Ylioppilastutkintolautakunnan saamat valitukset nelinkertaistuneet vuoteen 2015 verrattuna

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan opiskelijat ovat tietoisempia arvosanojensa vaikutuksesta.

ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilaslakki ja todistus.
Pääsihteeri Tähkän mukaan tarkistusta pyydetään nyt muistakin arvosanoista, ei vain parhaimmista ja heikoimmista.Kaisa Siren / AOP

Yliopppilaslautakunta on saanut tänä keväänä rutkasti enemmän tarkistusarvostelupyyntöjä aiempiin vuosiin verrattuna. Valitusten määrä on nelinkertaistunut neljässä vuodessa.

Vuonna 2015 korjauksia kokeiden arvosteluun kirjattiin 470 pyynnön verran, kun taas tänä keväänä ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo lautakunnan saaneen 2 000 korvauspyyntöä.

– Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta johtuen opiskelijat ovat aiempaa tietoisempia arvosanojensa vaikutuksista. Toki merkittävä osa pyynnön tehneistä hakee tarkistusarvostelua päästäkseen ylioppilaaksi, Tähkä sanoo.

Kevät 2015

470 tarkistuspyyntöä

Kevät 2016

736 tarkistuspyyntöä

Kevät 2017

778 tarkistuspyyntöä

Kevät 2018

1 407 tarkistuspyyntöä

Kevät 2019

2 000 tarkistuspyyntöä

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Opetus- ja kulttuuriministeriön (siirryt toiseen palveluun)päätöksen mukaan nykyistä merkittävämpi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusvalinnan perusteella vuonna 2020, jolloin vaa'assa painavat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanat.

Yhteen ylioppilaskokeeseen kohdentuva tarkistusarvostelupyyntö maksaa 50 euroa. Kokelas saa rahasumman takaisin, jos ylioppilaskokeen arvioinnissa todetaan virhe.

Syksyllä vaaditaan perusteluita

Tänä vuonna ylioppilaskokeisiin ilmoittautui 40 271 kokelasta. Pääsihteeri Tähkän mukaan aiemmin tarkistusarvostelupyynnöt kohdentuivat lähinnä hylätyn arvosanan eli improbaturin saaneisiin kokeisiin.

Nyt tarkistusta pyydetään muistakin arvosanoista, ei vain parhaimmista ja heikoimmista.

Tulevana syksynä ylioppilaslautakunta siirtyy oikaisumenettelyyn, jonka tehdessään kokelaan täytyy perustella arvostelussa mahdollisesti ilmennyt virhe.

Aiemmin tarkkoja selityksiä ei ole tarvinnut. Tähkän mukaan kyse on oikeusturvakeinoista: Oikaisumenettelyssä kokelaan täytyy kohdentaa, mihin mahdollinen arviointivirhe kohdistuu ja minkälainen erehdys on kyseessä.

– Tämä lakimuutos vähentää niitä hakemuksia, joiden perusteluna oli pelkästään kokelaan halu saada laudatur, Tähkä kertoo.

Lue lisää:

Koulutuksen uudistukset patistavat nuoria tekemään tärkeitä päätöksiä yhä nuorempina – Tutkija: Perhetaustan merkitys voi korostua entisestään

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Nuorilta tyrmäys valintakokeista luopumiselle: "Pääsykoe on hyvä niille, jotka tulevat järkiinsä myöhemmin"