Oligarkki rakensi Pietariin hipsterikeitaan, vaikka ei välttämättä saa rahojaan takaisin – "Hänelle tehtiin tarjous, josta ei voi kieltäytyä"

Pietarin Uusi Hollanti on saari, jollaista Venäjällä ei ole aiemmin nähty.

kaupunkikulttuuri
Angelina Ivanova istuu puiston penkillä.
Opiskelija Angelina Ivanova käy joka aamu Uuden Hollannin puistojoogassa.Nikolai Gontar

PietariVain muutama ihminen istuskelee nurmikentillä sunnuntaina alkuiltapäivästä, mutta lisää väkeä lappaa sisään metallinpaljastimien ja turvatarkastuksen läpi.

Pietarin keskustassa sijaitsevan Uuden Hollannin saaren kuukausittaiset musiikki- ja ruokafestivaalit ovat juuri alkaneet.

Telttakatoksen alta kantautuva dj-musiikki kutsuu tutustumaan ruokakojuihin. Nuoret aikuiset nappaavat mukaan vietnamilaisittain käristettyjä ankeriaita ja meksikolaisia kasvistacoja. Tarjolla on tietenkin myös avokadoleipiä ja pienpanimo-olutta.

Hiekanvärisiin univormuihin pukeutuneet vartijat tarkkailevat, ettei viikonlopunviettoon tule häiriöitä. Tiiliseinän juurella päivystävät siivoojat nappaavat ruoantähteet nopeasti pois puiston ruokapöydiltä.

Ihmiset ostavat ruokakojuilta ruokaa, yläpuolella viirejä.
Musiikki ja grilliruoan käry johdattavat ruokakojuille kanavan rannalla.Nikolai Gontar

Angelina Ivanova istuu hiukan syrjemmällä ruokakojuista lepotuolissa ja lukee kokeisiin. 18-vuotias opiskelija viihtyy saarella hyvin.

– Kesällä hölkkään tänne joka aamu joogaan. Se on ihan mahtavaa.

Ivanovan mukaan Pietarissa ovat harvassa paikat, joissa voi viettää aikaa ilman, että joku tulee häiritsemään. Myös Uuden Hollannin palvelut ovat hyviä.

– Täällä on wifi ja saa hyvää kahvia. On festareita, monipuolisia näyttelyitä ja tapahtumia, Ivanova sanoo.

Uusi Hollanti ei ole mikä tahansa pietarilainen puisto. Se on täällä kummajainen, pikkuinen pala Suomenlinnaa ja Flow-festivaalia, autoton henkireikä yhdessä Euroopan ruuhkaisimmista kaupungeista.

Tämän kaiken on kustantanut venäläinen miljardööri, joka on käyttänyt investointiin rahoja, joita hän ei välttämättä koskaan saa takaisin.

Pyöreän punatiilisen Pullotalon sisäpiha, terasseja.
Pietarilaiset jazzmuusikot soittavat Pullotalon sisäpihalla kahdesti kuussa.Nikolai Gontar

Ruokakojujen vieressä kohoaa pyöreä punatiilinen rakennus, joka on muotonsa mukaan nimetty Pullotaloksi. 1830-luvulla rakennetun entisen vankilan sellit on restauroitu huolellisesti vastaamaan nykyajan kaupunkilaisten tarpeita.

Uusi Hollanti on kanavien ympäröimä keinotekoinen saari, jonka Pietari Suuren palkkaamat hollantilaiset loivat rakentaessaan keisarin uutta Itämeren laivastoa 1700-luvun alussa. Saaren nimi viittaa sen hollantilaistyylisiin kanaviin ja rakennuksiin.

Sittemmin Venäjän laivasto käytti aluetta varastona ja vankilana. 1800-luvun lopussa saarelle rakennettiin laboratorio ja valtava vesitankki, jossa testattiin uusien sotalaivamallien ominaisuuksia.

Vielä kymmenen vuotta sitten Pullotalo oli surullinen näky. Uuden Hollannin rakennukset rapistuivat hiljalleen neuvostovallan viimeisinä vuosikymmeninä, vaikka kunnostustöitä suunniteltiin 1970-luvulta alkaen.

Kartta pietarista
Tiedonhankinta: Simo Ortamo / Yle Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle
Kartta Uusi Hollantisaaresta Pietarissa
Tiedonhankinta: Simo Ortamo / Yle Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle

Nyt talon ensimmäisen kerroksen kaarevan käytävän varrelta löytää trendiruokaa tarjoavia ravintoloita. Toisesta kerroksesta voi ostaa aurinkolaseja, sarjakuvia ja lastenvaatteita ja kolmannessa on brasilialaistyylinen kauneushoitola, tanssikoulu ja spinning-kuntopyöräsali.

Rahaa kunnostamiseen alkoi löytyä vuonna 2010, kun Venäjän rikkaimpiin kuuluva Roman Abramovitš voitti kilpailutuksen saaren omistuksesta. Abramovitš on öljykaupoilla ja kaivosteollisuudella rikastunut miljardööri, joka tunnetaan muun muassa jalkapalloseura Chelsean omistajana.

Seuraavana vuonna Uusi Hollanti avattiin ensimmäistä kertaa yleisölle lähes 300 vuoteen.

Birger istuu puiston tuolissa, taustalla Jevdokina.
Viestintäosaston Pavel Birger (oikealla) ja Maria Jevdokina esittelevät saarta Ylelle.Nikolai Gontar

Uuden Hollannin viestintäosaston Pavel Birger kertoo, että Pietarin asukkaat haluttiin ottaa mukaan suunnitteluun alusta alkaen. Kun rakennusten restaurointi alkoi, saaren keskelle tuotiin muutama merikontti, joissa kokeiltiin erilaisia palveluja.

– Yhdessä kontissa oli esimerkiksi galleria, toisessa matkamuistoja ja kolmannessa kahvila, Birger kertoo.

Samalla kävijöiltä kerättiin tietoa siitä, mitä he haluaisivat alueelta.

– Kävi ilmi, että pietarilaiset todella halusivat puiston. Etenkin tässä osassa kaupunkia on hyvin vähän vihreää, Birger kertoo.

Niinpä saarelle raivattiin laajat nurmikentät, tuotiin penkkejä ja istutettiin yli sata puuta. Ympärivuotiseen käyttöön saari avautui vuonna 2016.

Projektia johti ja johtaa yhä Roman Abramovitšin entinen puoliso Daria Žukova. Öljykaupoilla rikastuneen Aleksandr Žukovin tytär ja taidevaikuttaja pyörittää myös Moskovan Garage-nykytaidemuseota, jonka hän perusti yhdessä Abramovitšin kanssa vuonna 2008.

Nykyään he omistavat yhdessä Uutta Hollantia pyörittävän säätiön. Rahoitus tulee Abramovitšin Millhouse-sijoitusyhtiöltä.

– He eivät osallistu päivittäiseen toimintaan mutta pääomistajina seuraavat ja valvovat, mitä täällä tapahtuu, Birger selittää omistajien roolia.

Ansaintalogiikka on kuitenkin epäselvä. Ei ole varmaa, voivatko joogastudiot, ravintolat tai edes toimistot koskaan tuottaa niin paljon vuokratuloja, että Abramovitš saisi rahansa takaisin.

Daria Žukova ja Roman Abramovitš Italiassa 2009.
Daria Žukova ja Roman Abramovitš hallitsevat yhdessä Uuden Hollannin toimintaa johtavaa säätiötä. Kuva Italiasta vuodelta 2009.AOP

Pullotalon takaa kantautuu kirkaisuja ja huutoja. Pihan reunalla kohoaa valtava laivan muotoinen kiipeilyteline, jonka puisissa rakenteissa leikkii iso joukko lapsia. Vanhemmat seurailevat leikkejä sivummalla.

Yksi heistä on tehdaspäällikkö Maksim Korotkih, joka kertoo asuvansa kaupungin ulkopuolella, omien sanojensa mukaan keskellä metsää. Hänkin on hyvin tyytyväinen Uuteen Hollantiin.

– Onhan Pietarissa paljon paikkoja, joihin voi mennä lasten kanssa, mutta ihan tällaisia ei oikein ole muita, Korotkih sanoo.

Korotkih on tuonut tyttärensä Uuteen Hollantiin askartelukerhoon, jossa opitaan samalla kieliä. Hän arvostaa etenkin sitä, että monet palvelut ovat täällä ilmaisia.

Maksim ja Juri etualalla, takana puinen kiipeilytelinelaiva.
Maksim Korotkih on tullut viettämään sunnuntaita Uuteen Hollantiin kahden lapsensa kanssa. Sylissä Juri.Nikolai Gontar

Aivan valmis pietarilaisten uusi kaupunkikeidas ei ole. Kiipeilytelineen takana kohoavat työmaa-aidat, joiden takaa kantautuu työkoneiden ääntä. Kolmeen suurimpaan varastorakennukseen on tulossa gallerioita, kauppoja, elokuvasali ja toimistoja. Valmista pitäisi olla vuonna 2025.

