Suomalainen pääsykoekevät on maailmalla harvinainen – usein valintakriteerinä on todistuksen lisäksi motivaatiokirjeitä ja suosituksia

Maailmalla korkeakoulujen valintakriteerit ovat kirjavia, ja eri tapoja voi löytyä paljonkin jopa maan sisältä.

pääsykokeet
Tatu Kurkinen / oikeustieteellisen pääsykoe / Helsingin yliopiston kirjasto 08.06.2018
Pääsykoekevät alkaa olla loppumaisillaan.Jouni Immonen / Yle

Suomi on korkeakouluvalinnoissa maailmalla kummajainen. Meillä suurin osa korkeakoulussa opiskelupaikan saaneista on osallistunut pääsykokeeseen. Nyt kuitenkin halutaan, että yhä useampi pääsisi opiskelemaan ylioppilastodistuksen perusteella, mutta nyt kiistaksi on noussut pitkän matematiikan merkityksen korostuminen todistusvalinnassa.

Oikeastaan todistuksen merkityksen kasvaminen vie Suomen valintamenetelmää lähemmäs muiden Euroopan maiden opiskelijavalinnan tapoja, vaikkakin pelkällä todistuksella opiskelupaikan saaminen on maailmallakin harvinaista.

– Usein kuitenkaan pelkkä todistus ei riitä, vaan hakijalta vaaditaan lisäksi esimerkiksi motivaatiokirjeitä tai suosituksia. Näin on esimerkiksi Iso-Britanniassa, kertoo Opetushallituksen Maailmalle.netistä (siirryt toiseen palveluun)vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara.

Myös Virossa ja Alankomaissa hakijalta voidaan vaatia motivaatiokirjettä tai haastatteluun osallistumista. Lisäksi taidealoille hakiessa vaaditaan usein työnäytteitä tai soveltuvuuskokeen läpäisyä.

Hakuprosessissa silläkin voi olla merkitystä, mitä lukioaikaisiin opintoihinsa on sisällyttänyt. Esimerkiksi Ruotsissa voidaan vaatia, että hakija on opiskellut aiemmin luonnontieteitä lukiossa, jotta hän voi tulla valituksi tietylle alalle.

Karsintaa tehdään aina jotenkin

Ranskassa jotkut korkeakoulut voivat vaatia jopa kahden vuoden valmistavia opintoja, joiden jälkeen kokelas voi osallistua pääsykokeisiin ja aloittaa varsinaiset opinnot. Sen sijaan Ranskan lääketieteellisissä opiskelijoiden karsintaa tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mutta tätä käytäntöä ollaan muuttamassa.

– On hyvä muistaa, että karsintaa on yleensä aina jossain vaiheessa. Vaikka pääsykoetta ei olisi, voi olla, että opinto-oikeuden voi menettää, jos opinnot eivät etene tarpeeksi, Heliövaara kertoo.

Kuitenkin joissain maissa järjestetään myös pääsykokeita, mutta useinkaan ne eivät ole alakohtaisia kuten Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa noin kolmannes opiskelijoista valitaan valintakokeen kautta, jossa mitataan kokelaan valmiuksia korkeakouluun. Tässä hakuväylässä voi saada pisteitä myös työkokemuksesta.

Sen sijaan Japanissa maan kansalaisten täytyy osallistua valtiolliseen kokeeseen, jos he hakevat opiskelemaan valtiolliseen tai julkiseen yliopistoon.

Heliövaaran mukaan hakutavat voivat vaihdella jopa maankorkeakoulujen välillä.

– Jos suunnittelee koko tutkinnon suorittamista jossakin toisessa maassa, hakuprosessiin on hyvä varata aikaa, ja hakukohteiden vaatimuksiin kannattaa tutustua huolella, Heliövaara sanoo.

Keskiviikon A-studiossa keskustellaan siitä, miksi pitkää matematiikkaa arvostetaan niin paljon korkeakoulujen valintaprosessissa. Vieraana opetusministeri Li Andersson, lähetys kello 21.05 TV1:ssä ja Yle Areenassa. #yleastudio

Lue lisää:

Ranskalaiset yliopistot – pääsykokeita vai ei?

Kun Suomen lääkikseen ei päässyt, Sara Aaltonen haki huvikseen Ruotsiin ja sai heti paikan – Nykyään suomalaisella todistuksella on vaikeampi päästä sisään

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä