tunnelmoivien introjen aika on ohi.

– Kertosäe tulee nopeasti, ettei turhaan maalailla siinä alussa, vaan mennään asiaan.

Kuten Dave Grohl profetoi jo yli kymmenen vuotta sitten: Don’t bore us, get to the chorus (siirryt toiseen palveluun).

Soittolistat tunnelmoivat yli genrerajojen

Täysin yhdentekevää kappaleiden loppuun asti kuunteleminen ei toki ole. Jokainen kokonainen kuuntelukerta parantaa kappaleen mahdollisuuksia päästä suosituille soittolistoille ja sitä kautta saada lisää kuuntelukertoja.

Algoritmien kuratoimat soittolistat ovat jo vuosia sitten syrjäyttäneet yksittäiset albumit suosiossa (siirryt toiseen palveluun). Spotifyn suosituimmilla soittolistoilla on kymmeniä miljoonia seuraajia (siirryt toiseen palveluun), joten kappaleen päätyminen listalle on taloudellisesti merkittävä saavutus.

Samalla itse soittolistat ovat muuttuneet genrerajoja noudattavista kokoelmista yhteisen esteettisen tunnelman ympärille kootuiksi menuiksi.

Tämä muutos tiedostetaan studioissa ja osa hittikappaleista syntyy jokin tietty Spotify-soittolista mielessä. Viimeistään soittolistat muistetaan siinä vaiheessa, kun kappaleesta tehdään lattari-remix vajaan kymmenen miljoonan seuraajan ¡Viva Latino! -soittolistaa varten.

Soittolistamusiikin suosio voi olla artisteille genrekahleista vapauttavaa, kun enää ei tarvitse miettiä, miten hyvin yksittäinen biisi saadaan sopimaan albumikokonaisuuteen.

Valokuva Metallicasta esiintymässä
Dataa voidaan käyttää myös muutenkin hyväksi. Spotifyn toimitusjohtajan Daniel Ek:n mukaan Metallica laatii keikkasetin Spotifyn maa- ja kaupunkikohtaisen datan perusteella. Mitkä biisit ovat soitetuimpien joukossa Spotifyssa kuullaan myös keikalla.Balazs Mohai / EPA-EFE

Musiikkia muovisista kupeista kuunneltavaksi

Sonyn Walkman-kasettisoitin mobilisoi musiikin kuuntelun neljäkymmentä vuotta sitten. Älypuhelimien ja Spotifyn myötä lähes jokaisella kadunkulkijalla on kuulokkeet korvilla.

Tämä on johtanut hifistelijöiden painajaiseen. Suurin osa musiikista kuunnellaan tänä päivänä kännykästä nappikuulokkeilla. Jotkut jopa kuuntelevat musiikkia tyytyväisenä läppärin kaiuttimista.

Muovikuoreen käärityn äänentoistolaitteiston suosio on jo nyt vaikuttanut siihen, miten musiikkia miksataan.

Vinyyliaikana fysiikka määritti rajat äänitteiden masterointiin. Liian kovalle masteroidut bassot hyppyyttivät neulan pois levyn urasta, joten kappaleet piti miksata maltillisesti. CD:llä ei ollut tätä ongelmaa, mutta rajallisen tallennustilan vuoksi miksauksissa suosittiin kapeampia taajuusalueita. Syntyi vääntö vinyylin lämpimästä soundista ja ruvelle miksatuista CD:istä.

Nyt rajoitteita tuovat nappikuulokkeet, joita varten esimerkiksi alataajuuksien ylätasoja korostetaan. Liian matalat bassot kun eivät kuuluisi lainkaan.

Mörkö lyötiin sisään parissa päivässä

Spotify on myös nopeuttanut musiikin julkaisua. Nykyään biisit ilmestyvät hetkessä palveluun. Hyvä esimerkki on tästä on loppukevään kiekko-anthem Löikö mörkö sisään.

Antero Mertarannan hokema syntyi torstai-illan Suomi-Ruotsi -pelin tiimellyksessä ja lauantaina päivällä pelatun Venäjä-Suomi -ottelun alkuvihellykseen mennessä kappale löytyi Spotifystä.

Warner Music takoi parissa päivässä kaikki rahat irti kappaleesta.

Tällä hetkellä Löikö mörkö sisään on DJ ILG:n ainoa kappale, mutta jatkoa on mitä ilmeisimmin luvassa. Eikä sen uusien sääntöjen mukaan tarvitse olla lätkäteknoa.

Lue myös:

Suuri striimaussota: Spotify, Apple ja Amazon kilpailevat kuunteluista, ja se tulee muuttamaan tapamme kuunnella musiikkia

Spotify raotti salaisuuden verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia