Onko tässä Suomen terveellisin ammatti? – Etuina keskittyminen, luonto ja sopivasti haasteita

Hyvinvointia edistää itsenäinen mutta sosiaalinen työ, jossa on sopivasti haasteita mutta ei kiirettä ja jossa pääsee pois koneen äärestä.

Työturvallisuus ja -terveys
Tutkija Essi Korhonen Helsingin yliopistosta, Jollaksen räme, 4.6.2019.
Essi Korhonen tutkii hyttysvälitteisiä viruksia. Jari Kovalainen / Yle

Kompuroin tutkija Essi Korhosen perässä rämeellä. Pyydystämme hyttysiä, mutta ne tuntuvat pyydystävän yhtä paljon meitä. Aurinko paahtaa niskaa.

Toisaalta ilma on raikasta ja täynnä linnunlaulua. Tuntuu mukavalta liikkua ulkona luonnossa kesken työpäivän.

Lähdin etsimään Suomen terveellisimmän ammatin edustajaa ja löysin hyttysten välittämiä tauteja tutkivan Korhosen. Miten tässä näin kävi?

Tutkija Essi Korhonen Helsingin yliopistosta keräämässä vesinäytettä jossa hyttysen toukkia, Jollaksen räme, 4.6.2019.
Tutkija Essi Korhonen tekee osan työstään luonnossa.Jari Kovalainen / Yle

Työterveys on kolmen asian summa

Terveyttä yleensä voi ajatella kolmen asian summana ja niinpä myös työterveydessä on fyysinen, henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Työ kuluttaa tuki- ja liikuntaelimiä

Fyysistä terveyttä uhkaa joissakin ammateissa kantaminen, huonot työasennot, tapaturmat tai myrkyt. Toisaalta sekään, että istuu koneen ääressä, ei ole hyvä kropalle, jos siitä ei välillä nouse ylös ja liiku.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.

Tutkija Essi Korhonen Helsingin yliopistosta keräämässä vesinäytettä jossa hyttysen toukkia, Jollaksen räme, 4.6.2019.
Essi Korhonen kerää hyttysen toukkia näytteeksi.Jari Kovalainen / Yle

Korhosellekin ovat tuttuja hartiaseudun jännitykset pitkän koneella istumisen jälkeen. Onneksi hänen työnsä on vaihtelevaa ja sisältää liikkumista. Siihen kuuluu kirjoitustyön lisäksi kenttätöitä luonnossa ja laboratoriotyötä.

Henkisen työterveyden puute tekee ikävää jälkeä

Terveellisessä työssä hommia saa tehdä keskittyneesti ilman turhia häiriöitä tai kiirettä. Siinä ohjeet, työnkuva ja vaatimukset ovat selkeitä ja työntekijä voi itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Henkinen työterveys on tärkeää, sillä sen puute tekee ikävää jälkeä: mielenterveysongelmat ovat isoin työkyvyttömyyseläkkeiden syy.

Hyvässä työyhteisössä innostutaan yhdessä

Sosiaalinen työterveys tarkoittaa toimivaa tiimityötä ja hyviä ihmissuhteita työssä.

Huonot ihmissuhteet hankaloittavat yhteistyötä ja tiedonkulkua, mutta hyvässä sosiaalisessa työympäristössä tieto liikkuu.

Osa ihmisistä toki haluaa mieluiten työskennellä vain yksin, mutta isolle osalle jonkinlainen yhdistelmä omaa rauhaa ja yhteistyötä on hyvä.

Lähikuva hyttysestä kädellä, Jollaksen räme, 4.6.2019.
Korhosen ammatissa saa tottua hyttysenpistoihin.Jari Kovalainen / Yle

– Jos saisin valita niin valitsisin juuri näin. Saan keskittyä omassa rauhassa, mutta motivaation kannalta työyhteisö on tärkeä. Voidaan keskustella asioista, saada uusia näkökulmia ja innostua yhdessä, Korhonen sanoo.

Ihmissuhdeammateissa voi joutua esittämään tunteita, jotka eivät ole aitoja. Se on raskasta.

Myös tunteet ovat osa työelämää. Esimerkiksi opettajana tai hoitotyössä voi kokea myönteisiä tunteita kun voi auttaa oppilasta tai potilasta.

Joskus tällaisessa ihmissuhdeammatissa voi kuitenkin joutua myös esittämään tunteita, jotka eivät ole aivan aitoja. Se on raskasta, kertoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta.

Terveellistä aivotyötä

Aivotyö tarkoittaa tietojen käsittelyä ja ongelmien ratkaisua. Tätä on yhä suurempi osa kaikesta työstä.

Terveellisessä aivotyössä saa ideoida sekä oppia uusia asioita ja työtapoja. Aivotyö on parhaimmillaan luovaa ja joustavaa ja siinä keksitään uusia asioita yhteistyössä muiden kanssa.

Aivotyön tekijä kuitenkin kuormittuu harmillisen usein siitä, että tietoa tulvii liikaa ja väärään aikaan.

Monen asian tekeminen yhtä aikaa kuormittaa

Työterveyslaitoksen tekemässä laajassa, aivotyötä käsittelevässä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät erityisen kuormittavana erilaisia häiriöitä ja jatkuvaa huomion siirtämistä asiasta tai tehtävästä toiseen. Terveellisempää olisi saada keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, kunnolla.

Korhosen työssä keskittyminen onnistuu.

– Työni vaatii keskittymistä. Teen myös erilaisia hommia eri ympäristöissä. Silloin, kun todella vaaditaan keskittymistä niin hakeudun rauhaan esimerkiksi etätöihin, Korhonen kertoo.