Vanhojen rakennusten restaurointi on paitsi hidasta, myös kallista. Abramovitšin yhtiö investoi saareen yhteensä 12 miljardia ruplaa eli yli 160 miljoonaa euroa.

Viestintäosaston Pavel Birger ei halua puhua raha-asioista mutta korostaa, että Uusi Hollanti on kaupallinen projekti.

– Haluamme toki tuottaa voittoa tulevaisuudessa, mutta se ei tarkoita, että olisimme kapitalisteja ja ajattelisimme vain rahaa, hän sanoo.

Birgerin mukaan saaren epäkaupallinen osuus on hyväksi bisnekselle. Puisto ja ilmaiset tapahtumat houkuttelevat paikalle maksavia asiakkaita.

Hän ohjaa tiedustelemaan raha-asioista tarkemmin Roman Abramovitšin sijoitusyhtiö Millhouselta. Sen edustaja John Mann vahvistaa sähköpostitse, ettei projekti ole vielä kannattava, mutta sitä tavoitellaan.

Käytävä, seinällä sarjakuvakaupan tarroja.
Pullotalon huolella restauroidut käytävät johdattavat muun muassa sarjakuvakauppaan ja lastenvaateliikkeeseen.Nikolai Gontar

Projekti ei ole taloudellisesti järkevä, sanoo sosiologi Oleg Patšenkov Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Hän on perehtynyt etenkin Venäjän ja Pietarin urbaaniin ympäristöön ja kaupunkien kehittämiseen.

Patšenkovin mukaan on mahdollista, että juoksevat kulut saataisiin joskus katettua. Hän ei silti usko, että Abramovitš saisi koskaan takaisin restaurointiin uponneita miljooniaan.

Patšenkovin mukaan valtio on käytännössä pakottanut Abramovitšin kaupungin hyväntekijäksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja pääministeri Dmitri Medvedev ovat molemmat Pietarista. Heille ja kaupungin hallinnolle on on tärkeää, että kaupungin historialliset rakennukset palautetaan entiseen loistoonsa.

Kaupungilta ei löytynyt rahaa Uuden Hollannin restaurointiin, mutta Abramovitšilla sitä oli.

– Hänelle tehtiin tarjous, josta hän ei voinut kieltäytyä. Hän joutui pelastamaan alueen ja investoimaan siihen rahaa, Patšenkov arvioi.

Venäjällä oligarkit ovat ymmärtäneet jo vuosia sitten, että hallinnon pyyntöihin on suostuttava. He muistavat hyvin, kuinka miljardööri Mihail Hodorkovski menetti omaisuutensa ja virui vuosikausia vankilassa uhmattuaan Putinia ja tuettuaan oppositiota 2000-luvun alussa.

Nurmikenttien ja leikkipaikkojen ohella Uusi Hollanti tarjoaa pietarilaisille luentoja, tapahtumia ja taidetta. Saaren uusin rakennus on puinen paviljonki, jossa antropologit, arkkitehdit ja taiteentutkijat pohtivat kesän aikana muun muassa Pietarin monikielistä todellisuutta, rationalistista arkkitehtuuria ja katutaiteen paikkaa museoissa.

Nurmikentän reunalla on konserttilava, jolla esiintyvät tänä kesänä muun muassa ranskalainen laulaja Charlotte Gainsbourg ja jazz-virtuoosi Kamasi Washington.

– Gainsbourghan oli Flow'ssakin viime vuonna, tiedottaja Maria Jevdokimova toteaa ohimennen esitellessään aluetta.

Samoin Washington yhtyeineen esiintyi siellä viime kesänä.

etualalla allas ja hiekkaranta, taka-alalla punatiilinen rakennus ja rakennustelineitä.
Laiturille rakennetun hiekkarannan takana kohoavaa varastorakennus, joka on yhä restauroitavana.Nikolai Gontar

Saarella on myös jatkuvasti pienempiä ja suurempia taidenäyttelyitä. Saaren keskellä on pieni neliönmuotoinen allas, jonka pinnan valtaavat tänä kesänä 130 jättimäistä ja keinotekoista lumpeenlehteä.

Altaan laiturin päälle on rakennettu pieni hiekkaranta. Ympärillä on aidat, sillä allas on yhteydessä saarta ympäröivin kanaviin eikä vesi ole riittävän puhdasta uimiseen.

Marina Bedovaja ja Vladislava Rezanova istuskelevat penkillä altaan reunoilla.

He eivät ole Uuden Hollannin vakioasiakkaita, mutta vierailevat saarella kaksi kertaa vuodessa: talvella he käyvät luistelemassa ja kesällä nauttivat auringosta.

