Yleisö rakasti Munsterhjelmin kuutamoa – meteorologi Seija Paasonen innostui hahtuvapilvistä

Hjalmar Munsterhjelmin harvinainen suurnäyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa.

kulttuuri
Mies katsoo Hjalmar Munsterhjelmin maalausta taidemuseossa
Dosentti Teppo Jokisen mielestä jokainen sukupolvi voi tehdä oman tulkintansa vanhoista maalareista kuten Hjalmar Munsterhjelmista. Hänen kuutamonsa opetti suomalaisia katsomaan aikanaan omaa maisemaa.Tiina Kokko / Yle

Hjalmar Munsterhjelm (1840 - 1905) oli Suomen ensimmäisiä maisemamaalareita, joka opiskeli Saksassa Düsseldorfin taideakatemiassa. Hänen tulkintansa hämäläisestä, kesän aurinkoa hehkuvasta maalaismaisemasta, talvisesta saaristosta ja öisestä kuutamosta ovat olleet yleisön rakastamia kautta aikojen, vaikka kriitikot ovat suhtautuneet töihin välillä ristiriitaisesti ja saattaneet pitää niitä jopa liian imelinä.

Edellinen suurnäyttely oli Retretissä 1990. Hämeenlinnan taidemuseossa teokset nähdään tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa.

Kansa osti tauluja

Dosentti Teppo Jokinen on tutkinut Hjalmar Munsterhjelmin elämää. Hänen mukaansa jokainen sukupolvi tekee uuden tulkintansa maalarista.

– Taiteilija oli särmikäs, yksinäinen persoona, joka saattoi eristäytyä päiväkausiksi. Hänen taidekasvatuksellinen merkityksensä oli aikanaan suuri.

Rintakuva taiteilijasta, jonka teos näkyy taustalla
Taiteilija Hjalmar Munsterhjelmin suvussa oli useita taiteilijoita. Hän maalasi usein altocumulus hahtuvapilviä.Tiina Kokko / Yle

Tuottelias Munsterhjelm maalasi myös pienikokoisia, edullisia teoksia, jotka levisivät taideyhdistysten arpajaisten kautta ja joita myytiin eri puolilla Suomea. Jokisen mukaan taitelija auttoi suomalaisia näkemään kotimaansa maisemaa ja kasvatti taiteen pariin eli hän laajensi taiteen merkitystä koko kansalle. Taide kun aiemmin oli ollut hyvin elitististä.

Levoton mieli kaipasi merille

Hjalmar Munsterhjelm oli kotoisin Tuuloksesta Hämeestä. Munsterhjelmin isä toivoi lapsestaan taiteilijaa, mutta Hjalmar itse halusi merimieheksi ja teki pitkiä merimatkoja Espanjaan saakka. Isä sai lopulta taivuteltua taiteen pariin vietyään hänet Düsseldorfiin, jonka taideakatemiassa työskenteli jo kuuluisa Werner Holmberg. Hänestä tuli Munsterhjelmin opettaja.

Ihmiset kauempana tarkastelevat etualalla näkyviä taideteoksia taidemuseossa
Hjalmar Munsterhjelmin teoksissa voi tuntea pakkaspäivän tuoksun. Pilvet ovat olleet aikansa maalareille tärkeät.Tiina Kokko / Yle

Munsterhjelm tutki tarkasti hämäläistä maisemaa piirtämällä ja luonnostelemalla. Kotikartanon ympärillä kasvoi rehevä rantapelto ja talonpoikien hirsirakennukset toistuvat usein töissä. Kesänäyttelyn yhteydessä julkaistaan Munsterhjelmin elämää ja taidetta esittelevä kirja.

Taidehistorian tunneilla monelle ovat tulleet Munsterhjelmin merenrantanäkymät ja ensilumiaiheet. Silti juuri kuutamo on taiteilijan mestariteos, jossa on salaperäistä idylliä, mutta myös aikakaudelle tyypillistä dramatisointia.

Maalasi usein altocumulusta

Ylen meteorologia, pilvitaivaan tutkijaa Seija Paasosta kiinnostaa Munsterhjelmin töissä luonnon, sään ja taivaan kuvaus. Myös taiteilijan tunnistettavia paikkoja on kiinnostava verrata nykyhetkeen.

– Oma silmä poimii sellaisen taulun, jonka taivas alkaa meteorologin mielessä elää. Mitä kenties on ollut juuri ennen tätä hetkeä ja mitä on tulossa?

Paasosen mukaan taiteilijan töissä on paljon eri vaiheessa olevia kumpupilviä ja varsinkin komeita kuutamoita.

– Niissä on usein hahtuvapilveä, altocumulusta.

Hjalmar Munsterhjelmin teos Hämäläinen järvimaisema.
Hjalmar Munsterhjelmin teos Hämäläinen järvimaisema, 1884, sijaitsee Tasavallan presidentin kansliassa. Hannu Karjalainen / Kansallisgalleria

Vaikka maalauksia ei olekaan tarkoitettu meteorologiseen tarkakasteluun, Seija Paasonen antaa vinkin.

– Suosittelen näyttelyssä kävijöitä viipymään teosten äärellä, katsomaan yksityiskohtia myös taivaalta. Oletko itse nähnyt vastaavaa taivasta tai yritä arvailla, mitä sen jälkeen olisi tulossa?

Munsterhjelm oli erittäin tuottelias taiteilija, sillä hän ehti maalata 1400 taulua. Hämeenlinnan taidemuseon perjantaina 14. 6. avautuvassa näyttelyssä nähdään teoksia taiteilijan uran eri vaiheilta 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.