Hyvää tekevä luonto

Moni ammatti täyttää terveellisen työn vaatimukset keskittymisestä, haasteellisuudesta, kiireettömyydestä ja sosiaalisuudesta. Mutta miten valita näiden joukosta terveellisin ammatti?

Työssäni on parasta se, ettei se ole koskaan valmis.

Tutkija Essi Korhonen

Korhosen työhön kuuluu eräs asia, jonka avulla se nappaa Puoli seiskalta terveellisimmän tittelin. Eron tekee mahdollisuus työskennellä luonnossa.

Luonto nimittäin on asia, josta ihmiset Suomessa erityisesti hakevat hyvinvointia. Luonto parantaa mieltä ja auttaa toipumaan stressistä.

Luonnossa oleskelulla on mitattavia, fyysisiä terveysvaikutuksia: se esimerkiksi laskee verenpainetta.

– Työssäni on parasta se, ettei se ole koskaan valmista. Tiede ei ole koskaan valmis, aina voi löytää jotakin uutta, sanoo Korhonen.

Joni Koponen rakennustyömaalla Helsingin Pitäjänmäellä.
Joni Koponen kerrostalotyömaallaMarkku Rantala / Yle

“Ei tätä muuten tekisi ellei tykkäisi”

Entä listan toinen ääripää? Missä ammateissa on eniten terveysriskejä?

Rakennusala loistaa tilastojen kärkipäässä työtapaturmissa ja sairauspoissaoloissa. Siellä työntekijä voi liukastua tai pudota, loukkaantua terävästä esineestä, kolhiutua tai jäädä puristuksiin.

Hän saattaa kärsiä melusta ja pölystä, työskennellä huonossa asennossa tai joutua usein kantamaan jotakin painavaa. Purkutöitä tekevä saattaa kaiken lisäksi altistua myös homeelle.

Miksi alalla kuitenkin viihdytään?

– Parasta tässä on ehkä se, että saa tehdä näkyvää työtä. Päivän aikana tehdyn työn näkee, sanoo elementtiasentaja Joni Koponen.

Raskasta työtä

Rakennustyö on luonteeltaan fyysistä. Painavien esineiden, esimerkiksi betonielementtien siirtely tuo tapaturmariskejä. Ja jos tapaturma sattuu, se on usein vakava.

Työssä joudutaan usein liikuttelemaan painavia taakkoja, ja tavaraa siirrellään myös ihmisvoimin. Se kuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä.

Rakennustyömaa Pitäjänmäellä. Skanska.
Rakennusalalla liikutellaan painavia kappaleitaMarkku Rantala / Yle

Koponen on vähän yli kolmekymppisenä ollut alalla jo lähes 15 vuotta. Nuorempana työnteko ei tuntunut missään, eikä tullut mieleen säästellä itseään, kunnes kroppa alkoi ilmoitella asiasta.

– Kaikki paikat olivat jo rikki kun kolmekymppiä alkoi lähenemään. Kroppa meni remonttiin, kertoo Koponen.

Ongelmia oli olkapäässä, nivusissa, polvissa ja alaselässä. Tarvittiin suunnitelmallista kuntoutusta, ja nykyäänkin Koponen pitää työkykyään yllä kuntosalin avulla.

Rakennustyömaa Pitäjänmäellä. Skanska. Betonivalu.
Betonia ruiskutetaan tonnien painoisesta "kiposta", jonka hallinta kysyy voimiaMarkku Rantala / Yle

Koponen on kahden pojan isä. Mitä hän ajattelee siitä, jos he haluavat rakennusalalle?

– Rakennustyömaa on kiinnostava työpaikka, mutta tämä on aika kuluttava työ. Omasta fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta. Eli en ainakaan ihan täysin suosittelisi. Jos vain millään, niin toivoisin, että omat pojat opiskelisivat vähän enemmän.

Aliurakointi tuo haasteita työsuojeluun

Koponen työporukoineen on suuren rakennusliikkeen leivissä, mutta rakennustyömailla toimii myös paljon pieniä firmoja aliurakoitsijoina.

Samat säännöt työsuojelusta koskevat kyllä isoja ja pieniä, mutta pienissä yrityksissä sääntöjen toteutus ja valvonta eivät aina toteudu, sanoo Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg. Yhden hengen firmoissa ei työterveyshuoltoa usein ole rakennusalallakaan lainkaan.

Rakennustyömaa Pitäjänmäellä. Skanska.
Rakennuksilla työtä joutuu joskus tekemään kuluttavissa asennoissaMarkku Rantala / Yle

Rakennusalalla on kuitenkin menty eteenpäin työsuojelun suhteen. Työntekijöille on esimerkiksi kehitetty uusia tapoja raportoida puutteista ja vaaroista, jos he huomaavat sellaisia.

Työ on terveellistä vain jos sitä on

Rakennusalalla on eräs selkeä etu tutkijan ammattiin verrattuna: alalla on hyvä työllisyys. Tutkijoita taas on runsaasti työttöminä, epävarmoissa pätkätyösuhteissa tai vailla apurahaa.

Nuorilla tutkijoilla esiintyy paljon masennusta ja syyn arvellaan olevan näköalattomuudessa, jonka heikko työtilanne aiheuttaa, kertoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Mikään ammatti ei siis ole terveellinen, ellei töitä ole.

– Ei tätä rakennusalan työtä muuten tekisi, ellei siitä tykkäisi. Kyllä sen täytyy olla siellä pohjalla, sanoo Koponen.