Bedovaja ja Rezanova istuvat penkillä, taustalla konserttijulisteita.
Marina Bedovajan (vasemmalla) ja Vladislava Rezanovan mielestä Uusi Hollanti on tehnyt Pietarista paremman paikan asua.Nikolai Gontar

Rezanova pitää etenkin siitä, että alue on rauhoitettu autoliikenteeltä.

– Keskustassa on todella vaikeaa kulkea lastenrattaiden kanssa, on tosi paljon liikennevaloja, autoja ja moottoripyöriä. Rezanova sanoo.

Bedovajan mielestä projektia johtava taidevaikuttaja Daria Žukova on onnistunut hyvin suunnitelmissaan.

– Kokonaisuus tuntuu olevan sellaisen ihmisen kädestä, joka on ollut Euroopassa ja ymmärtää, mitä kaupunkielämään vaaditaan, hän sanoo.

Sosiologi Oleg Patšenkovin mukaan ei ole ihme, että kaikenlaiset pietarilaiset ovat ottaneet Uuden Hollannin niin hyvin vastaan.

Sen kaltaista kaupunkiympäristöä ei yksinkertaisesti ollut Venäjällä aiemmin.

– Se oli kuin pommi, eikä vain Pietarin kannalta.

Uusi Hollanti on inspiroinut lukuisia jäljittelijöitä niin Pietarissa kuin muuallakin. Samalla se houkuttelee etenkin venäläisiä turisteja, joilla ei ole mahdollisuutta nauttia samanlaisesta ympäristöstä kotikaupungissaan.

Patšenkovin mukaan onkin paradoksi, että Venäjällä yksityiset ja kaupalliset tahot rakentavat julkista kiinnostavampaa kaupunkiympäristöä.

– Kaupunginhallinnon luomat kaupunkiympäristöt ovat hirvittäviä. Ne eivät ole kenenkään mielestä kiinnostavia, Patšenkov sanoo.

Kaupungit eivät tutkijan mukaan ota suunnittelussaan huomioon asukkaiden mielipiteitä tai ideoita. Koska poliitikkoja ei valita Venäjällä rehellisissä vaaleissa, he ovat käytännössä vastuussa vain valtion johdolle, eivät kansalaisille.

Patšenkovin mukaan julkisen kaupunkitilan tympeää tunnelmaa vahvistaa neuvostoajoilta periytynyt valvontakulttuuri. Poliisit vahtivat, ettei esimerkiksi puistoissa juoda olutta, grillata tai kokoonnuta suurilla porukoilla.

Etualalla laituria, taustalla laivan muotoinen kiipeilyteline.
Uuden Hollannin keskellä on vesiallas, jonka vieressä kohoaa laivan muotoinen kiipeilyteline.Nikolai Gontar

Patšenkov muistuttaa kuitenkin, että vaikka Uuteen Hollantiin voi tulla viettämään aikaa ilman pääsymaksua, se ei ole julkista tilaa sanan varsinaisessa mielessä. Vartijat ja metallinpaljastimet pitävät huolta, että saarelle pääsevät vain maanomistajan hyväksymät ihmiset.

Viime vuosina myös julkinen valta on yrittänyt panostaa paljon kaupunkien viihtyvyyteen. Ajatuksena on ollut muun muassa pysäyttää nuorten asiantuntijoiden muutto ulkomaille.

Esimerkiksi Moskovaan onkin raivattu lukuisia uusia puistoja, ja vanhatkin on kunnostettu isolla rahalla viihtyisämmiksi. Muualla tulokset ovat olleet vaatimattomampia.

Tyttärensä askartelukouluun tuonut Maksim Korotkih, kuten muutkin saarella aikaansa viettävät, eivät pidä yksityisellä rahalla tehtyä aluetta ongelmallisena.

– Se on aika samantekevää, mutta on hyvä, että rahaa investoidaan sellaiseen suuntaan, että siitä on iloa ihmisille, Korotkih sanoo.

Samaa tuumii englanninopettajan virasta eläkkeelle jäänyt Tamara Borisovna, joka vahtii leikkilaivan uumenissa kiipeilevää lapsenlastaan Iljaa. Borisovna pitää lopputulosta tärkeämpänä kuin sitä, kuka alueen omistaa.

– Jos ihmiset voivat sen ansiosta viettää täällä aikaa, niin saahan sitä rakentaa, hän pohtii.

Tamara nojaa aitaan, jonka takana on vesiallas ja hiekkaranta.
Tamaran mielestä on selvää, että Uuden Hollannin kaltaiset paikat tekevät Pietarista paremman paikan.Nikolai Gontar